Lamauttava yksinjäämisen pelko

Kärsin aivan järkyttävästä yksinjäämisen pelosta ja asia aiheuttaa todella paljon henkistä huonovointisuutta tällä hetkellä. Ahdistun jopa ollessani yksin kotona ja saatan saada todella voimakkaita ahdistuspuuskia. Elän parisuhteessa, mutta en koe tällä suhteella oikein tulevaisuutta, vaikka mies hyvä onkin ja häntä rakastan. Hyvin suuri osa kiintymyksestäni kuitenkin luultavasti johtuu siitä, että hänen läsnäolonsa ja välittämisensä tuo minulle turvaa ja helpottaa pelkojani, ikään kuin pitää minut kasassa. En siis kestä millään tasolla ajatusta sitä, että joutuisin olemaan yksin. Tiedostan kuitenkin sen, että saatan joutua lähtemään suhteesta lähiaikoina, koska en usko sen tulevaisuuteen ja tiedostan itsekin, ettei yksinolemisen pelko ole hyvä syy olla suhteessa.

Mikäli edessä on viikonloppu ilman ohjelmaa, menen lähestulkoon paniikkiin koska en kestä ajatusta siitä että joudun olemaan yksin ajatusteni kanssa. Parisuhteestanikin huolimatta minussa elää sisällä joku selittämätön tyhjyys ja ulkopuolisuus, koen todella voimakasta turvattomuutta ja osittain sen takia en pysty myöskään tekemään elämääni koskevia päätöksiä. Perheeni asuu kaukana ja vaikka minulla muutama hyvä ystävä täällä onkin, heillä on silti omat perheensä ja parisuhteensa enkä näe heitä kovinkaan paljon... ei siis oikein ole sellaista turvaverkkoa ympärillä. Myös tämän takia kynnys lähteä nykyisestä parisuhteesta on liian korkea, en vaan kestäisi sitä tunnetta että olen täysin omillani. Luultavasti mikäli saisin jostain voimaa erota, pyrkisin melko pian löytämään vierelleni uuden "turvaajan". En ole ollut läheskään aina tällainen, vaan tilanne on mennyt asteittain yhä vaan pahemmaksi parin viime vuoden aikana. Tiedostan tosin jo lapsuudessa kokeneeni erillisyyden tunteita sekä ulkopuolisuutta. Nämä tuntemukset ovat kulkeneet mukanani aina. Nykyinen seurustelusuhteeni on kuitenkin vasta ensimmäiseni, vaikka olenkin jo 26-vuotias.

Saan todella voimakkaita ahdistuskohtauksia jotka saattavat kestää jopa päiviä, mikäli tapahtuu jotain minkä tulkitsen yksinjäämisen uhkaksi. Kyse voi olla vaikkapa siitä, että hyvä ystävä mainitsee saaneensa työtarjouksen toiselta paikkakunnalta. Tällainen asia voi laukaista reaktion, jonka takia olen useita päiviä erittäin ahdistuneessa tilassa.

Onko kenelläkään mitään kokemuksia vastaavasta?