En jaksa enää olla kotiäiti ja mies ei tajua mitään!
Olen ollut kotona jo niin kauan lasten kanssa, että en viitsi edes sanoa. Meillä on neljä lasta joista nuorimmainen on 1.5-vuotias. Viime aikoina olen ollut aivan uupunut tähän tilanteeseen. En saa mitään päivistä irti. En saa mitään aikaiseksi ja koko arki kaatuu niskaan. Rakastan lapsiani mutta nyt vaan kaikki on ylivoimaista. Haluan aloittaa työt ja olen sitä miettinyt kauan ja paikkakin olisi tiedossa.
Mies ihmettelee mikä minua vaivaa, miksi en saa arkea rullaamaan niin kuin ennen kun pidin kaikki tip top. Mies sanoi että hänkin taitaa heittäyttyä työttömäksi. Ajattelin, että no nyt on hyvä tilaisuus kertoa että voisin aloittaa työt ja laitetaan lapset päiväkotiin. Mies kun siitä hermostui. Sanoi, että "tee vaan mulle lisää stressiä, sun tehtävä on olla kotona ja siivota ja kattoa lapsia". Mitä vittua oikeesti? Mies ei ikinä vaihtaisi osia minun kanssa, mutta minun olisi pakko jatkaa tätä loputtomiin. En tiedä olenko masentunut nykyään, mutta ei sekään kaukana ole.
Kokemuksiakin olis kiva kuulla jos jonkun mies on ollut samanlainen? Pitäiskö vaan ottaa se työ ja tehdä edes vaikka 6h päivää tai muutamana päivänä viikossa, sekin on mahdollista.
Kommentit (18)
No mene hyvä tavaton töihin. Puoliso ei voi sitä estää. Ei aikuisen ihmisen paikka ole olla vuosikaupalla kotona ei edes pienten lasten kanssa.
Mene töihin! Ihan oikeasti, et tarvitse miehen lupaa. Olet ihanasti hoitanut lapsia kotona pitkään. Nyt on sun vuoro tehdä töitä. Kyllähän ihmiset leipiintyy töihinkin, niin tottakai myös kotona oloon. Kotona olo oli mun mielestä rankempaa kuin töissä olo.
Täh? Sinän päätät itse asioistasi! Ei mies eikä tää palsta. Todellakin töihin jos siltä tuntuu.
PS. Itse eroaisin miehestä, jolla on tuollaisia mielipiteitä.
Hommaa lapsille hoitopaikat ja mene töihin.
Et ole miehesi omaisuutta. Jos mies "saa" käydä töissä lapsista huolimatta niin saat sinäkin.
Aikansa kutakin.
No miksi pirussa sun pitäisi jaksaa tuollaista vuosikausia, mutta mies ei olisi valmis tuohon edes hetkeksikään? Mene töihin ja eroa vaikka, jos ei miehelle passaa.
Töissä on paljon kivaa:
palkka. Ihmisiä. JOTKA EI PUHU KAKKAVAIPOISTA JA LASTENHOIDOSTA. Kahvitauko. Lounastauko. Vessarauha, kukaan ei ulvo oven takana äitiä. Kahvitauko. Työmatka ihan yksin. Ou JEE.
Rakastan mun kersojani, mutta menin töihin, kun nuorin oli 2 v.
Mieheltä kysyisin, että "oletsä syntynyt luolamiesaikaan, vai mitä vittua sä nyt nykypäivänä sössötät? "
Sullekin herätys. Et tarvitse miehesi lupaa. Et ole hänen kotipiikansa.
En tarvitsekkaan mieheni lupaa. Lisää hankaluutta asiaan tekee se, että mies katsoo ettei hänen tarvitse maksaa päivähoitomaksuista mitään, koska on sitä mieltä, että minä kun kieltäydyn hoitamasta lapsia kotona niin minä saan myös maksaa. No eihän siinä mitään, mutta miehen palkka on kaksinkertainen minun palkkaani verrattuna.
Olet sitten suostunut vielä tekemään neljä lasta miehelle ilman että talouden rahat ovat yhteisiä?!
Surkeaa puhua eläkekertymästä tässä mutta mee ihmeessä työhön. Miehellä eläke juossut kaiken aikaa mutta sinulla ei mitään. Takuutahan ei ole tuleeko kukaan meistä saamaan minkäänlaista eläkettä jolla tulla toimeen tulla mutta yritettävä kai se kuitenkin on.
Sen lisäksi saat aikuisia ihmisiä välisellä elämääsi 😊
En ymmärrä noita "eroa heti" "jssp" kyllä kunnioitus kuitenkin tuntuisi olevan liitossanne läsnä. Mies ehkä pelkää joutuvansa tekemään enemmän kotitöitä?
Miehellesi sinä et ole yksilö jolla on omia umelmia ja tavoitteita vaan pelkästään nainen. Tiedäthän, niitä tissiolentoja jotka hoitelevat mukisematta kaikki ne työt mitkä ovat välttämättömiä, mutta miehen arvolle liian alentavia ja tylsiä. Noh, vähän kärjistystä mutta kyllähän tuo jostain kertoo, että mies ei ikinä suostuisi vaihtamaan rooleja kanssasi, mutta sinulta voi kyllä odottaa itseuhrausta loputtomasti. Ei taida tuntea hirveästi empatiaa sinua kohtaan muutenkaan?
Vierailija kirjoitti:
En tarvitsekkaan mieheni lupaa. Lisää hankaluutta asiaan tekee se, että mies katsoo ettei hänen tarvitse maksaa päivähoitomaksuista mitään, koska on sitä mieltä, että minä kun kieltäydyn hoitamasta lapsia kotona niin minä saan myös maksaa. No eihän siinä mitään, mutta miehen palkka on kaksinkertainen minun palkkaani verrattuna.
EIKÄ!!!!!! Perun aikaisemman puheeni: kunnioitus ei ole läsnä vaan sehän todella pitää sua piikanaan! Jos kerran noin niin nyt sitten maksettu eläke kehiin. Ethän sä voi olla ilmaisena kotiorjana!
Oletko aikoinaisi luvannut miehelle hoitaa kodin ja lapset? Oletko aikoinasi halunnut jäädä kotiäidiksi? Olikose aikoinaan sinun toive ja unelma?
Vierailija kirjoitti:
En tarvitsekkaan mieheni lupaa. Lisää hankaluutta asiaan tekee se, että mies katsoo ettei hänen tarvitse maksaa päivähoitomaksuista mitään, koska on sitä mieltä, että minä kun kieltäydyn hoitamasta lapsia kotona niin minä saan myös maksaa. No eihän siinä mitään, mutta miehen palkka on kaksinkertainen minun palkkaani verrattuna.
Päivähoitomaksu lasketaan miehesi tulojen mukaan, joten ei ole reilua että sinä joutuisit maksamaan siitä enempää kuin tulojesi mukaisen osuuden. Taloutenne nettotulot kuitenkin nousevat kun sinä menet töihin.
Sinuna kyllä laskisin, miten pärjäisit itsenäisesti.
Lasten hoitomaksut määräytyvät teidän huushollin yhteisten tulojen mukaan, jotenka miehen on kyllä hoitomaksuihin osallistuttava, jos meinaatte jatkaa saman katon alla asumista.
Vaihtoehtokin tietysti on. Se on se, että ulkoistat miehen taloudesta. Tällöin hoitomaksut määräytyvät sinun tulojesi mukaan. Ja mies puolestaan maksaa sitten lapsista elareita sulle. Plus saat yksinhuoltajavähennyksen.
Lyöt vaan ne laskut tiskiin, JA ALA HUUTAA taikka KARJU . "KUULE ITSEKÄS PASKA, SÄ maksat kolmesta kersasta ja MINÄ maksan yhdestä, tulojen suhteessa. Tai sitten voit maksaa elarit! ja ne onkin mojovat, kun mies tienaa hyvin! "
(sä maksat pienet tarhamaksut, kun olet yh, älä sitä mainitse miehelle)
HUUTAMINEN ON HYVÄSTÄ! Lopeta niiailu.
Kova kovaa vastaan vaan.
terv 7 (ja 11 sanoit just sen mitä mä ap.n miehestä ajattelen. Mä olen ollut 18 vuotta naimisissa, ja mun mies on pitänyt hoitovapaat siinä missä minäkin, tiskaa, pyykkää ja maksaa puolet laskuista, meillä yhtä suuret tulot)
tietty sä tuottaisit miehelle stressiä, kun joutuisi viemään ja hakemaan tarhasta, maksamaan hoidosta ynnä muuta ynnä muuta.
No ap maksaa hoitomaksut ja mies sitten muut laskut. Kai mies nytkin laskut maksaa, kun ei kai sulla rahaa ole maksella ison perheen ruokia ja asumista.
Mies on monesti sanonut kuinka hän sentään käy töissä ja hänen ei tarvitse tehdä mitään muuta, ei edes touhuta lasten kanssa. Ilmeisesti siksi ei päästä minua töihin, jotta voisi pitää itseään parempana ihmisenä. Alkaa taas ottamaan tuo mies niin hermoon että en tiedä haluanko ja jaksanko olla sen kanssa enää. Ap
Mene töihin - ja eroa!