Introverteistä ja ekstroverteistä luettuani...
...monessa keskustelussa törmää siihen, että voi "opetella olemaan ektrovertimpi". Että kun oli vain enemmän ihmisten kanssa minusta tuli ekstrovertimpi jne. Tällöin nämä käsitteet on sekoitettu aivan johonkin toiseen.
Ei kukaan voi opetella olemaan ektrovertimpi tai introvertimpi. Introverttiys ei tarkoita ujoutta, hiljaisuutta tai sitä ettei omaa sosiaalisia taitoja. Introvertti voi olla itsevarma ja sosiaalisesti lahjakas yhtä lailla kuin ekstrovertti ujo ja sosiaalisestia taitamaton. Introvertti ei ole aina välttämättä antisosiaalinen. Introvertti ei ole aina se hiljainen nössö tai huono esiintyjä, yhtä lailla kuin ekstrovertti ei ole aina se juhlien keskipiste ja karismaattinen johtaja. En tosin kiellä sitä, että introvertit monesti ovat enemmän "ujomman puoleisia" kuin ekstrovertit yleensä.
Introversio on luonteenpiirre. Tutkimusten mukaan aivoissa on kemiallisia eroja introverttejen ja ekstroverttejen välillä: introvertit eivät esim. kestä ärsykkeitä yhtä hyvin kuin ekstrovertit. Intoversio ei kerro sinun sosiaalisista taidoistasi vaan siitä, että sosiaaliset kontaktit "syövät akkuja" ja tarvitset omaa aikaa ladataksesi ne. Ekstrovertti taas lataa akkujansa juuri päin vastoin ihmiskontakteista.
Kukaan ihminen ei ole puhtaasti introvertti tai ekstrovertti, vaikka niin monesti puhekielessä sanotaakin. Ne ovat kaksi ääripäätä suurella skaalalla ja monet meistä ovat jotain siltä väliltä, enemmän tai vähemmän. (esimerkiksi ambivertti) Kumpikaan ei ole myöskään yhtään sen parempi kuin toinen, mutta kumpiakin tarvitaan yhtä paljon että maailma pyörii.
Kiitos ja kumarrus.
Kommentit (4)
Kiitos tästä, totta puhut. Sosiaalisia taitoja voi opetella ja ujoudestakin päästä eroon, mutta perusluonne ei muutu.
Tosiaan, molempia lajeja ja kaikkia siltä väliltä tarvitaan.
Nykymaailma kyllä aina muistaa, että ekstroverttien ominaispiirteet on hyviä, ja niitä pitäisi jopa muidenkin opetella, mutta harva muistaa, että myös inttoverteillä on vahvuutensa.
itse olen ääri-introvertti, enkä edes yritä esittää muuta. Elän erakkomaisesti, hiljaisuuden ja mietiskelyn elämää. Koen olevani sellaiselle henkiselle tielle erityislahjakas juuri äärimmäisen introversioni takia: tämä olisi vaikeaa tai mahdotonta jos olisin koko ajan menossa, minulla olisi perhe tms. Toisaalta olisi kurjaa jos kaikki olisivat kuin minä - maailma tarvitsee myös sosiaalisia ihmisiä.
Kirjoitin tämän "purkauksen" eilen illalla sen jälkeen, kun olin lukenut useammalta keskustelupalstalta niin ärsyttää puhetta aiheesta.
Oli kiva tulla katsomaan työpäivän jälkeen että näinkin monta mukavaa vastausta oli tullut, kiitos siitä!
ap
Olet aivan oikeassa. Kumpikaan ei ole toista parempi.