Onko muiden lapsilla tällaiset kummit?

Ihmiset ovat yksilöitä eikä maailma ole reilu.

Minun kumilastani on ihana

Itsehän olet kummit valinnut.

Itse en kehdannut kieltäytyä ja kysyessään todellakin tiesivät että en pidä lapsista.

Ehkä on siitä kiinni, minkälaiset välit on kummeilla ja lapsen vanhemmilla. 

Minulla on useampi kummilapsi, sisarusten lapset ovat tiiviisti elämässä mukana luonnolliseti. Kummilapseen, jonka äiti oli kaverini, en pidä enää yhteyttä, kun hänen vanhempiensa kanssa on hankalaa. Ei olla lapsen kanssa tultu läheiseksi. Lähetin kyllä lahjoja lapselle merkkipäivinä ja jouluna ja yritin käydä tapaamassa, kun lapsi oli pieni. Tapaamiset olivat vaan minulle todella raskaita outojen välien takia. Oikeassa olet, olisi pitänyt alunperin kieltäytyä, en vaan osannut silloin, ajattelin, että ei voi kieltäytyä jos pyydetään. Tällä lapsella on myös useampi muu, läheisempi kummi.

Jälkeenpäin olen ajatellut, että ehkä sukulaisen valinta kummiksi varmemmin johtaa siihen, että kummi ja lapsi ovat toisilleen läheisiä. Ei tietysti aina näin. Omassa lapsuudessani kummit olivat usein sukulaisia, joskus vähän kaukaisempiakin kuin vanhempien sisaruksia. 

Minä en ole edes olettanut mitään sen kummempaa kummeilta. Omat ovat syyni valintoihin (liittyy sukusiteisiin), mutta tiedostin jo etukäteen ettei kummastakaan tule mitään lastenhoivaajaa. Kumpikin tapaa muutaman kerran vuodessa lasta niin että tapaamme siis porukalla. Ei ole käynyt mielessaäkään odottaa että jompikumpi veisi lapseni yksin puistoon tai toimisi lapsenhoitajana. Lahjat ovat kiva bonus joskus, niitäkään en kieli pitkällä odota.

Jos olisit tarvinnut automaattisesti hoitajaa tai lahja-automaattia, olisit valinnut kummit joilla on taipumusta sellaiseen.

Itse ostelen kummilapsille synttäri- ja joululahjat. Joitain näen useammin kuin toisia, mm. välimatkojen takia. Omien kummienikaan kanssa en ollut kovin läheinen, en aina edes lahjoja saanut (ei ole vaikuttanut mitenkään omaan kummiuteen). Kummius on yleensä sellainen asia josta ei viitsitä kieltäytyä, koska se saattaisi loukata. Jokainen ihminen ottaa kummin tehtävät omalla tavallaan, ketään ei voi pakottaa.

Lapsen kanssa voi olla läheinen vaikka ei olisikaan kummi!

Meidän 4-vuotiaalla on neljä kummia. Minun valitsemat kummit ovat hyviä ystäviäni, toinen ottaa lasta silloin tällöin hoitoon, muistaa merkkipäivät ym. ja toinen ei ole lapsesta niin kiinnostunut, mutta muistaa syntymäpäivänä ja jouluna. Miehen valitsemista kummeista ei paljoa ole kuulunut, toinen on hänen lähisukulainen ja toinen hyvä ystävä (mies). Molemmat olivat 1-vuotissynttäreillä, mutta sen jälkeen heillä on ollut niin kiirettä ettei synttäreille ole ehditty, eikä tietenkään jouluna ole muistettu. Itse asiassa kumpikaan ei ole yhtään kiinnostunut lapsestamme ja hieman ihmettelen, miksi he kummeiksi aikanaan halusivat.

Kyllä sen homman pitää toimia molempiin suuntiin. Jos kummilapsen vanhemmat vaan odottavat muistamisia, voi käydä niinkin että kummiakaan ei jaksa kauaa kiinnostaa. Kyllä mullekin on käynyt niin, että aikaa kun kuluu, yhteisiä juttuja kummilapsen perheen kanssa ei vaan oikein ollut, niin yhteydenpito lapseenkin sitten jäi vähiin.