11-vuotias täytyy lahjoa rahalla mummolaan

Lopetat sen lahjomisen ja sanot sille pikkuprinsessalle, että aina ei voi olla kivaa ja menette mummolaan.

Opetat sen lapsesi tavoille.

Seuraavaksi tuot kassin sidukkaa kaupasta, kun lapsella on tylsää ilman sitä?

Miksi pakottaa menemään mummolaan? Se alkaa vain vihaamaan niitä tuolla tyylillä. Minut on pakotettu tuohon ja teini-ikäisenä kieltäydyin täysin lähtemästä. Tuo mielummin isovanhemmat vaikka viikonlopuksi teille kylään.

Oletteko keskustelleet siitä, että tulee se päivä kun ei enää tarvitse mennä, kun mummoa ei enää ole? 

En olisi mennyt itsekään lapsena mummolaan jos ei äiti olisi tullut mukaan. Onhan siellä tylsää tuon ikäiselle. Varsinkin jos he vain tuijottavat telkkaria. Pyydä isovanhemmat teille. 

No mitä siellä tehdään jos ei ole telkkaria ja tuskin kunnon lelujakaan tai leikkikaveria? Lapsen aikakäsitys on eri kuin aikuisen ja pari tuntiakin paikassa, jossa vaan olla öllötetään voi tuntua hyvin kurjalta. Mitä mummolassa lapsen kanssa tehdään?

Oma mummoni ei ole eläessään telkkaria omistanut, mutta mielellään sinne aina lapsena menin; leivottiin, askarreltiin joulukorttia tai tehtiin jotain muuta. Mummon leipomisopeista on ollut hyötyä aikuisenakin ja jäi hyvät muistot. Eihän mummon ole tarkoitus toimia ohjelmatoimistona, mutta jotain yhteistä tekemistä kuitenkin.

Onko hänellä lelua tai aktiviteettiä mitä tuoda mukana? Näyttää mummolle uusin nukke, viedä tussit ja paperia, että voi piirtää mummolle?

Vierailija kirjoitti:

Onko hänellä lelua tai aktiviteettiä mitä tuoda mukana? Näyttää mummolle uusin nukke, viedä tussit ja paperia, että voi piirtää mummolle?

Onko noita vielä nykylapsilla?

Tabeltti ja kännykkä toimittanee television virkaa...

8, luuletko että 11-vuotiaat leikkivät nykyään nukeilla tai piirtävät? Älypuhelinta he näpelöivät.

En mä yhtään ihmettele, jos ei lapsesi halua mennä. Voisit jutella isovanhempien kanssa, että mitäs kivaa tekemistä te keksisitte?

Mun isänäidin mummolassa leivottiin ja leikittiin pirtinpöydän alla kauppaa, ja mummi piirsi mun kanssani. Myöhemmin opin häneltä ruuanlaittoa ja puutarhanhoitoa, ja hän oli kova kertomaan tarinoita lapsuudesta 20-luvulta. Ullakolla oli kivoja rytkyjä, joita sai kokeilla. Mummi täytteli ristikoita ja arvuutteli, että mikäs se on tämä ja mikäs se on tuo....

Äidinäidin mummolassa ukki leikki mun kanssani, nappasi olkapäille että yletyin ottamaan omenia puusta, lämmitettiin saunaa, ukki konttasi pitkin lattioita ja minä keikuin selässä cowboy:na. Pelattiin korttia, Afrikan tähteä ja Kimbleä, käytiin kävelyillä, pulkkamäessä ja hiihtämässä sotkukahveilla talvella. Mumma paistoi lettuja, letitti paljon tukkaa ja tunki karkkirahaa taskuun. Mumma antoi aina valita uudet lottonumerot kioskilla, osti suklaata ja jätskiä ja omakin lottorivi minulle laitettiin. Ei ollut tylsää.

Kävin mummoloissa aikuisenakin ahkerasti, ja viimeisin heistä kuoli 2014. Ukki yritti vielä 85-veenäkin kontata lapsenlapsenlapsen kanssa lattialla....

Että en ihmettele, jos mummolassa ei touhuta mitään lapsen kanssa eikä edes telkkaa, niin ei varmasti huvita mennä. Eihän se laps nyt mikään sohvalle laitettava nalle  ole. Älä pakota lastasi sinne yksin, jos vanhukset ei tajua, että vieraita pitäisi vähän viihdyttääkin.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko keskustelleet siitä, että tulee se päivä kun ei enää tarvitse mennä, kun mummoa ei enää ole? 

Älkää nyt hyvänen aika alkako jo lapsiakin kiristämään ja syyllistämään tällä "viimeinen joulu" -jutulla.

Tai siis ylipäätään isovanhemman kuolemalla.

Vierailija kirjoitti:

Onko hänellä lelua tai aktiviteettiä mitä tuoda mukana? Näyttää mummolle uusin nukke, viedä tussit ja paperia, että voi piirtää mummolle?

Uusi nukke 11-vuotiaalla? :D

Kauan sitten omassa lapsuudessani mummolaan meno tarkoitti sitä, että isosta maalaistalosta pihapiireineen lähdettiin Helsinkiin yksiöön. Luettavana oli Elanto-lehti ja ehkä myös Herätkää ja Vartiotorni, jotka oli tungettu mummon postiluukusta. Pari päivää luin äärettömän tylsää Elantoa ja kuuntelin kun mummo valitti. Kaikki sympatiani tämän päivän lapsille, jos he vastaavaa joutuvat kokemaan.