En uskalla hakea töitä!! :(
Nyt olisi taas hyvä paikka haettavana, mutta "en mä osaa kuitenkaan mitään!" Entä jos siellä joutuu jossain avokonttorissa istumaan ja kaikki näkee ja kuulee mun alun räpellykset ja mokailut?? Hyi. Sitten ne ajattelee, että tuollainen osaamaton tänne palkattiin.
Mun CV:kin on niin lyhyt, että hävettää edes sitä mihinkään lähetellä. Mutta tuo olisi niin kivan oloinen työ. Miten saisin itseäni rohkeammaksi? Tiedän, että sen alun jälkeen olisin hyvä ja reipas työntekijä, mutta se alku uusien ihmisten ympärillä on aina ihan kamalaa mulle. En uskalla tehdä mitään oma-aloitteisesti, kun olo on sellainen niin kuin olisin kylässä ja pitäisi olla vieraskorea ja kysellä lupa kaikkeen.
Kommentit (26)
Mulla sama ongelma. Haluaisin työn, mutta samalla se pelottaa mua ihan kauheasti. Koen myös, että en osaa mitään.
Entä jos murehtisit vasta sitten, kun tulee kutsu haastatteluun?
Oletko työtön tai työelämän ulkopuolella tällä hetkellä? Siinä tapauksessa ei liene todellista pelkoa, että taitosi joutuisivat testiin. Hae siis rohkeasti!
Mä en kehtaa hakea töitä. Ei koulutusta.
Ikääkin on.
Hae ihmeessä! Ei niistä peloista pääse eroon pelkällä ajatustyöllä, luultavasti tulet mokailemaan ja olemaan vaivaantunut mutta tärkein pointti onkin, että se on ihan ok. Sitten kun totut töihin ja ihmisten parissa työskentelyyn niin et edes mieti enää asiaa.
Mulla ammatillinen itsetunto ja itsetunto ylipäätään romuttunut ainaisessa pätkätyörumbassa ja lyhyissä työsuhteissa yms. En kelpaa enää minnekään eikä kukaan halua minua varmaan työhön vaikka tekisin kaikkeni pitääkseni työpaikan. Koitan siksi etsiä eri alan työtä nykyään, mutta hankalaa onkin se että pelkään epäonnistumista. 😭😭
Kannattaisiko nyt hakeutua sellaiseen työvalmennukseen, joihin työttömiä väkisin tungetaan? Siinä pääsisi vähän alkuun työelämässä.
A - pitäisi ensin päästä haastatteluun
B - sut pitäisi valita
Jos valitsevat uskovat sun olevan kehityskelpoinen
Ap, miten on mennyt? Oletko löytänyt itsellesi kivan työpaikan, vai oletko yhä samassa jamassa työnhaun suhteen? Oletko saanut kaipaamaasi rohkeutta?
Samaistuttavaa luettavaa tuo aloituksesi.
Minäkään en uskalla hakea töitä. Jännitän ihmisiä ja olen niin kovin kömpelö sosiaalisissa tilanteissa. Jo pienenä huomasin, että harva ihminen pitää minusta.
Työnhakijana pitäisi näyttää hyvältä, mutta miten voi näyttää hyvältä jos ei tunnu hyvältä. Kokemukseni työpaikoista ovat olleet katastrofeja ja traumatisoivia.
Joku täällä mainitsi että kukaan ei odota uudelta työntekijältä valmista osaamista, mutta minulta sitä on vaadittu melkein joka paikassa. Perehdytys on ollut kärsimätöntä/olematonta, kiusaamista sm.
Olisi mukavaa löytää vielä joskus se kiva työpaikka, mutta kun "en mä osaa kuitenkaan mitään".
Vanha ketju mutta edelleen varmasti monilla sama tilanne. Kuten itselläni. Pelottaa. Kaikki vaatimukset niin älyttömiä. Viimeksi kun hain paikkaa, ja oli jotenkin kammottavaa että hakijoille sitten jälkeenpäin lähetettiin valitusta henkilöstä tarkkaa kuvausta miten hyvä työura tällä hakijalla oli takanaan jne. Ei hirveästi olisi kiinnotanut tämä tieto. Tuli vain olo että annettiin ymmärtää miten kehtasittekaan hakea
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan odotakaan sinun olevan heti valmis työntekijä. Kaikilta menee muutama viikko päästä töihin sisään ja vähintään puoli vuotta, että kaikki sujuu omatoimisesti. Älä vaadi itseltäsi enempää kuin muut.
Kyllä oletetaan. Firmat etsivät osaajia ja aikuisten ihmisten oletetaan ja heiltä vaaditaan vahvaa osaamista ja ammattitaitoa. Tuollaiset opettelut ja räpellykset ovat ok ehkä aloitteleville, juuri valmistuneille parikymppisille, mutta ei enää kolmekymppisille aikuisille. Osaajia on markkinoilla valtava määrä. Miksi yksikään työnantaja katselisi epävarmaa säheltäjää, jonka tuotantopanos on firmalle negatiivinen?
Ei kannata hakea. Elämä tukien avulla on leppoisaa.
Jos et itse hae, niin hallitusohjelman mukaisesti kunta järjestää sinulle jatkossa työpaikan.
Mulla sama ongelma, mutta hain siitä huolimatta töitä ja pääsinkin juuri sinne minne halusin.
Myönnän että alussa oli vaikeaa mulla henkisesti, mutta nyt puolen vuoden jälkeen alkaa jo olla ihan kivaa.
Ihmisiä me vaan ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan odotakaan sinun olevan heti valmis työntekijä. Kaikilta menee muutama viikko päästä töihin sisään ja vähintään puoli vuotta, että kaikki sujuu omatoimisesti. Älä vaadi itseltäsi enempää kuin muut.
Kyllä oletetaan. Firmat etsivät osaajia ja aikuisten ihmisten oletetaan ja heiltä vaaditaan vahvaa osaamista ja ammattitaitoa. Tuollaiset opettelut ja räpellykset ovat ok ehkä aloitteleville, juuri valmistuneille parikymppisille, mutta ei enää kolmekymppisille aikuisille. Osaajia on markkinoilla valtava määrä. Miksi yksikään työnantaja katselisi epävarmaa säheltäjää, jonka tuotantopanos on firmalle negatiivinen?
Alussa kaikki säheltää. Ja siinä vaiheessa jos on jo palkattu työhön on kenenkään turha tulla mussuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä en kehtaa hakea töitä. Ei koulutusta.
Ikääkin on.
Mitäs kehtaamista siinä on? Ethän ole itse edes näkemässä kun sun hakemusta luetaan?
Ilmeisesti et ole vielä ainuttakaan hakemusta lähettänyt?
Kyllä siinä vähän jo reipastuu kun ekan kerran tulee hylätyksi.
Tunnistan itseni aloituksesta. Pelkäsin, että jos haen ja tulen valituksi, niin mokaan täysin, kun en osaa mitään. Niinhän siinä sitten kävi, että tulin valituksi. Määräaikainen pätkä oli kyseessä, mutta hyvän perehdytyksen ansiosta olin parin viikon päästä jo kohtuullisen omatoiminen ja kuukauden päästä perehdyttäjäni lähti koko kesäksi reissuun. Sain hänet kiinni puhelimella pari kertaa viikossa. Hyvin meni kesä.
Ja tuon kokemuksen jälkeen olin paljon rohkeampi hakemaan seuraavaa paikkaa. Siellä olenkin ollut kohta 10 vuotta. Perehdytys on nykyisessäkin paikassa avainasia. Talon sisältä toiseen tehtävään siirtyvä on samassa tilanteessa kuin itse aloittaessa olin, alkeista hänenkin kanssaan aloitetaan.
Ei kukaan odotakaan sinun olevan heti valmis työntekijä. Kaikilta menee muutama viikko päästä töihin sisään ja vähintään puoli vuotta, että kaikki sujuu omatoimisesti. Älä vaadi itseltäsi enempää kuin muut.