Lue keskustelun säännöt.
5v oli puolituttujen mökillä hävennyt minua ja väittänyt kutsuja-pariskunnalle että on adoptoitu
31.08.2016 |
Olen todella ylipainoinen 160cm/130kg Tyttöni oli saunassa sanonut että hän on oikeasti adoptoitu. Häpesi siis niin paljon ylipainoani. Nämä ihmiset tulivat tietysti kysymään minulta että onko totta ja kiva sitten siinä alkaa selittää. Tästä nyt ei lasta oikein voi mitenkään rangaistakaan.
Kommentit (18)
Oliko tuo syy valehteluun oma tulkintasi asiasta, vai lapsiko asian noin ilmaisi? Monet lapset pohtivat jossain iässä ovatko he kenties omia vai muualta tulleita, miettivät alkuperäänsä, oliko tuossa enemmän kyse siitä kuin lihavuuden häpeästä? Häpeääkö noin pieni lapsi rakasta äitiään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin, ei lasta voi millään lailla syyllistää. Äläkä sinäkään häpeä itseäsi. Ole ylpeä persoonastasi, sinussa on paljon upeaa. Toki voisit ajatella terveyttäsi, ja saattaa olla lapsikin on siitä huolissaan jossain vaiheessa, ja ryhtyä toimiin. Muuta joku sellainen asia elintavoissasi, joka ensisijassa parantaa elämänlaatuasi. Yleensä sellainen vaikuttaa myös painoosi itsestään. Hae asiantuntijatietoa ja tukea, kun aloitat elämäntaparemontin. Mutta tee se ensi sijassa terveytesi takia, ei painon.
No kyllähän olet todellinen maankappale. Jos lapsi on luikku, saattaa hyvinkin hävetä. Jos haluat nähdä lapsesi vielä kymmenen vuoden päästä, kantsisi tehdä sille elopainolle jotain.
No kyllä voit selittää, ettei ole ok valehdella ihmisille, kunhan et ala mitenkään tytön tunteisiin vetoamaan tyyliin: Äidille tuli nyt niin paha mieli, kun sinä häpeät minua.
Jos haluaa ajatella positiivisia puolia, niin voisiko tämä olla sysäys uuteen elämään? Enkä nyt tarkoita mitään ihmedieettejä, vaan esim. keskusteluavun hankintaa, jotta voisit käsitellä miksi syöt liikaa esim. lohduksi ja mitä voit alkaa tehdä esim. tunteiden käsittelyn suhteen. Varmasti tuntuu kurjalta, mutta ei se sinun lapsesi sinua varmastikaan häpeämällä häpeä, kunhan jostain syystä vaikka saattoi olla kateellinen tälle perheelle jostain ja keksi sitten tarinoita. Lapsen logiikka on kuitenkin aika erilainen kuin aikuisen logiikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen lapsi kuvittelee joskus olleensa adoptoitu, koska se on hauskaa leikkiä. Minäkin niin tein, vaikka äitini ei ollut lihava, enkä häntä hävennyt. Keksitkö ylipäätään lihavuusasian itse, vai sanoiko joku niin?
Luulen että keksi tuon jostain mitä oli nähnyt telkkarissa eikä liity sinuun tai painoosi mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutulla vastaavat mitat ja 5-vuotias lapsi, jolle äitinsä on rakkainta maailmassa. Näinköhän 5-vuotias edes tietäisi, mitä tarkoittaa "adoptoitu"?
Vierailija kirjoitti:
Todellakin, ei lasta voi millään lailla syyllistää. Äläkä sinäkään häpeä itseäsi. Ole ylpeä persoonastasi, sinussa on paljon upeaa. Toki voisit ajatella terveyttäsi, ja saattaa olla lapsikin on siitä huolissaan jossain vaiheessa, ja ryhtyä toimiin. Muuta joku sellainen asia elintavoissasi, joka ensisijassa parantaa elämänlaatuasi. Yleensä sellainen vaikuttaa myös painoosi itsestään. Hae asiantuntijatietoa ja tukea, kun aloitat elämäntaparemontin. Mutta tee se ensi sijassa terveytesi takia, ei painon.
Hyvän mielen kommentti❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko tätä tarinaa! Itsellä kohta 6 v lapsi, eikä todellakaan mitään aloituksessa kerrottua juttua kertoisi, ei todellakaan kuulu hänä kokemusmaailmaansa mikään tuosta! Vaikea kuvitella, että kuuluisi muuallakaan!
Oletkohan ymmärtänyt oikein? Häpeä vanhemmista alkaa yleensä vasta varhaisteineillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse häpeän vielä 30-vuotiaana varmaan 150 kg äitiäni. En löudä apua ainakaan netistä jossa kaikki häpeän tunteet yhdistetään raiskauksiin ja vanhempien päihteiden käyttöön.
Ai ei voi lasta rangaista? Kuinka niin? Kasvattamista vaatii. Valehtelu ja toisen ulkonäön arvostelu/häpeäminen on huonoa käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytär 4v. toivon prisman kassalla että olisin kuollut. En antanut hänen ostaa jätskiä kun kärryssä oli jo keksejä.
Vierailija kirjoitti:
Itse häpeän vielä 30-vuotiaana varmaan 150 kg äitiäni. En löudä apua ainakaan netistä jossa kaikki häpeän tunteet yhdistetään raiskauksiin ja vanhempien päihteiden käyttöön.
Ohis. Millainen on äitisi toimintakyky? Kuinka pääsee liikkumaan? Miten jalat ovat kestäneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse häpeän vielä 30-vuotiaana varmaan 150 kg äitiäni. En löudä apua ainakaan netistä jossa kaikki häpeän tunteet yhdistetään raiskauksiin ja vanhempien päihteiden käyttöön.
Ohis. Millainen on äitisi toimintakyky? Kuinka pääsee liikkumaan? Miten jalat ovat kestäneet?
Tähän ottaisin mielelläni vastauksia, vaikken kumpikaan kysyjä olekaan?
No ei sen kokoinen liiku juurikaan. On läheisten avun varassa.
Ei, ei voi rangaista. Kannattaisikohan tehdä jotain ylipainolle?