Joku muu joka ei koskaan huutanut lapselle ja hän on fiksu ihana kohta 13vee?

Huutaminen pilaa lapset.

Mulla on aivan ihana 13v poika. Empaattinen, fiksu, ajatteleva. Koulussa puuttunut kiusaamiseen. On rehellinen, haluaa muille hyvää. Ja olen huutanut hänelle. Kokeilkaa!

Meillä ei huudeta koskaan. Lapset 7 v ja 10v. Ovat kilttejä ja tottelevaisia, eikä tarvi edes pitää kuriakaan, kun käyttäytyvät itsestään hyvin. En tiedä mistä johtuu. Olen ollut kotiäitinä nämä vuodet. Johtuisko siitä. Eli menivät suoraan kodista eskariin, eivät käyneet päiväkotia. Koulusta tulee vain positiivist palautetta, ei lainkaan häiriökäytöstä siellä eikä kotonakaan. Kotona on kiva tunnelma ja mehun kaatumisesta yms. muusta ei tule huutoa, rangaistuksia ei ole, juttelua vain ja jäähyjä ei olla koskaan tehty. Ollaan sellaisia lempeitä kasvattajia ja silti lapsista tullut kilttejä hyväkäytöksisiä. Vai ovatko sellaisia luonnostaan, en tiedä. 

Yhdessä vaiheessa tietyt asiat vei hermot niin kireälle, että muutamaan otteeseen huusin. Pyysin joka kerta anteeksi, ja näihin kyseisiin ongelmiin saatiin apua. Minua saa ärsyttää todella pitkään ja paljon, ennen kuin huudan lapselle, ja ihan pienelle lapselle en huuda silloinkaan.

Meillä on hoidettu asiat keskustelemalla ja sopimalla yhdessä. Otan vastuun päätöksistä, mutta lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja päättää joitakin asioita myös itse. Saatan myös sanoa, että joku asia on tehtävä nyt, ja sitten se tehdään. Jos käsken jotain, osaan perustella asian. Joskus täytyy sanoa useamman kerran, mutta hermoni kestävät sen kyllä.

Lapsi on kasvanut sellaiseksi, että asioista on helppo sopia, eikä meillä huudeta, riidellä eikä tapella. Kiva olla kodissa, joka on kaikille turvallinen ja hyvä paikka.