Lue keskustelun säännöt.
Olen taas kerran vajoamassa masennukseen ja passiivisuuteen, en jaksa tällaista
28.09.2016 |
Olen 26-vuotias ja tuntuu, etten pääse elämässäni eteenpäin, koska säännöllisin väliajoin mieleni huononee, en jaksa paneutua opintoihin, töihin tai vapaa-ajan viettoon. Vetäydyn vaan omiin oloihin enkä haluaisi tehdä mitään. Tunnen itseni täysin epäonnistuneeksi, ei ole energiaa, mikään ei kiinnosta enkä pysty keskittymään mihinkään. Sitten taas jotenkin saan kasattua pienen määrän sinnikkyytä selviytyäkseni tavalla tai toisella. Opiskelen edelleen. Viimeisimmät yliopisto-opinnot ovat edenneet jotenkuten aikataulussa tähän saakka, mutta nyt tuntuu kuin seinä olisi tullut vastaan kaikessa.
Tällaista elämäni on ollut melkeinpä yläasteelta lähtien. Laskua ja sen jälkeen takaisin kursimista ja hetken sinnittelyä kunnes tulee uusi lasku. Yksi masennuskausi vei niin alas, että päädyin opintopsykologin kautta psykoterapiaan - se auttoi pääsemään hankalan vaiheen yli, mutta ratkaisua en löytänyt.
En oikein tiedä miksi avauduin. Kohtalotovereita, ideoita, mitä voisi auttaa, mitä tekisin? Nyt on vaan sellainen hetki, etten jaksaisi tätä jatkuvaa rajoittimella käymistä. Tuntuu älyttömältä vähäistenkin voimavarojen tuhlaamiselta aina uudestaan ja uudestaan vetäytyä omaan kuoreen miettimään miksi taas kävi näin, mikä tässä elämässä on niin hankalaa. Haluaisin oppia nauttimaan elämästä (nautinkin kyllä monista pienistäkin jutuista, mutta se ei jotenkin kestä) ja etenkin päästä eroon tästä negatiivisuudesta ja riittämättömyyden tunteesta.
Kommentit (9)
Kokeileppa mennä vaikka töihin, johonkin sellaiseen fyysiseen missä olet illalla niin väsynyt, että ihme on jos jaksat käydä kaljalla työporukan kanssa. Syöt hyvin ja nukkumaan, aamulla taas klo7 hommiin ja illalla taas jotain harrastusta. Semmonen duunarielämä edes vähän aikaa, vaikka kesään asti. Siitä saa palkkaakin eikä ole aikaa masentua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaan aamulla, klo lyö 23
Eräs samaa kokenut/kokeva joka taistelee
Psykiatrille aika ja hae jotain lääkitystä.
Masennuslääkettä kehiin. Ja jos et jaksa töitä niin sairaslomalle.
Tuttua jotenkin. Yritä olla ylianalysoimatta elämää liikaa. Tuo on vain vaihe elämässä. Tee niitä asioita joista nautit vapaa-ajalla.
Kuuppatohtorilla käynti voi olla hyvä ajatus, ettei asiat ainakaan entisestään mutkistu. Kyllä se siitä. Muista uskoa itseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kausimasennusta. Hommaa kirkasvalolamppu ja panosta liikuntaan. Syö oikein. Rentoudu. Elä elämääsi löysin rantein. Unohda pään kutistajat, niin lääkkeet kuin ihmiset. Lääkkeillä pilaat kehosi ja tulevaisuutesi. Vakuutuksia et tule koskaan saamaan, sairauttasi käytetään tekosyynä monen hoidon eväämiseen ja pahimmassa tapauksessa et saa edes töitä.
Luo itsellesi sopiva päivärytmi ja viikkorytmi, josta pidät kiinni. Älä keskeytä opintoja, tarvittaessa yritä keventää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutun kuuloista, täällä kärsitään samoista asioista. Älä ole liian ankara itsellesi, olet todennäköisesti herkkä, rehellinen ja ystävällinen ihminen ja niitä on ihan liian vähän tässä maailmassa.