Lue keskustelun säännöt.
arvotyhjiö
12.09.2016 |
Aiemmin päivällä oli ketju, jossa aiheena oli akateemisten oletettu epäkäytännöllisyys. Kerroin seurustelleeni hyvän suvun vesan kanssa, ja tämän sikailuista, joita seurasin vuosia.
Kadehtiiko joku todella seurapiiri ihmisiä, riippumatta siitä minkälaisia nämä ovat privaatisti? Jos arvomaailmanne on sitä tasoa, ei kannata itseään lasten muodossa jatkaa.
Riittää kun on aivan tavallisen hyvä, ja pitää käytännön asiat kasassa.
Elämä on kuitenkin käytäntöä.
Kommentit (3)
Minun elämäni ei ole käytäntöä vaan ideoita, ajatuksia, mielikuvitusta, tietoa, tiedon yhdistelyä, luovuutta, visiointia ja oppimista. Tylsistyisin kuoliaaksi, jos aikani kuluisi konkretiaan ja käytännön rutiinien pyörittämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule, tämä palsta on pahempaa aivopierua kuin suomi24:llä.
Nämä mammat on kiinnostuneempia netistä, kuin lapsistaan.
Huvittaa tuo luovuus, visiointi ja oppiminen. Samat huuhaapellet ei selviä käytännön elämästä, joka vaatii mitä suurimmassa määrin luovuutta, sitkeyttä ym. luovimista.
Ollaan niin olevinaan, mutta mammalle soitetaan jos pienikin hätä tulee. Omanarvontunto puuttuu.
Surku käy näitä nuoria.
Et voi olla hyvä ihminen, jos teet yhdyssanavirheitä. Se on elämän karuja faktoja.