Koulun lopettaminen urheilun takia

Jos olis ihan superlupaus vaikka formulakuskiksi, niin sitten ehkä kannattaisikin lopettaa koulu ja panostaa uraansa, josta vois tienata melkosen kivasti.

Jos kyseessä on huippulahjakkuus niin voi saada mainetta ja kunniaa sekä tienata ihan hyvin hitosti enemmän elämänsä aikana kuin riviakateeminen.

Ehtiihän sitä opiskella. Isällä varmaan sen verran rahaa, että ei tarvii köyhyydessä elää, vaikkei olekaan ammattia parikymppisenä.

Hmm. Tällaisissa asioissa huomaa kuinka paljon urheilevan nuoren elämään taitaa vaikuttaa erinomaisen paljon taustajoukkojen arvomaailma ja odotukset . - Vertailun vuoksi Kiira  Korpi taisi jatkaa opintojaan aina yliopistoon saakka. - Aika näyttää valmistuuko. Samoin Tanja Poutiainen-Rinne  Marjo "Havuja perkele" Matikainen-Kallström taisi aktiivi uransa aikana "jo" opiskella teknillisessä korkeakoulussa...   

Taitoluistelijan ura ei montaa vuotta kestä. Ehtii sitä opiskella vanhampanakin.

En tiiä voiko taitoluistelulla itseään elättää, kun usein urakin ohi jo aika nuorena, mutta jos lajina just joku Formula1 tai golf, niin mikä jottei kannattais koulun antaa odottaa.

Ehtii opiskella myöhemminkin. Jos nyt ei laita kaikkea peliin vaan yrittää jatkaa koulun ohessa, niin voi myöhemmin joutua katumaan. Taitoluistelijoiden ura ei ole niin pitkä kuin jollain maratoonareilla.

Ja jos huomaakin jo vuoden jälkeen, että haluaa elämäänsä muutakin kuin pelkkää luistelua ja treenaamista, niin voi mennä kouluun jo siinä kohtaa.

Olisin enemmän huolissani jos kyse olisi jostain lahjattomasta yh-äidin lapsesta. Eiköhän tuossa perheessä ole realiteetit kohdallaan ja vanhemmatkin osaavat arvioida, kuinka pitkälle tyttö voi päästä.

"En tiiä voiko taitoluistelulla itseään elättää, kun usein urakin ohi jo aika nuorena, mutta jos lajina just joku Formula1 tai golf, niin mikä jottei kannattais koulun antaa odottaa."

- Erinomaisen vaikea kysymys. Toisaalta voisi kysyä, että kuinka monta tuntia oikeasti käyttää aikaansa (a) opiskeluun ja (b) urheiluun? - Minulla on hieman vaikeuksia uskoa, että 15-16 kesäinen urheilisi kokopäiväisesti, oli laji mikä hyvänsä, joten jos "korvaväli" on kunnossa, niin saattaisi hyvin opiskella esimerkiksi lukiossa samalla, jonka nykyään voi käydä mm. luokattomasti eli ei ole pakko käydä kolmessa vuodessa. 

Mutta totta on, ettei kaikkea ehdi jos on myös kiire tapaamaan ystäviä ja notkumaan kadulla, niin sekin vie aikaa, enkä nyt näin sanoessani tarkoita, että nuoren elämä täytyisi kellotaa minuutilleen. Saati, että hänen pitäisi luopua kaikista ystävistään. - Nuoren elämän kun pitäisi olla muutakin kuin jatkuvaa suorittamista. - Vaikka toisaalta hyvä aikataulutus ja suunnitelmallisuus antaa turvallisen taustatuen,  jonka pohjalta ponnistaa; niinpä hyvä aikatulun laatija huomaa paitsi työnteon niin myös riittävän levon ja ravinnon.

-Varsin moni lahjakas nuori onkin vielä melko riippuvainen vanhemmistaan 15-16 vuotiaana e. yläkoulun päättyessä, niin mm.  taloudellisesti kuin henkisesti. - Ja miksei olisi. Kaikki aikanaan. Kyllä sitä ehtii vielä lentämään omillakin siivilläänkin.

On toisaalta hyvin hämmentävää, miten  erilailla nuoret kypyvät. Osa nuorista on 15-6 kesäisenä "ikku aikuisia" ja osa taas lähes lapsia. Osalla on erinomaiset mahdollisuudet elää ydinperheen tai esimerkillisesti välittävän yksinhuoltajan kanssa. Toiset taas ovat milteinpä pakotettuja muuttamaan -ainakin viikoiksi- omilleen, koska esim.  tavallisempikin opintojen jatkamine saattaa alkaa tuntumaan tympeältä, jos joutuu matkaamaan kymmeniä kilometrejä suuntaansa koulubussilla. Vaikka ei se itsekseen asuminen lähempänä koulua aina herkkua ja mukavaa ole.     

Taitoluistelija treenaa jäillä päivittäin muutaman tunnin. Sen lisäksi punttisalit, tanssitreenit, juoksulenkit. Ei siinä koulua ehdi käydä.

"-Taitoluistelija treenaa jäillä päivittäin muutaman tunnin. Sen lisäksi punttisalit, tanssitreenit, juoksulenkit. Ei siinä koulua ehdi käydä." 

Isä Raunoko se tyttärensä Kiiran puolesta kävi koulun?  - Ei ole helppoa olla lahjakas nuori, jolta odotetaan tulevaisuudessa, jotain hyvin erityistä. - Se mikä oikeasti on hyvää,on, että myös vielä vanhempana ehtii toki opiskella, mutta, mutta... kovin kauas kantosia päätöksiä sitä joutuu tuossa kohtaa miettimään ja harkitsemaan.   

Todella lahjakkaan huippulupauksen antaisin laittaa kaikkensa peliin.

Kyllä Suomen menestyneet luistelijat ovat käyneet koulunsa, esim. Lepistö, Korpi, Rahkamo ja Kokko.

Omia vanhempia ja omaa puolisoa seuranneena tulee vain vahvemmin mieleen se ettei opiskelu kannata Suomessa.

Opiskelu ja hyvyys omalla alallaan ei takaa virkaa. Pitää olla suhteita ja kenties kuulua oikeaan puolueeseen.

Tämä on fakta. Minä itse jätin opiskelut väliin ihan tästä syystä sillä kuulun todella tunnettuun kommunistiseen sukuun.

"Kyllä Suomen menestyneet luistelijat ovat käyneet koulunsa, esim. Lepistö, Korpi, Rahkamo ja Kokko." - ja kaikilla taitaa olla myös yliopistosta valmistunut äiti... Toisaalta tähän nyt joku tuhahtaa, että en ymmärrä kuinka vaativaa ja raskasta huippu-urheilijan tai sellaiseksi pyrkivän arki on. Saattaa olla, että en oikeasti ymmärräkään. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Suomen menestyneet luistelijat ovat käyneet koulunsa, esim. Lepistö, Korpi, Rahkamo ja Kokko.

Ei noilla kunnon menestystä ole ollutkaan.

Tyttö ehtii opiskella vielä parikymppisenäkin.

"Ei noilla kunnon menestystä ole ollutkaan. Tyttö ehtii opiskella vielä parikymppisenäkin."

En kiellä sitä tosiaa, etteikö "tyttö" ehtisi opiskella vielä parikymppisenäkin jos kokee kiinnostusta ja halua. Mutta sen sijaan keskivertoa vähemmän aktiivisena penkkiurheilijana (miehenä, jos sukupuolellani on väljä)  haluaisin kysyä, että mitä on urheilussa se kutsumasi kunnon menestys sitten on?

Totta on, että he eivät ole päässeet vaikkapa autonkuljettaja Räikkösen tuloihin, mutta se lienee enempi lajin vika, tai seuraus kuin se, etteikö menestystä olisi tullut. - Mistä muusta noin viidenmiljoonan ihmisen kansakunnasta on noussut yhtä monta menestynyttä taitoluistelijaa viime vuosikymmeninä?   

Minun mielestäni edellä mainitut naiset ovat menestyneet monella tapaa erinomaisesti sekä kansallisesti että ylikansallisesti. Ja erityisesti vielä jos tai kun huomio kaksi asiaa (a) taitoluistelu on Suomessa ollut pitkään aika marginaali laji. Ei sitä tueta läheskään samalla tavalla kuin vaikka  (poikien) jääkiekkoa.  Ja (b) Kaikki ovat suoriutuneet koulunkäynnistä ja opinnoista vähintäänkin keskinkertaisesti, etten sanoisi hyvin. - Voin vain kuvitella, että olsiko menestys ollut vielä parempaa jos taitoluistelu olisi täyttänyt jokaisen koko elämän, viimeistään 15-16 vuotiaasta lähtien. - Vai onko niin, että vain kultamilai on kyllin hyvä palkinto. 

Kertauksena Rahkamon, Lepistön ja Korven taitoluistelu- urien huippuhetkiä

Rahkamo mm.  voitti puolisonsa Petrin kanssa Euroopan-mestaruuden ja MM-hopeaa vuonna 1995, MM-pronssia 1994 ja EM-pronssia 1993.

Lepistö voitti kultaa Helsingin EM-kisoissa 2009, hopeaa Tallinnan EM-kisoissa 2010 ja pronssia Zagrebin EM-kisoissa 2008 sekäTorinon MM-kilpailuissa 2010. (Hän saavutti henkilökohtaisessa kilpailussa MM-mitalin ensimmäisenä suomalaisena naistaitoluistelijana).

 Korven parhaat saavutukset olivat Em kisoissa  vuoden 2012 hopeamitali ja vuosien 2007 ja 2011 pronssimitalit. Vuonna 2010 hän oli neljäs, vuosina 2008 ja 2009 viides sekä vuonna 2006 kuudes. 

Vierailija kirjoitti:

- Voin vain kuvitella, että olsiko menestys ollut vielä parempaa jos taitoluistelu olisi täyttänyt jokaisen koko elämän, viimeistään 15-16 vuotiaasta lähtien. 

Sinulle ei taida taitoluistelu olla tuttu laji? Harjoituksia on sellaiset 15-20 tuntia viikossa jo "tavallisilla" 10-12-vuotiailla, jotka käyvät normaalisti kouluaan. Tuosta se määrä sitten kasvaa ylöspäin. Kyse on kasvavista lapsista ja nuorista. Monilla rikkoutuu paikat. Mennään joka tapauksessa fysiikan kestorajoilla. Harjoitusmäärien lisääminen on siis tavallaan hyvin rajoitettu keino, koska ollaan jo maksimissa. Toisaalta, jos elämässä on vain se laji ja harjoittelu, voi muun ajan käyttää palautumiseen ja rentoutumiseen.

15-16-vuotiaina ollaan jo niin pitkällä, että heikommat ovat karsiutuneet pois. Toisaalta aikaa saavuttaa kärki on enintään 2-3 vuotta (teknisesti), mieluummin vähemmän. Ilmaisua pystyy hiomaan vielä tuon jälkeenkin.

"Voin vain kuvitella, että olsiko menestys ollut vielä parempaa jos taitoluistelu olisi täyttänyt jokaisen koko elämän, viimeistään 15-16 vuotiaasta lähtien. "

"- Sinulle ei taida taitoluistelu olla tuttu laji? Harjoituksia on sellaiset 15-20 tuntia viikossa jo "tavallisilla" 10-12-vuotiailla, jotka käyvät normaalisti kouluaan. Tuosta se määrä sitten kasvaa ylöspäin. Kyse on kasvavista lapsista ja nuorista. Monilla rikkoutuu paikat. Mennään joka tapauksessa fysiikan kestorajoilla. Harjoitusmäärien lisääminen on siis tavallaan hyvin rajoitettu keino, koska ollaan jo maksimissa. Toisaalta, jos elämässä on vain se laji ja harjoittelu, voi muun ajan käyttää palautumiseen ja rentoutumiseen.

15-16-vuotiaina ollaan jo niin pitkällä, että heikommat ovat karsiutuneet pois. Toisaalta aikaa saavuttaa kärki on enintään 2-3 vuotta (teknisesti), mieluummin vähemmän. Ilmaisua pystyy hiomaan vielä tuon jälkeenkin."

-  Luitkohan koko postaukseni. Mutta -joo olen vain lähinnä sivusta seuraaja. Ja yritin osoittaa ihmettelyni sille, että miten edellä mainitut taitoluitelun mestarit ja taitajat e. Rahkamo, Lepistö ja Korpi ovat paitsi suorituneet mielestäni vähintäänkin erinomaisesti oamsta taitoluistelu-urastaan ja ovat sen lisäksi jaksaneet hoitaa koulunsakin mielestäni oikein hyvin. Ja sitten joku uskaltautuu vielä väittämään, ettei heillä ole noilla kunnon menestystä ole ollutkaan.(..)  

Ehkä Ville Peltosella on varaa kustantaa tyttärensä elämä, jos taitoluistelu-ura ei aukenekaan. Mutta ottaen huomioon, että mikään suunnitelma ei ole 100% varma, eikä varsinkaan sen varaan voi lyödä loppuelämäänsä, eikä ainakaan taitoluistelun, joka yleensä lopetetaan alle 3-kymppisenä. Voi olla kova paikka silloin kolmekymppisenä joutua takaisin koulunpenkille. Aina kannattaa olla back-up plan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Voin vain kuvitella, että olsiko menestys ollut vielä parempaa jos taitoluistelu olisi täyttänyt jokaisen koko elämän, viimeistään 15-16 vuotiaasta lähtien. 

Sinulle ei taida taitoluistelu olla tuttu laji? Harjoituksia on sellaiset 15-20 nään joka tapauksessa fysiikan kestorajoilla. Harjoitusmäärien lisääminen on siis tavallaan hyvin rajoitettu keino, koska ollaan jo maksimissa. Toisaalta, jos elämässä on vain se laji ja harjoittelu, voi muun ajan käyttää palautumiseen ja rentoutumiseen.

15-16-vuotiaina ollaan jo niin pitkällä, että heikommat ovat karsiutuneet pois. Toisaalta aikaa saavuttaa kärki on enintään 2-3 vuotta (teknisesti), mieluummin vähemmän. Ilmaisua pystyy hiomaan vielä tuon jälkeenkin.

Eiköhän nuo tuntimäärät treeneineen ole tuttuja melkein jokaiselle suomalaiselle nuorelle. Meillä panostetaan paljon urheileviin lapsiin ja vanhemmat melkein pakottaa lapsensa urheilemaan koska se on suorin tie menestykseen ja rahoihin. Sitten sivussa vanhemmat pakottavat opiskelemaan. Moni turhautuu ja alkaa hakemaan lohtua päihteistä ja harva tosiaan menestyy pelkällä harjoituksilla. Mestariksi ei pääse pelkästään harjoittelemalla.