Ylen idioottitoimittaja tivaa miksi varusmiehet harjoittelevat ampumista taisteluolosuhteissa. :D

Perinteinen mamma-aloitus, ei linkkiä tai mitään.

Itselleni oli yllätys että osa varusmiehistä harjoittelee kovat piipussa maastossa, saati nyt sitten pimeässä.

Ampumarataharjoituksista olin kyllä kuullut ja räkäpäät piipussa harjoittelusta.

Vierailija kirjoitti:

Itselleni oli yllätys että osa varusmiehistä harjoittelee kovat piipussa maastossa, saati nyt sitten pimeässä.

Ampumarataharjoituksista olin kyllä kuullut ja räkäpäät piipussa harjoittelusta.

RUK:n ampumaleirillä Pahkajärvellä on vuosikaudet ammuttu kovillla maastoharjoituksissa, joskin aina ns elotonta maalia vastaan toki.

Ne oli upseerioppilaita joiden pitäisi osata hommat, mutta jos häslätään ja ammutaan kaikkea vaikka ei tunnisteta kohdetta niin onnettomuuksia sattuu. Ylen uudenmaan uutisissa tuo toimittaja sekoili jotain.

Kova-ammuntaharjoitukset maasto-olosuhteissa tapahtuvat toki armeija-palveluksen loppuvaiheessa, jolloin porukasta on karsiutuneet huonoin aines ja aseen käsittelytaidot ovat vähintäänkin sitä luokkaa, että ase-toveria ei ammuta vahingossa selkään. 

Tjaa. Hyökkäysammunnat maastossa oli jo alokaskaudella kylläkin.

Vierailija kirjoitti:

Ne oli upseerioppilaita joiden pitäisi osata hommat, mutta jos häslätään ja ammutaan kaikkea vaikka ei tunnisteta kohdetta niin onnettomuuksia sattuu. Ylen uudenmaan uutisissa tuo toimittaja sekoili jotain.

Nämä oli merisotakoulun upseerioppilaita, joilla taatusti vähemmän kokemusta maastoammunnoista kuin maavoimien alokkailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne oli upseerioppilaita joiden pitäisi osata hommat, mutta jos häslätään ja ammutaan kaikkea vaikka ei tunnisteta kohdetta niin onnettomuuksia sattuu. Ylen uudenmaan uutisissa tuo toimittaja sekoili jotain.

Nämä oli merisotakoulun upseerioppilaita, joilla taatusti vähemmän kokemusta maastoammunnoista kuin maavoimien alokkailla.

Merisotakoulussa on ainakin joskus ollut myös merijalkaväen yksikkö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne oli upseerioppilaita joiden pitäisi osata hommat, mutta jos häslätään ja ammutaan kaikkea vaikka ei tunnisteta kohdetta niin onnettomuuksia sattuu. Ylen uudenmaan uutisissa tuo toimittaja sekoili jotain.

Nämä oli merisotakoulun upseerioppilaita, joilla taatusti vähemmän kokemusta maastoammunnoista kuin maavoimien alokkailla.

Merisotakoulussa on ainakin joskus ollut myös merijalkaväen yksikkö.

Taidat puhua lööperiä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vasta Suomi irtautui pariisinrauhansopimuksen pykälästä, joka rajoitti laivaston henkilövahvuuden 3000 henkeen.

Neukkulasta tuli aikoinaan äkkiä noottia, jos vaikka kertausharjoituksen yhdeydessä yhtenä päivänä tuo maaginen raja ylittyi.

Jokainen joka vain voitiin pitää maavoimien kirjoissa pidettiin siellä mahdollisimman pitkään. Laivastossa palveli maavoimien RUKn käyneet opettamassa jalkaväki touhuja, itsekin olin vain 4 kk laivastossa ja maavoimissa sain erikoisaliupseerin koulutuksen.

En toki tiedä mitä tuosta pariisisopimuksesta irtautumisen jälkeen tapahtui.

Vierailija kirjoitti:

Tjaa. Hyökkäysammunnat maastossa oli jo alokaskaudella kylläkin.

Olitko Hellaksessa vai Turlaksessa, minun aikoinani laivasto suoritti vain alokasaikana ne pakolliset tauluammunnat.

Eipä paljon eroaisi.