Lue keskustelun säännöt.
Voi hitto. Väärä mies ihastu muhun vahingossa töissä!
18.10.2016 |
Olen ollut ihan rakastunut salaa yhteen työkaveriin (viime pikkujouluista asti...)mutta kun kumpikin on sellasia ujoja jässiköitä (varsinkin minä), niin jäänyt puolitiehen.
Oon hyväksynyt asian, ettei ehkä mitään tule, mutta silti en voi mitään sille, että "hehkun" ja "säteilen" epätavallisesti tän ihmisen läheisyydessä ja olen paljon tahtomattanikin paljon mukavampi kaikille muillekin.
Viime viikolla sattui jotain, mikä antoi aihetta lisähehkuun...ja olin varmaan erityisen mukava yhdelle kalustoon kuuluvalle, sinänsä työkaverina reilulle ja mukavalle "hiirulaismiehellekin." (Ei pahalla, hiirulaismiehet)
No nyt, vapaapäivien jälkeen se "hiirulaismies" hiipi mun työpisteen luokse, kun tein yksin töitä - ja kehui ensimmäiseksi sanoiksi "kauniiksi". Ja jatkoa seurasi kiihtyvällä tahdilla .
Kunnes oli pakko sanoa, kun se tuli vähän väliä norkoilemaan, että "ole hyvä, lähtisitkö pois" (ja se tuli jo hyvin vmäisellä äänensävyllä, kun kärsivällisyys loppui). Nyt henkilö ei enää katso edes silmiin.
Voi hitto. Ennen oli mukava työparina tehdä töitä - miten ihmeessä tästä eteenpäin?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teet työsi kuten tähänkin asti.
Next case.
Onhan se joo ikävää, että niistä kiinnostui se varattomampi ja pienituloisempi.
Tämän "hiirulaismies" on ollut työpaikan vakikalustoa jo varmaan kohta 30 vuotta ja tunnettu siitä, että ei koskaan sano pomolle vastaan, jää aina ylitöihin, kun kysytään, vaikkei jaksaisi ja vaeltaa hyllyjen välissä kumarassa pölyyntyneen näköisenä.
Tämä "jännämies", johon olen rakastunut, taas on työpaikan teräsmaksa. Selvinpäin töissä umpimielinen äkäinen urahtelija, mutta silloin pikkujouluissa täysin työpersoonalleen vastakkainen hurmuri. (Tiedän, olen vähän säälittävä...)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän "hiirulaismies" on ollut työpaikan vakikalustoa jo varmaan kohta 30 vuotta ja tunnettu siitä, että ei koskaan sano pomolle vastaan, jää aina ylitöihin, kun kysytään, vaikkei jaksaisi ja vaeltaa hyllyjen välissä kumarassa pölyyntyneen näköisenä.
Tämä "jännämies", johon olen rakastunut, taas on työpaikan teräsmaksa. Selvinpäin töissä umpimielinen äkäinen urahtelija, mutta silloin pikkujouluissa täysin työpersoonalleen vastakkainen hurmuri. (Tiedän, olen vähän säälittävä...)
Ap
OK
Vierailija kirjoitti:
Tämän "hiirulaismies" on ollut työpaikan vakikalustoa jo varmaan kohta 30 vuotta ja tunnettu siitä, että ei koskaan sano pomolle vastaan, jää aina ylitöihin, kun kysytään, vaikkei jaksaisi ja vaeltaa hyllyjen välissä kumarassa pölyyntyneen näköisenä.
Tämä "jännämies", johon olen rakastunut, taas on työpaikan teräsmaksa. Selvinpäin töissä umpimielinen äkäinen urahtelija, mutta silloin pikkujouluissa täysin työpersoonalleen vastakkainen hurmuri. (Tiedän, olen vähän säälittävä...)
Ap
Nii, ja se pussas mua silloin täysin yllättäen ja sanoi heti sen perään "mitä h*lvettiä". Ratkaisin asian pinkaisemalla mitään sanomatta pois ja asia jäi käsittelemättä.
Mutta vieläkin ihan suunnattomat fiilikset, mutta periaatteenani on, että tämä aiheuttaisi työpaikalla liikaa hämminkiä, joten olen päättänyt painaa asian menneisyyteen (onnistumatta).
Ap
Miksi tarinassa hiirulaismies on miehistä se joka ei ollut hiirulaismies