kieltäydyin sokerirasitustestistä. mielestäni pelkkä paino ei
riitä perusteeksi sokeritautiepäilylle. terkan mielestä kieltäytyminen on ihan ok. muita kieltäytyjiä?
Kommentit (19)
Oletko raskaana vai miksi sinulle sitä ehdotettiin?
Miksi sinusta oli syytä kieltäytyä?
Käy huviksesi tekemässä diabetesliiton sivuilla testi, jossa testataan että minkälainen riski on sairastua kakkostyypin diabetekseen sinulla (tiesitkös, että siellä kaksi kysymystä liittyy ylipainoon, toinen suoraan on paino ja toinen vyötärönympärys, lisäksi esimerkiksi sumopainijoista joka kolmannella on diabetes). Tietysti jos sinulle ei ole tehty sitä sokerirasitusta, niin et voi tietää, että onko sokereissa häikkää. Itse en missään nimessä uskaltaisi olla menemättä sokerirasitustestiin raskaana ollessani, sen verran vaarallista on hoitamaton diabetes vauvalle. Se on eri asia, jos omaa itseään laiminlyö, kuin että pientä vauvaa laiminlyö. Tämä toki vain mielipiteeni, jokainen toki polttakoon, juokoon alkoholia, syököön graavia kalaa tai jättäköön vaikka koko neuvolakäynnit väliin, jos siltä tuntuu.
ja ruokavaliosuositukset on suomessa kaukana siitä mikä vaivaan auttais, siis hiilarit minimiin ja rasvoja enemmän. siksi hoidan itseäni ja vauvaa oma-aloitteisesti vähähiilarisella ruokavaliolla. Ja kuunnelkaapa leikkipuistossa miten järkevää on ollut insuliinihoidot. ne aloitetaan jotain 1 kk ennen laskettua aikaa jolloin siitä ei ole enää mitään hyötyä. vauvat silti yli 4kiloisia. mutta kamala henkinen ressi äidille :(
Minäkään en riemastunut kuullessani sen olevan edessä, mutta jos se on hyödyksi mahd diabeteksen löytämiseksi niin kai se on mentävä.
Eniten arveluttaa kesäkuumalla se että miten kestää niin kauan juomatta/syömättä sillä yhdellä sokerilitkulla jonka saa. Tähän mennessä on olleet sokerit aivan normaalit, lääkäri vain ilmotti että kaikki tietyn indeksin ylittävät testataan, oli sokerit hyvät tai eivät.
lapsi painoi syntyessään 3,5 kg.
Makrosomiaa esiintyy toki muillakin kuin sokeriäideillä. Asiaan ei vain ole löytynyt yksiselitteistä syytä ja siksi testataan paljon äitejä.
Kahdessa eri raskaudessa. Molemmissa oli periaatteessa lääkärin lupa olla menemättä (kävin yksityisellä). Minustakaan tuo pelkkä paino ei riittänyt syyksi.
Lapset normaalipainoisia syntyessään.
2kk ennen la aloitettiin insuliinihoito: Protaphan yöksi. Ei siitä mulle ainakaan mitään henkistä rasitusta tullut. Yksinkertainen homma - insuliinipistos reiteen. Aamuarvot oli normaalit insuliinihoidon aikana. Lapsi painoi 4,2kg eikä ollut mikään ns." sokerivauva" . Häneltä tutkittiin kahdesti verensokeriarvot ja ne oli kunnossa. Eri puolilla Suomea tuntui ainakin silloin v.2004 olevan aika suuret eroavaisuudet raskaudenaikaisen diabeteksen diagnosoinnissa. En tiedä millainen tilanne nyt on.
Mikä henkinen stressi siitä tulee, jos sokerirasitustestissä ei tule kohonneita arvoja?
Jos taas tulee, niin silloin osataan vauvan hyvinvointia seurata loppuviikoilla tarkasti ja seurataankin. Tiesitkös että isokokoisilla vauvoilla on melkoisia riskejä viimeisillä viikoilla, kun istukka lähtee rappeutumaan? On melkoisen eri jos istukka rappeutuu vaikka 3 kg painavan vauvan kanssa kuin yli nelikiloisen. Samoin jos lapsi on diabetesvauva, niin esim. erbin pareesin riski kasvaa suuresti.
Yhtä makrosomista vauvaa odottanut, tosin ei ollut diabetesvauva, mutta minusta oli vain huojentavaa että tiesin, että vauvan hyvinvointia seurataan, ei se stressiä aiheuttanut, päinvastoin.
Oman painoni takia ensimmäisen kerran ja toiset kaksi suurikokoisen sisaruksen takia. Sokeriarvoni ovat olleet aina loistavat, niin myös raskauksien aikana. Lapseni ovat oleet syntyessään suurikokoisia; 4580g, 4460g ja 5150g. Syynä lääkärit pitävät perintötekijöitä, koska olen ollut kahdessa viimeisessä raskaudessa normaalipainoinen ja syön jo muutenkin vähähiilihydraattisen ruokavalion mukaisesti ( ja sokeriarvot ovat siis olleet reilusti normaalit ). Kaikki suurikokoiset vauvat eivät ole sokerivauvoja.
Ei ota ei anna...
Onko vaikeeta herätä yhtenä aamuna klo 07:00. ja painua kaheks tunniks labraan? Ei kai se nyt mmaailmaa kaada, jos saat norm. sokeri arvot....
Itselläni oli eräässä raskaudessa puhjennut raskausdiabetes, enkä oisi tiennyt, ellei terkka olis ehdottanut testiä. Sitten aloitettiinkin ruokavalion uusiminen ja sokerin mittaus - mutta loppui kyllä makeanhimo ja väsymyskin.!!!
Tänä päivänä minulla on 50% kohonnut riski sairastua 2 tyypin diabetekseen, joten tulee seurattua, mitä suuhunsa LAITTAA.
ilmaisesta tutkimuksesta/hoidosta.
Minulla on hieman eri asiasta esimerkki, mutta kuitenkin. Minun vauvani ohjattiin fysioterapiaan, jossa kävimme säännöllisesti. lapsella ei kuitenkaan lopulta ollut mitään " vikaa" . Useat ihmiset ovatkin sitten päivitelleet, että miksi sen vauvan ei annettu kehittyä rauhassa. Minä olen ihmetellyt tätä päivittelyä. Ei siitä fysioterapiasta ainakaan mitään HAITTAA ole ollut. Minä ainakin otan kaikki tutkimukset/hoidot vastaan mitä saan.
Luulen vaan, että ihmiset usein kokevat jotenkin loukkauksena, jos heidän lapsissaan/heissä itsessään epäillään olevan jotain " vikaa" ja siksi niin hanakasti arvostelevat " turhia" tutkimuksia. Koitko sinä LOUKKAUKSENA tämän sokerirasitustestin ehdottamisen? Jos koit, niin miksi?
Olen silti mennyt sokerirasitukseen. Pari tuntia elämästäni ja varmuus, että vauva voi hyvin.
Suomessakin sokerirasitus (siis se seulontakoe, ei taysmittainen), pitaisi tehda kaikille. Suomalainen terveydenhoito on vain niin vahavarainen, ettei sita ole tarjolla kaikille. Nykyisessa kotimaassani se tehdaan kaikille, mika minusta on ihan jarkevaa. Huolimatt " omasta ruokavaliostasi" vauvalle voi tulla syntyman jalkeen ongelmia, jos sinulla on diabetes. Itse en olisi ollut halukas ottamaan tuota riskia, mutta kai me kaikki ollaan erilaisia...
mä ajattelin noin muutenkin noudattaa diabeetikon ruokavaliota niin pitkälle kuin pystyn ja mun omalla äidillä on verensokeri mittari jolla voin kätevästi itse tarkkailla verensokeria. Riskin kyllä ymmärrän, mutta en tajua miks mun pitää labraan mennä juomaan sitä litkua. Eikö sitä raskausajan diabetestäkin hoideta eka ruokavaliolla?
ja terveydenhoitaja kysyi haluanko mennä. Minä menin ja olin tyytyväinen ettei tarvinnut pelätä kohonneita sokeriarvoja loppuraskauden aikana. Minusta oli helpottavaa tietää..
Painoni on ihan normaali. Eka raskaudessa kävin rasituksessa, arvot erinomaiset ja esikoinen painoi 3300g. Nyt toisessa raskaudessa taas sokeria virtsassa, ei ylipainoa, taas rasitukseen -> arvot erinomaiset. Yritin kyllä terkkarille sanoa, että onkohan se rasitus nyt tarpeen mutta sinne vaan. Inhoan koko testiä, molemmilla kerroilla on meinannut tulla sokerilitkut ylös, yök. Tiedän kyllä että on lapsen parhaaksi, mutta seuraavalla kerralla taidan jättää väliin, voi kai noista aiemmista tuloksistakin jotain päätellä.
Itse _pyysin_ pääsyä sokerirasitukseen, ihan varmuuden vuoksi...tuppaa olla tuota diabetesta suvussa.
Ei olleet koholla, mutta olin iloinen, että mielipidettäni kuunneltiin ja pääsin kokeisiin:)
Ei kuulemma ollut tarvetta, kun ei pissassa ollut sokeria, edelliset vauvat olivat normaalipainoisia, n. 4-kiloisia, eikä itselläni ole ollut koskaan ylipainoa. Syyksi sokerirasitustestiin ei riittänyt se, että äidilläni on kakkostyypin diabetes ja veljelläni ykköstyypin, eikä se, että odotin kuopusta yli nelikymppisenä.
Uskomattomia urpoja. Moni varmaan kieltäytyy ikään kuin " kostoksi" terkkarille tai lääkärille kun semmoista menivät ehdottamaan, mutta eihän se niitä kiinnosta pätkän vertaa mitä jonkun tuntemattoman terveydelle tapahtuu.
Ai niin, itse kävin ihan oma-aloitteisesti sokerirasituksessa 2. raskauden aikana, vaikka olen todella hoikka ja olin myös raskausaikana. Ihan vaan siksi, kun ensimmäinen lapsi painoi 4,4 kg (eikä muuten ollut sokerivauva hänkään). Kyllä on elämässä koettelemukset kortilla, jos sokerirasituksen kokee jotenkin rasittavana. Siinähän istutaan odotusaulassa lueskelemassa ja juodaan lasillinen kokista, herranjumala sentään!
mutta ajattelin että se oli minun ja vauvani parhaaksi. :)