Lue keskustelun säännöt.
Naapurin kiintymyssuhdehurmosmamma haukkui minut äsken
19.09.2016 |
Olen kotona ja lapsi on päiväkodissa. Kehtasin mennä lenkille ja tämä hurmosmamma hyökkäsi kyselemään missä lapseni on ja miksi minä olen kotona. Ehdin päästä siihen vaiheeseen, että lapsi on päiväkodissa ja minä teen pelkkiä videoluentokursseja tässä periodissa, kun mamma hyökkäsi haukkumaan, kun olen laittanut lapseni päiväkotiin, vaikka voisin pienillä järjestelyillä hoitaa hänet kotona ja opiskella siinä samassa. Siinä vaiheessa, kun puheessa alkoi kuulumaan sanoja itsekäs ja lapselle tulee traumoja, lähdin kävelemään tilanteesta enkä jäänyt selittelemään, kun asia ei hänelle kuulu.
Se mitä tämä mamma ei tiedä: Lapseni aloitti kuukausi sitten päiväkodin ja minä palasin opiskelujen pariin. Otin kuitenkin ensimmäiseen periodiin vain muutaman videoluentoja sisältävän kurssin, jotta voin rauhassa totuttaa lapsen uuteen päiväkotiin ja pitää ensimmäiset kuukaudet lyhyttä päivää. Lapsen ollessa päiväkodissa ehdin tällä hetkellä tehdä muutakin kuin opiskella, esim. käydä lenkillä niin kuin tänään. Toisekseen olen aikoinaan dropannut yliopistolta pahan burn outin takia, kun yritin tehdä ympäripyöreitä päiviä töiden ja opiskelun kanssa. En aio vetää itseäni burn outiin ja siirtää valmistumista taas viidellä vuodella. Se ei ole lapsenikaan etu. Kolmanneksi, lapseni viihtyy päiväkodissaan todella hyvin. Siellä on kavereita ja toimintaa, jota en pystyisi tarjoamaan kotona. Olimme jonossa melkein kaksi vuotta, että saimme hänet tasokkaaseen yksityiseen kielipäiväkotiin.
Se mitä tällä oikeastaan haluan sanoa on, että älkää äidit arvostelko toisianne, kun ette kuitenkaan voi tietää koko totuutta. Jokaisella äidillä ja perheellä on syynsä toimia niin kuin toimivat. Ja vaikka kotihoito ja perhepeti sopisivat teidän perheelle, on olemassa monenlaisia perheitä, joille ne on mahdottomia.
Kommentit (60)
Joo, kyllä näitä toisten elämään sekaantujia riittää. Toisesta korvasta ulos vaan ap. Ajatelkaapa tän naapurin muijan lapsiparkoja. Äitinä seinähullu toisten asioihin sekaantuja (ei tosiaankaan ole normaalia mennä kyselemään / arvostelemaan puolitutun ratkaisuja päin naamaa tai seläntakana, olisko maaninen vaihe päällä?), eikä mahdollisuutta päästä päivähoitoon näkemään normaalin ihmisen mallia. Siinä sitä kiintymyssuhdetta kerrakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun eräs tuttu haukkui yhteistä kaveriamme selän takana, kun tämä laittoi lapsen päivähoitoon heti äitiysloman loputtua. Minua ärsytti, sillä tiesin miten kova paikka se oli tälle kaverille, jonka mies oli saanut pari kuukautta aiemmin potkut ja oli saanut tilalle työn, jossa palkka oli vain murto-osan edellisestä. Ei asuntolaina maksa itse itseään. Eikä pienempään muutto ja omakotitalon myynti ole mitään helppoa nykyaikana.
Minä itse olen saanut suoraa ja aika törkeääkin arvostelua, koska lapsemme on ainoa. Meillä on omat kipeät syymme sille, ettei toista tule, joten tuntui kyllä tosi pahalta.
Ihmiset tai osa ihmisistä on vaan niin sairaita tänä päivänä ja haluaisivat että kaikki muutkin olisivat. Vai onko se vaan yksinkertaisuutta, ettei kykene ajattelemaan asioita laajemmin. Ihmiset yrittää ahtaa toisiaan ahtaaseen laatikkoon. En tiedä miten osalla asiat on menneet siihen pisteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä näitä toisten elämään sekaantujia riittää. Toisesta korvasta ulos vaan ap. Ajatelkaapa tän naapurin muijan lapsiparkoja. Äitinä seinähullu toisten asioihin sekaantuja (ei tosiaankaan ole normaalia mennä kyselemään / arvostelemaan puolitutun ratkaisuja päin naamaa tai seläntakana, olisko maaninen vaihe päällä?), eikä mahdollisuutta päästä päivähoitoon näkemään normaalin ihmisen mallia. Siinä sitä kiintymyssuhdetta kerrakseen.
Meillä on vähän tuollainen hurmosmamma myös naapurissa. Tällä on myös selkeitä mielenterveysongelmia. Vähintään masennusta. Suorittaa äitiyttä täysillä. Lapset eivät voi mennä päivähoitoon tai edes leikkikouluun. Mies näyttäisi olevan aina töissä. Äiti kotona 3- ja 5-vuotiaiden kanssa. Lapset vaikuttavat sosiaalisesti kömpelöiltä ja ikäistään nuoremmilta, sellaisilta kaikelta varjelluilta. Muuttaessamme tähän yritimme vähän tutustua, mutta pian selvisi, ettei meillä oikein ole mitään yhteistä.
Tuntuu, ettei noin käyttäytyvä voi olla tyytyväinen niihin omiin valintoihinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä itse olen saanut suoraa ja aika törkeääkin arvostelua, koska lapsemme on ainoa. Meillä on omat kipeät syymme sille, ettei toista tule, joten tuntui kyllä tosi pahalta.
Yksilapsisuudesta ilmeisesti saa arvostella ihan avoimesti. Itse olen kohdannut todella törkeitä ennakkoluuloja kohdistuen ainokaisiin. En ymmärrä miten joku kehtaa, kun ei voi tietää miten vaikeita asioita siellä on taustalla. Eikä kaikki välttämättä edes kerro, etteivät voi saada enempää. Eräs ystäväni sanoo kaikille kysyjille, etteivät he halua enempää. On kuulemma helpompi kuunnella arvostelua kuin säälittelyä.
Tasokkaita yksityisiä kielipäiväkoteja on sairaan vähän. Yleensä ne on enemmän tai vähemmän mallia Tampere...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tasokkaita yksityisiä kielipäiväkoteja on sairaan vähän. Yleensä ne on enemmän tai vähemmän mallia Tampere...
Ootko sä käynyt niissä kaikissa? Ihme paskan puhumista mutu-tuntumalla 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasokkaita yksityisiä kielipäiväkoteja on sairaan vähän. Yleensä ne on enemmän tai vähemmän mallia Tampere...
Ootko sä käynyt niissä kaikissa? Ihme paskan puhumista mutu-tuntumalla 🙄
Seurannut vuosia. Niillä on yleensä liian vähän henkilökuntaa suhteessa lapsiin ja henkilökunta ei ole pätevää. Kaavatusmetodit on usein paljon ankarampia (jäähy, kollektiivirangaistukset) kuin meillä ja opettajat voi olla esimfilippiinoja ja bulgaareja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vähän sama tilanne. Jatkoin pitkän tauon jälkeen yliopisto-opintoja, ja lapsi aloitti nyt syksyllä päiväkodissa. Hän on viihtynyt siellä todella hyvin, ainoa huono puoli on ollut se, että on imuroinut sieltä kaikki mahdolliset pöpöt itseensä ja ollut jo todella paljon sairaana ja siis pois hoidosta. Onneksi minäkin tein ekaan periodiin itselleni todella iisin lukkarin, joten olen voinut jäädä häntä kotiin hoitamaan ja itsekin sairastamaan.
Täytyy myöntää että olen nauttinut todella paljon siitä, että olen saanut olla päivisin muutaman tunnin ihan itsekseni! Laittaa ruokaa ja syödä rauhassa, lukea, opiskella ja vähän harrastaakin sekä ennen kaikkea nukkua kunnolla. Aivan ihanaa mennä hakemaan lapsi tarhasta kun itse virkeä ja hyväntuulinen, jaksaa ihan eri tavalla olla illan läsnä lapselle ja haluaakin viettää hänen kanssaan kaikki mahdollinen aika kun on hetken erossa. Pehmeä lasku sekä äidille että lapselle reilun kahden vuoden kotona olon jälkeen.
Ja vielä kun tätä saa tehdä ansiosidonnaisen + kulukorvauksen turvin (omaehtoinen opiskelu) niin tuntuu aika luksukselta.
Riippuu kyllä myös siitä minkä ikäinen lapsi kyseessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Burn out???...mmmfffhahhahha!!!!
Kuule,kiviäkin kiinnostaa.Oot vaan aivan saatanan laiska.myönnä se ja elä itsesi kanssa.Ikävää sun pikkuiselle.
Vierailija kirjoitti:
Burn out???...mmmfffhahhahha!!!!
Kuule,kiviäkin kiinnostaa.Oot vaan aivan saatanan laiska.myönnä se ja elä itsesi kanssa.Ikävää sun pikkuiselle.
Oletko itse opiskellut yliopistossa ja tehnyt päälle kaikki illat, vapaapäivät ja viikonloput töitä? Ystäväni romahti tällä tyylillä lähes täysin. Lopulta sai paniikkikohtauksia. Opinnot oli pitkään tauolla, mutta palasi yliopistolle lopulta ja teki tutkintonsa loppuun. Nyt on vaativissa asiantuntijatehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasokkaita yksityisiä kielipäiväkoteja on sairaan vähän. Yleensä ne on enemmän tai vähemmän mallia Tampere...
Ootko sä käynyt niissä kaikissa? Ihme paskan puhumista mutu-tuntumalla 🙄
Seurannut vuosia. Niillä on yleensä liian vähän henkilökuntaa suhteessa lapsiin ja henkilökunta ei ole pätevää. Kaavatusmetodit on usein paljon ankarampia (jäähy, kollektiivirangaistukset) kuin meillä ja opettajat voi olla esimfilippiinoja ja bulgaareja...
Kummilapseni on englanninkielisessä päiväkodissa, jossa on 36 lasta ja 6 aikuista. Jos joku henkilökunnasta sairastaa, tulee paikalle aina sijainen. Yleensä se sama. Opetus on tosi laadukasta(olen itsekin LTO, joten on vertailupohjaa) ja tekevät pienestä asti paljon koulumaisemmin kuin suomalaisissa päiväkodeissa. Se ei ehkä sovi kaikille, mutta kummilapseni ainakin nauttii todella. Olen itse nyt raskaana ja meinaan hakea oman lapseni tuohon samaan päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kyllä myös siitä minkä ikäinen lapsi kyseessä?
Kielipäikyissä on usein ikäraja sen kolme, eli apn lapsi on varmaan vähintään sen ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Burn out???...mmmfffhahhahha!!!!
Kuule,kiviäkin kiinnostaa.Oot vaan aivan saatanan laiska.myönnä se ja elä itsesi kanssa.Ikävää sun pikkuiselle.
Mahtavaa, että on kaltaisiasi täydellisiä ihmisiä, jotka voivat kivittää meitä muita huonompia. Kiitos tästäkin rakentavasta kommentista.
Te kaikki ihanaiset äidit, joita haukutaan milloin miksikin. Älkää ottako itseenne näitä haukkumisia. Kohtauttakaa tyynesti olkapäitänne ja kääntykää muualle tai sitten vinosti hymyillen sanokaan jotain ns. mukavan henkilökohtaista haukkujalle. Tietyt liikaa aikaa omaavat tai omia ongelmiaan puivat ihmiset mielellään puuttuvat toisten asioihin, ja emme sitä voi juuri estää. Mutta saamme mekin puuttua heidän asioihinsa. Otetaan sama oikeus itsellemme. Ainakin voimme olla juuttumatta tällaiseen tunnekoukkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Burn out???...mmmfffhahhahha!!!!
Kuule,kiviäkin kiinnostaa.Oot vaan aivan saatanan laiska.myönnä se ja elä itsesi kanssa.Ikävää sun pikkuiselle.Mahtavaa, että on kaltaisiasi täydellisiä ihmisiä, jotka voivat kivittää meitä muita huonompia. Kiitos tästäkin rakentavasta kommentista.
No voi että,kyynel!Mistä sää tiät kuinka laiska mää oon?Ainakin myönnän sen enkä mene minkään burn outin taakse.
Ikävää sun lapselle et se joutuu oleen hoidossa kun oot itte kotona,ehkä se haluis olla sun kanssa?Sitä meinäsin..
Touche!
Missä näitä hurmosmammoja oikein on?
Ainoa paikka missä minä olen tavannut, on vauvapalsta. Luojan kiitos.
Hah, tää palsta elää toisten äitien/vanhempien arvostelusta. Väärä foorumi. Sori.