Olen niin surullinen, 20-vuotias tyttäreni on raskaana.
Vahinkoraskaus kuten arvata saattaa. Kertoi asiasta eilen ja on päättänyt pitää lapsen. En ole varmaan koskaan itkenyt näin paljon. Kovasti tyttö yritti pyydellä anteeksi ja sanoi olevansa pahoillaan. Luuleeko hän todella, että anteeksipyyntö nyt auttaa? Hävetti niin paljon, että en pystynyt edes katsomaan häntä. Lopulta vain käskin tyttöä painumaan pois silmistäni. En todellakaan tue ihmistä, joka haluaa tieten tahtoen pilata elämänsä, uransa ja nuoruutensa.
Mitäs nyt?
Kommentit (16)
No onpas teillä hyvät välit kun tytär pelkää äitiään. PROVO!!!
Tyttäresi tarvitsee tukeasi. Elämässä sattuu kaikenlaista, mutta asiolla on tapana järjestyä.
Sinua äitinä ehkä hävettää, mutta paras lopputulos on olla hyvässä vuorovaikutuksessa tytön kanssa. Onhan hän sinun lapsesi.
Toivon totisesti että on provo.
Jos ei, niin olet täysin epäonnistunut ihmisyksilö.
Onneksi olkoon sukulinjasi jatkuu,toivottavasti lapsenlapsesta tulee viisampi kuin sinä olet.
Eikös nuorena mummoksi tulo ole mukavaa kun vielä jaksaa touhuta lastenlasten kanssa?
Joku kuitenkin tyhjentänyt kassinsa :(
Miksi pyytelee anteeksi? 20-vuotias on aikuinen.. Jos syntyi jostain yhden illan jutusta ja joutuu yksinhuoltajaksi, niin tietty kurjempi juttu.
Olet outo. Tyttöhän on rohkea ja vastuullinen. Ja onhan lapsella isäkin? Opiskelevat vuorotellen. Asiat järjestyvät ja Suomessa saa onneksi tukea.
Olet myös tunnekylmä. Tyttösi tarvitsee onnittelut, halauksen ja rohkaisua tulevaan! Nyt olet petaamassa hänelle masentunutta lapsivuodeaikaa. Haloo! Herätys. Sinusta tulee mummo. (Sekö on ongelmasi???!)
Käännä mielesi kohti valoa ja upeaa persoonallisuutta, joka sieltä saapuu teidän elämään.
Murehdi vasta menetyksiä ja kuolemaa. Oikeita murheita. Niitä tässä elämässä riittää. Älä murehdi elämää!
Pyydä tytöltä päinvastoin anteeksi itse, omaa reaktiotasi! Ei tytöllä ole sinulta mitään anteeksisaatavaa. Se on hänen elämänsä. Ja miksi ihmeessä uusi elämä olisi häpeä? Olet kovin vanhakantainen, sanon suoraan.
Järjestä päinvastoin juhlat! Baby shower on nykyään muotia. Lapsi ja tuleva äiti saavat siinä tukea, huomiota ja tarpeellisia pikku tavaroita arkeensa. Googleta baby shower ja ala toimiin jonkun tyttäresi ystävän/ystävien kanssa. Suunnitella voitte jo, toteutus sitten loppuraskaudesta mutta silloin kun äiti vielä jaksaa.
Asennemuutos on se mitä vain tarvitset. Onnea tulevasta isovanhemmuudesta! Jotkut eivät pääse mummiksi, ukiksi koskaan, muistahan sekin puoli. Iloa elämäänne!
Kaikkien ei vain pitäisi saada lapsia.. ei sinusta kyllä mummiksi ole, toivottavasti tämä on provo ja tuollainen ihminen vain vilkkaan mielikuvituksen tuotetta..
Pihalle tyttö vaan niin mekin laitoimme oman tyttömme pihalle kun hän paljastui lesboksi
seksi kuuluu avioliittoon vasta!
Kristilliset asiat kunniaan!!
Kuulostat omalta äidiltäni. Valehtelin ensimmäisen olevan vahinko vaikka ei ollutkaan. Olin myös sen 20v silloin. Nyt paljon vanhempana pelkään kertoa mitään kun se reaktio on aina mitä on. Muuten hyvöt välit, mutta jos teemme jotain kuten nyt kolmas lapsi (en ole kertonut vielä), niin tulee sitä marmatusta, jos muutamme muualle kamala valitus. Kerran siis oli lähellä, että mies olisi saanut töitä Norjasta, sanoi heti ekana:"Sitten en enää näe teitä, minä en sinne asti lähde."
En vaan jaksa sitä ainaista pelkoa kertoa muutoksista. En siis tee hänen mielensä mukaan, mutta en tykkää kuunnella sitä valitustakaan.
Minä luulin, että näin kylmäsydämisiä tulevia mummoja on vain historian hämärissä.
Mikä siinä Porvoossa oikein mättää? On todella heikko meininki siellä.
Tyttäresihän on täys ikäinen joten turhaa sä siellä itket hänen elämäänsä.. Lapsi on rikkaus jota kaikki ei edes tule yrityksistä huolimatta saamaan.Kyllä mä tollasen äidin jättäsin omaan arvoonsa enkä kyllä soittelis tai tulis kylään. olet kyllä tyly.. mahtoiko sinun vanhempasi riemuita kun kerroit heille odottavasi lasta?????
Pakko olla provo. Ei kai kukaan pyydä anteeksi lapsen saamista. Olet tainnut alistaa tytön täysin. Tyttö on asiaan sopeutunut ja varmaan jo onnellinen. Viimeistään haltioissaan lapsesta kun se syntyy. Mummo vain murjottaa ja ihan syyttä.
Jos tyttäresi on pilannut sinun elämäsi niin ei se tarkoita, että tyttäresi elämä menee pilalle vauvan saatua. Itse sain esikoiseni 21 -vuotiaana. Parasta mitä tapahtui ja sain vielä lisää lapsia ja opiskelin. Mikään elämässäni ei ole mennyt pilalle.