Onko muille tärkeää, että lasten/nuorten kaverit on aina tervetulleita kotiin

Kuulostaa tutulta toiminnalta

On tärkeää meillekkin. Jotenkin vaikea ymmärtää, kun joidenkin kotiin ei pääse koskaan, what?

Sama täällä. 3 lasta, joten aina jollakin on joku kaveri yökylässä viikonloppuisin. Kaikki tietävät, että tänne voi aina tulla. Olen tyytyväinen, koska tiedän silloin, missä omat lapset liikkuvat;-D

Kaverit on tervetulleita silloin, kun meille sopii, ei aina. Välillä en jaksa vieraita kotonani. Lisäksi yksi kaveri kerrallaan saa riittää. Kolme lasta meillä ja siinäkin on jo porukkaa,jos jokaisella on kaveri.

Ei meilläpäin ole tapana. Täällä vanhemmat kantaa huolta jälkikasvustaan eikä tule tilanteita, että täytyy ottaa lapsia turvaan humalaisilta vanhemmiltaan. Erikseen sovitusti voi tulla kylään ja tuntuu siltä, että kaverit kunnioittaa enemmän niitä, joiden kotona ei ole jatkuvasti hotellitason palvelua ja pidetä nuorisokotia.

Päivällä saa tulla, jos ei olla sairaina ym. Yökylään aika harvoin tulijoita.

Päivällä saa tulla aina, yökyläilystä neuvotellaan erikseen. Meillä onkin usein eteinen täynnä kenkiä ja välipaloja kuluu.

Vierailija kirjoitti:

Ei meilläpäin ole tapana. Täällä vanhemmat kantaa huolta jälkikasvustaan eikä tule tilanteita, että täytyy ottaa lapsia turvaan humalaisilta vanhemmiltaan. Erikseen sovitusti voi tulla kylään ja tuntuu siltä, että kaverit kunnioittaa enemmän niitä, joiden kotona ei ole jatkuvasti hotellitason palvelua ja pidetä nuorisokotia.

Ei ne lapset meilläkään mitään kotiolojaan ole paossa, ihan normaaleista hyvistä perheistä ovat. Meistä vanhemmista on mukavaa kun nuoret tykkäävät olla yhdessä useimmiten jonkun kotona, eipähän tarvitse miettiä missä liikkuvat ja mitä tekevät kun on aina tuttuja aikuisia paikalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meilläpäin ole tapana. Täällä vanhemmat kantaa huolta jälkikasvustaan eikä tule tilanteita, että täytyy ottaa lapsia turvaan humalaisilta vanhemmiltaan. Erikseen sovitusti voi tulla kylään ja tuntuu siltä, että kaverit kunnioittaa enemmän niitä, joiden kotona ei ole jatkuvasti hotellitason palvelua ja pidetä nuorisokotia.

Ei ne lapset meilläkään mitään kotiolojaan ole paossa, ihan normaaleista hyvistä perheistä ovat. Meistä vanhemmista on mukavaa kun nuoret tykkäävät olla yhdessä useimmiten jonkun kotona, eipähän tarvitse miettiä missä liikkuvat ja mitä tekevät kun on aina tuttuja aikuisia paikalla.

Niin ja vähintään yhtä tärkeää on oppia tuntemaan lasten kaverit. Tietää, millaisten tyyppien kanssa omat lapset liikkuvat.

Jännästi kyllä monet lasten kavereista hakeutuvat meidän aikuistenkin seuraan. Haluavat jutella kaikenlaisista asioista.

Mulle kans tosi tärkeää että tietää missä oma lapsi on ja kenen kanssa. Aina tervetulleita yö kaverit. Olen kertonut ettei välttämättä pienellä varoitusajalla suuriakaan tarjoamisia mutta näyttää nuorille olevan tärkeämpi paikka jossa saa olla ilman paheksuntaa.

Meille on lasten kaverit tosi tervetulleita. Kuopuksella yleensä yksi kaveri kerrallaan, teineillä 2-6 kaveria. Joskus meillä on siis noin 10 kaveria kerralla. Yökyläilyistä en varsinaisesti tykkää, kun teineillä on tapana valvoa/rymistellä lähes aamuun ja kuopus tarvitsee kunnolla unta. Yökyläilytkin käy sovitusti, tai jos on kaverilla joku hätä, niin aina voi tulla vaikka keskellä yötä. Ongelma yökyläilyissä on myös se, että kavereita on niin monta, ettei mitenkään mahdu kerralla ja eivät halua jättää osaa pois.

Teinien kaverit viettävät mielellään aikaansa meillä, toisen teinin kaverit ovat aina meillä, jos eivät ole jossain kylillä. Mitään sirkustemppuja ja palvelua mä en järjestä, mutta eivät sitä odotakaan, koska asuvat lähellä. Tai sitten ovat nyyttäriperiaatteella, ja puuhaavat sapuskat porukalla.

Meillä on avoimet ovet kaikille.

Joskus saavat idean todella myöhään ja en enää lähde kauppaan, mutta hyvin ollaan iltapalat ja aamiaiset klaarattu "köyhistä" tarvikkeista. Toisaalta teinit kyllä tekee jo ite, leipoo vaikka aamiaissämpylät.

Meillä oli tänä kesänä yhden muksun kaverit puolitoista viikkoa, ihan vaan yökylässä. Viime jouluna erään kaveri oli kaksi viikkoa. Vanhemmat noloina piipahteli kahvilla, että kun teillä on jatkuvasti.. Antakaa olla, kun viihtyvät. Yhden mukulan harrastusjoukkuekin 11 lasta oli kaksi yötä kesän aikana. Pikkujouluja jo suunnittelevat kovasti.

Lisäksi on isoja poikia pelaamassa fantasia - ja strategiapelejä, lautapelejä. Saattaa vierähtää 10-14 tuntiakin yhden pelin ääressä. Saa jäädä nukkumaan tai sitten heitellään himaan.

Kesällä pelasivat neljättä päivää erilaisia lautapelejä ja oli turnauskin. Väliin kävivät lenkillä, heittelivät korista ja saunoivat. Myös yhdessä hoitivat ruokahuollon. Pari sapuskaa tehtiin me aikuiset, mutta pojat itse keräsivät kolehdin, kävivät kaupassa, grillasivat ja tekivät salaatteja tms. enimmäkseen. Hoitivat siivouksen, tosin käskystä. Tuttujahan nuo ovat jo 10-14 vuoden ajalta, voi komentaa huoletta.

Meillä on iso kellari, joka on täysin tehty lasten ehdoilla. Sinne mahtuu kaikenlaista.

Kerran kuussa rauhotetaan 2-3 peräkkäistä päivää omalle perheelle(duunien takia, ei välttämättä viikonloppu). Ollaan ja mennään omalla porukalla. Se merkataan keittiön kalenteriin, kunhan saadaan harrastuksista treeni- ja kisakalenterit.

Nyt on perheen vapaat menossa. Ei ainuttakaan kaveria ole näkynyt. Kaveritkin osaa kattoa meidän kalenterin, joten eivät edes yritä tulla.

Selvät pelisäännöt, niin hommat toimii.

Periaatteessa joo, mutta olen yrittänyt opettaa asioiden suunnitteluja ja sopimista siten että kavereita ei tuoda yllättäen kotiin, vaan niistä sovitaan etukäteen. Jossain vaiheessa olen myös joutunut puuttumaan teinin kaverikyläilyhin, oli joskus tuonut lauman teinejä kotiin ja olivat kirjaimellisesti syöneet jääkaapin tyhjäksi. Olin hieman hiilenä kun tulin kotiin iltavuorosta eikä kotona ollut oikein mitään syötävää.

Musta tuota suunnitelmallisuutta on vaikea vaatia tein siltä, kun niiden suunnitelmat muuttuu aika nopeasti ja se kuuluu tuohon ikään. Ja ei meilläkään kukaan ole kotiolojaan paossa niin kuin joku epäili. Ap

On tärkeää. Opittu tapa lapsuudestani. Meillä oli ns.avoimet ovet. Ja, kun lähdimme isän luo joka toinen viikonloppu, oli ihan tavallista, että kaverini jäivät meille, koska pitivät kovasti äidistäni ( ja yhteydenpito säilyi heillä myös kavereideni kasvettua aikuisiksi).

No ei helvetti mitä paapomista! Eikö lokkinuorten vanhempia hävetä, että kakaransa asuvat ja syövät viikkotolkulla kylässä? En katsois tommosta hetkeäkään. Ja onneksi ei tarvikaan, nimimerkillä ei lapsia nyt eikä ikinä.

Olis ihanaa jos ois tilaa enemmän, joku "lasten oma kellari", wau. Kun on eri-ikäisiä lapsia eli nuorin vielä pieni ja pienehkö asunto, ei edestakaisin yötäpäivää ramppaava kaverilauma kyllä rehellisesti sanottuna oikein innosta.. oon muutenkin aika heikosti melua ja kaaosta kestävä, ilmeisesti, ja kaipaan omaa, oman perheen keskinäistä rauhaa.

Vierailija kirjoitti:

, nimimerkillä ei lapsia nyt eikä ikinä.

Onpa hyvä ettei :D

Kyllä meille on aina saanut tulla ja paljon lasten kaverit on meillä vuosien mittaan olleetkin. Parhaillaankin on yksi yökylässä. Olemme myös ottaneet ystäviä matkoille mukaan. Lyhyelläkin varoitusajalla saa tulla yökylään. Meillä on kauppa 300 metrin päässä, annan rahaa mukaan ja saavat itse käydä hakemassa iltapalaa jos kotoa ei löydy sopivaa.

Meillä on ilmeisesti niin hauskaa, että kaikki tosiaankin ovat aina meillä, omat lapsemme eivät ole juuri milloinkaan yökylässä kenekään luona.

Tuossa asiassa olen kateelllinen niille joilla on iso asunto.Meillä on kaksio ja meillekin saa aina tulla, vaikka välillä onkin aika tiivis tunnelma.Lapsen kaveripiirissä on niitäkin joiden luo ei saa ikinä mennä...