Lue keskustelun säännöt.
Moniko eronnut hoitaa tapaamiset ex-appivanhempiin?
02.10.2016 |
Minä olen nyt kolme vuotta hoitanut lasten tapaamisen exän puoleisten isovanhempien kanssa. Poikansa ei paljon ole lapsia hakenut sen jälkeen kun lähti perheestä toisen naisen takia. Se on viinamäen miehiä ja nyt oli tehnyt mulle sellaisen jutun että on mitta täynnä. Kerroin siitä jutusta ex anopille niin se suuttui minulle että ei sen poikaa tarvi haukkua. Ja kyse ei ole mistään pikkuasiasta, puolustakoon poikaansa vaan rauhassa..En tunne ketään muuta eronnutta joka hoitaa ex-puolison sukulaisten tapaamiset. Ja minullahan ei mitään velvollisuutta ole hoitaa, tästä lähtien isukki saa hoitaa sukulaisensa itse. Meille ei tarvi tulla. Olenko ainoa eronnut joka on hoitanut exän suvun tapaamisia sen lisäksi että pyörittää yksin pikkulapsi arkea?
Kommentit (3)
Itse yritin alussa pitää huolta, että lapsi tapaisi isän puoleisia isovanhempiaan ja sukulaisiaan. Pidin sitä tärkeänä. Mutta kun isää itseään ei näyttänyt kiinnostavan lapsen vieminen vanhempiensa luo, ja lapsi itsekään ei siellä loppujen lopuksi viihtynyt, lopetin minäkin huolehtimisen. Nyt on mennyt kai kohta pari vuotta ettei ole isovanhempiaan nähnyt. Asuvat eri paikkakunnalla eikä minullakaan ole autoa, joten olen ajatellut että olkoon, kun ei kerran isä järjestä mitään tapaaamisia tms. Muutenkin olen yksin saanut kaiken hoitaa monta vuotta eron jälkeen, vaikka yhteishuoltajuus on. En kertakaikkiaan jaksa/pysty kaikesta huolehtimaan. Olen esim. ehdottanut lapsen isälle, että kutsuisi vanhempansa kylään kotiinsa silloin kun lapsi on siellä. Mutta ei, mitään ei ole tapahtunut. Joten olkoon, en enää jaksa huolehtia. Jos ei aikuinen mies kykene tai ole kiinnostunut tuon enempää asiasta, niin en voi sille mitään. Exä ei ole erityisen kiinnostunut omasta perheestään, joten ehkä siksi ei välitä siellä käydä lapsenkaan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä huolehdin että lasten isän puoleinen suku pysyy lasten elämässä. Ex on käytännössä katkaissut välit sukuunsa, huonosti hoidettu ero ja pettäminen ei ole saanut kiitosta. Isän äiti on jo iäkäs, joten käymme lasten kanssa auttamassa häntä kotitöissä ja hän kovasti odottaa näkevänsä lapsiamme. Välimme ovat lämpimät, joten ei tulisi mieleenkään lopettaa yhteydenpitoa. Omat vanhempani asuvat kaukana, joten heitä näemme paljon harvemmin.
Erottiin lapsen isän kanssa jo raskausaikana eikä isä ole lapsen elämässä ollut, eli mä olen "hoitanut" tapaamiset isän puolen isovanhempien ja suvun kanssa - tai toki se on molemminpuolista, minä hoidan ja he hoitavat.
On meillä ollut exän äidin, eli lapseni mummin kanssa koviakin riitoja koskien lapsen isää, mutta eivät ne ole koskaan lapsen asioihin vaikuttaneet ja aina olemme sopineet riitamme.
Hyvissä väleissä ollaan ja exän äiti on ollut isona tukena elämässämme, niin fyysisesti kuin henkisestikin.