Aborttiko?

Olen 44-vuotias yhden 10-vuotiaan lapsen yksinhuoltaja. Erosin lapsen isästä alkuvuodesta ja nopeasti sn jälkeen löysin uuden miehen. Elämme etäsuhteessa , mutta erittäin intensiivisesti. Yhdestä ehkäisemättömästä yhdynnästä johtuen olen nyt raskaana. Viikkoja laskurin mukaan nyt takana 5.
Olen ajatellut vahvasti, että en halua enää toista lasta ikäni ja terveysongelmieni vuoksi. Selkä on rakennettu titaanista pahan murtuman jäljiltä. Syön paljon lääkkeitä, mitkä eivät ole hyväksi sikiölle.
Mies eikä lapsenikaan halua enää vauvoja. Äitini on kauhuissaan.
Mutta mä en tiedä, mitä tehdä. Mä näen jo sen pikkuisen suloisen vauvan ja nimenkin jo keksin valmiiksi. Tunnepuolella siis haluaisin lapsen pitää. Järkisyyt (ikä, elämäntilanne, terveys, jaksaminen käytännössä) puhuvat kuitenkin abortin puolesta.
Omat arvoni ovat aborttia vastaan enkä kuvitellut koskaan joutuvani asiaa edes harkitsemaan. Koen, että kun tällä iällä tämmöinen ihme tapahtuu on sillä oltava joku suurempi tarkoitus.
Toivoisin asiallista keskustelua.