Sijainen töissä

Jostain se ensimmäinen kokemus on saatava. Itsekin olet ollut joskus vasta-alkaja, joten annapa hänelle hieman armoa.

Vierailija kirjoitti:

Jostain se ensimmäinen kokemus on saatava. Itsekin olet ollut joskus vasta-alkaja, joten annapa hänelle hieman armoa.

Yritänkin antaa, mutta kun kehitystä ei tapahdu ja hän ei ota ohjeita eikä palautetta vastaan. Hän on itseäni vanhempi henkilö myöskin ja työ ei ole mitään ydinfysiikkaa. Perusasiat mättää niin pahasti, että omankin työn laatu kärsii.

Olet itsekin joskus ollut aloittelija. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Opettele kärsivällisyyttä.

Yritänkin olla kärsivällinen ja olenkin ollut vasta alkaja, työ kuitenkin itsessään on aika helppoa, tai perustyötehtävät. Ja itse samalla koulutuspohjalla tiesin kyllä perusasiat, joita opeteltiin työssäoppimisjaksoilla jo. Tiedättekö kuinka kuormittavaa on tehdä kahden ihmisen työt, kun toinen ei perehdyttämisestä ja ystävällisestä ohjaamisesta ota oppia, vaan asiat toistuu aina ja samanlaisina? Kyse ei ole nyt yhdestä päivästä tai viikostakaan, joten aika jännä tuomitseminen mua kohtaan... olisiko parempi siis itsekin jättäytyä pois töistä, jotta hän saisi aikaa ja armoa?

Keskustele esimiehen kanssa, sillä hän on se, joka vastaa koko hommasta. Sinun tehtäväsi voi olla perehdyttäminen, mutta esimiehen ongelma se on, jos ei onnistu.

Niksi voi olla juuri siinä, että on sinua vanhempia ja "osaa jo", varsinkin jos on mies ja sinä olet nuori tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Keskustele esimiehen kanssa, sillä hän on se, joka vastaa koko hommasta. Sinun tehtäväsi voi olla perehdyttäminen, mutta esimiehen ongelma se on, jos ei onnistu.

Niksi voi olla juuri siinä, että on sinua vanhempia ja "osaa jo", varsinkin jos on mies ja sinä olet nuori tyttö.

Nuori tyttö on ole enää, mutta minua vanhempi hän on. Olen tämän perehdyttämisen kanssa edennyt niin, että teen yhdessä hänen kanssaan, mutta painotan että näistä on selviydyttävä myöhemmin yksin. Hän "osaa jo kaiken" ja tekee asiat vasemmalla kädellä. Lisäksi hän ei kysy, jos on epävarma jostain vaan aina joutuu palaamaan myöhemmin asiaan, johon hän vain hymisee vastauksen. Hänen ammattitaitonsa on todella hukassa ja itse koen oman työn tällä hetkellä äärettömän raskaaksi kun on niin paljon meneillään kokoajan, ettei olisi enää jaksamista selittää ja selittää ja korjata väärinkäsityksiä, jotka hän on kuitenkin "kokoajan ymmärtänyt" ja "osaan jo"

Onko niin, että yrität opettaa jotain päivänselvää asiaa? Tai jotain, jonka hän vaan tekee eri tavalla kuin sinä, mutta ei kuitenkaan väärin?

Jos et, niin sitten en ymmärrä tuota hymistelyä...

Minun tapani ei ole ainoa oikea tapa, siitä ei siis ole kyse, vaan ihan siitä että tekee työnsä väärin. Ja perustelen hänelle joka kerta, miksi teemme näin. Jos hänellä olisi esittää jotain ajatuksia ja tapoja toimia toisin, ottaisimme ne työn ja lain sallimissa rajoissa huomioon. Kokemattomuuttaan hän tekee kuitenkin asiat huonosti ja väärin. Itsekin olen todella ollut aloittelija, olen kuitenkin ketään erityisesti nöyristelemättä, ottanut opikseni ja sanonut jos kehitettävää on ollut. Hän ei ota opikseen ja kyllä, on kyse täysin ilmiselvistä asioista.