En pysty ymmärtämään ihmisiä, jotka eivät osaa arvioida ajankulua.
Tässä syysloman aikana on tullut moneen kertaan todettua se, että tunnen aivan liikaa ihmisiä, joilla on ongelmia ajanhallinnan kanssa.
"Tulen kahden, kolmen välissä." --> tuli neljältä
"Joo, tulen lauantaiaamuna!" --> ei tullut
"Tiistai olisi hyvä päivä." --> laittoi viestin keskiviikkona, ettei ehtinytkään
"Minä: meillä on (kummilapsesi) syntymäpäiväjuhlat klo 14-16, tervetuloa." --> soittaa klo 16.45, että sopiiko tulla
"Tuon sen viimeistään torstaiaamuna" --> nyt on lauantai, ei tuonut
"Mulla on siinä 13.30-13.45 just sopiva rako, tulen silloin käymään ovella." --> kello on 13.50, eikä ole tullut vieläkään
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Jaan tuskasi. Yritän elää arkea puolison kanssa, jolla on surkea ajantaju. Meille on tulossa hänen kutsumanaan vieraita tänään kello neljä, ja tiedän miehelle olevan tärkeää, että vieraille tarjotaan aina emännän leipomaa piirakkaa tai muuta kotitekoista apetta, ja asia on minulle ok, nautin leipomisesta ja ruoanlaitosta. Puhe oli, että mies hakee tarvikkeet kaupasta ja minä laitan omenapiirakan. Olen koko aamupäivän odotellut, että jotain tapahtuisi, mutta mies ei ole saanut aikaiseksi. Hän on pelaillut koneella, ottanut päiväunet ja katsellut telkkaria. Puolisen tuntia sitten hän meni suihkuun ja ehdotti suihkun jälkeen ensin seksiä ja sitten kävelylenkkiä. En vain ymmärrä, miten hän hahmottaa aikaa, jos hän kuvittelee, että kahdessa tunnissa ehtii sekstailla, käydä kävelylenkillä ja kaupassa sekä leipoa piirakan ja laittaa asunnon vierailukuntoon. Tarinan pahis olen kuitenkin minä, nalkuttava tyttöystävä, joka ei halua seksiä eikä tehdä muutenkaan koskaan mitään. Eipä tuohon voi oikein mitään sanoa. Tässä ollaan kuitenkin oltu jo viisi-kuusi tuntia jalkeilla, ja hyvin olisi kelvannut sekä seksi että kävelylenkki, jos niitä olisi ehdotettu silloin, kun se ajankäytöllisesti olisi ollut mahdollista.
Mun mies on samanlainen! Jos meille tulee vieraita klo 15 ja sitä ennen pitäisi siivota ja leipoa, mies voi aivan hyvin pohtia tunnin juoksulenkille lähtemistä klo 13.30. Ehtiihän siinä. Tosin kaikki se siivoaminen ja leipominen tietenkin osuu minulle, koska mies ei tajua, että aika kuluu myös siellä lenkillä.
Jaan tuskasi. Yritän elää arkea puolison kanssa, jolla on surkea ajantaju. Meille on tulossa hänen kutsumanaan vieraita tänään kello neljä, ja tiedän miehelle olevan tärkeää, että vieraille tarjotaan aina emännän leipomaa piirakkaa tai muuta kotitekoista apetta, ja asia on minulle ok, nautin leipomisesta ja ruoanlaitosta. Puhe oli, että mies hakee tarvikkeet kaupasta ja minä laitan omenapiirakan. Olen koko aamupäivän odotellut, että jotain tapahtuisi, mutta mies ei ole saanut aikaiseksi. Hän on pelaillut koneella, ottanut päiväunet ja katsellut telkkaria. Puolisen tuntia sitten hän meni suihkuun ja ehdotti suihkun jälkeen ensin seksiä ja sitten kävelylenkkiä. En vain ymmärrä, miten hän hahmottaa aikaa, jos hän kuvittelee, että kahdessa tunnissa ehtii sekstailla, käydä kävelylenkillä ja kaupassa sekä leipoa piirakan ja laittaa asunnon vierailukuntoon. Tarinan pahis olen kuitenkin minä, nalkuttava tyttöystävä, joka ei halua seksiä eikä tehdä muutenkaan koskaan mitään. Eipä tuohon voi oikein mitään sanoa. Tässä ollaan kuitenkin oltu jo viisi-kuusi tuntia jalkeilla, ja hyvin olisi kelvannut sekä seksi että kävelylenkki, jos niitä olisi ehdotettu silloin, kun se ajankäytöllisesti olisi ollut mahdollista.