Lasten tapaamisten estäminen

Tiedän hyvin mitä tarkoitat, ja mielestäni tuollainen toiminta on todella alhaista. En ymmärrä miksi täytyy tehdä lasten isälle ja lapsille kiusaa sillä, että vaikeuttavat tapaamisia. Aina kiristetään tapaamisilla jos asiat eivät mene niinkuin äiti haluaa. Ja todellakin, omaan nilkkaan tulee kolahtamaan tuollainen toiminta. Ei ne lapset ikuisesti ole sinisilmäisiä, vaan alkavat jossain vaiheessa ajatella ja ihmetellä. 

Meillä lapset eivät enää halunneet mennä isälleen ja mun syyksihän se laitettiin...

Kyllä tuota tapahtuu myös toiseen suuntaan. Joskus isä vaikeuttaa myös asioita tahallaan.

Noihin on vähän vaikeaa ottaa kantaa, jos ei ole jutun toinen osapuoli.

Todella monet isäthän eivät eron jälkeen edes halua tavata lapsiaan, onko se sitten kosto äidille? Tietysti isän pitäisi saada tavata lapsiaan eron jälkeen jos haluaa, ja on kykenevä (ei ole vakavia ongelmia, esim. päihteet tms). Lapsille voi kylläkin olla järkytys, jos etävanhemmalla on jo uusi kumppani. Lapsille ei ole hyvä esitellä jokaista kumppania, etenkin jos suhde on tuore. Silloin olisi parempi tavata lapsia yksinään.

Minä tiedän tällaisen tapauksen, jossa isä on ihan kunnollinen isä ja haluaisi tavata lapsia. Äiti on kuitenkin lasten kanssa muuttanut kauas pois ja vaikeuttaa lasten ja isän tapaamisia tahallaan. Siinä on oikein ihana äiti. Välillä yrittää kiristää rahaakin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset eivät enää halunneet mennä isälleen ja mun syyksihän se laitettiin...

Meillä lapsi ei haluaisi tulla, mutta äiti pakottaa. "Syyllisyyden" taakka lieneen pieni hinta lapsen onnen rinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset eivät enää halunneet mennä isälleen ja mun syyksihän se laitettiin...

Meillä lapsi ei haluaisi tulla, mutta äiti pakottaa. "Syyllisyyden" taakka lieneen pieni hinta lapsen onnen rinnalla.

Jep, mua ei haittaa lainkaan, että eksä syyllistää mua, pääasia, että lapsilla on kaikki hyvin. En tosiaan pakottaisi lapsiani isälleen väkisin.

Toki ymmärrän nämä tapaukset joissa isällä on päihdeongelmia, väkivaltaa tmv. ja isäkin voi osassa tapauksia olla se vaikeampi osapuoli. tässä tuttuni tapauksessa vaimo jätti miehensä ja muutti lapsen kanssa usean tunnin ajomatkan päähän. eron syynä ei ollut uskottomuus tai muu kriisi. viikkojen ajan vaimo on toisinaan haukkunut ja syyttänyt miestä/ei ole halunnut enää palata ja toisinaan sanonut tehneensä virheen, rakastavansa yms.. Ja nyt kun mies löysikin uuden niin vaimo sekosi ihan täysin. eniten tässä surettaa lapsi joka soittelee isälleen ja kertoo kaipaavansa ja haluavansa isän luokse, äidin raivotessa taustalla..

ap

Tein aiemmin töitä tapaamisasioissa eronneiden äitien ja isien kanssa. Joukossa oli monenlaisia tapauksia, esim. isä halusi tavata lasta, mutta oli kykenemätön sitoutumaan jne. Sama saattoi olla toisin päin, jos äiti oli tapaajana (tällöin yleensä päihdeongelman takia). Mutta sitten oli myös niitä, joissa äiti selvästi yritti estää tapaamiset ns. "kunnolliselta" isältä. Vaikea tietysti arvioida, mistä se johtui, kun ei pysty toisen ajatuksia lukemaan. Vahvimmin minulle kuitenkin tuli vaikutelma, että kyseiset äidit kokivat tulleensa itse parisuhteessaan hyvin loukatuiksi, joko parisuhteen aikana tai erotilanteessa. Siihen en ota kantaa oliko kokemus aiheellinen vai ei. Monet äidit olivat epäluuloisia ja turvattoman oloisia. Jotkut purkivat esim. kokemuksia lapsuudestaan työntekijöille, toiset eivät olisi halunneet keskustella edes tapaamiseen liittyvistä käytännön asioista. Tapaamiset olivat lähes poikkeuksetta hankalia ja asioita selviteltiin jälkeenpäin puhelimessa, yleensä aika äkäisin äänenpainoin. Ja mitä tulee ap:n kysymykseen, niin ei, eivät todellakaan tajua ampuvansa itseään jalkaan. Toivottavasti lähipiirisi äiti tajuaa ennen kuin on liian myöhäistä. Ja toivottavasti molemmilla vanhemilla on riittävä määrä riittävän neutraaleja kuuntelijoita, jotka osaisivat pitää myös lapsen näkökulman esillä. Eroasioihin on saatavilla apua, ainakin isommissa kaupungeissa. www.apuaeroon.fi

Hyviä kommentteja. minulle ja muille äidin käytös aiheuttaa paljon hämmennystä koska se ei ole kovin loogista varsinkaan eron suhteen. Hän tuntuu kohtelevan lasta niinkuin lapsi olisi jotenkin hänen omaisuuttaan, ja äiti yksin päättää lapsen asioista vaikka isän kanssa on yhteishuoltajuus. On kovin vahvatahtoinen ja ailahteleva eikä suuttuessaan kykene hillitsemään itseään vaikka on jo 30v, käytös on toisinaan kuin olisi jäänyt teini-ikäisen tasolle. ja tuo on ihan totta että äiti kokee tulleensa loukatuksi, vaikka aikaisemmin on sanonut kestävänsä sen että isä mahdollisesti löytää uuden kumppanin. Nyt äiti kuitenkin pistää exän ja lapsen kärsimään siitä että näin kävi.

ap

Up