Riita murkun kanssa. Ei ole vieläkään palannut kotiin.
Pojalla on ollut tapana tulistuttuaan käydä heittämässä ulkona rauhoittumislenkki. Nyt on ollut menoillaan jo yli 2 tuntia. Ei vastaa puhelimeen. Kiehun samaan aikaan silkasta raivosta ja toisaalta mietityttää että onko jotakin sattunut. Epäilen että jättää vastaamasta vain osoittaakseen mieltään, mutta jos..
Mitä tässä nyt oikein pitää tehdä?
Kommentit (6)
Meni varmaan murkkupesään, käyvät pian talviunille.
No jos on mennyt kaverille niin voi olla parikin päivää poissa. Tottakai tajuaa, että ollaan huolissaankin. Pidä sitten pääsi kuitenkin, kun juttelette. Voihan se tehdä hyvää, että saatte vähän aikalisää, kun nyt kiehahti yli.
En minäkään tulisi kotiin, jos joku kutsuisi minua murkuksi.
Yritä olla tulistumatta nuorelle. Aivan samat asiat voit sanoa jämäkästi, mutta niin, että mukana ei ole turhia ja vääriä tunteita. Ne tunteesi juuri torppaavat nuoren ja saavat hänet takajaloilleen, ei aina se asia niinkään. Jos olet vihainen, sano, että olet vihainen ja perustele asiasi. Jos olet huolestunut, sano, että olet huolestunut. Tunteesi ehkäisee usein juuri sen jatkokeskustelun. Aikuisena sinun tehtäväsi on säilyttää ainakin edes näennäinen tyyneys. Nuoresi kopioi tämän asioista keskustelemisen mallin sitten omille lapsilleen.
Jaa että mennään hysteerisiksi, kun nuori on ollut ulkona peräti kaksi tuntia?