Annatko 12 v. tyttösi olla kavereita poikien kanssa?
Tilanne on sellainen, että tyttöäni kutsutaan lähinnä luokan poikien toimesta milloin minnekin. Hyviä tyttökavereitakin on ja sitten on näitä tyttöjä, jotka on hälle tosi ilkeitä. Meidän tyttö tykkää pojista vissiin enemmän, mutta viettä kyllä parhaiden tyttökaveridenkin kanssa aikaa. Pyytää kyllä luvan ja tulee kotiin kun on sovittu. Anoppi pitää tilannetta vähän nolona ja vinksahtaneena, toisaalta ymmärrän, koska on eri sukupolvea. Tyttö vaikuttaa onnelliselta ja on kohteliaasti itse kieltäytynyt yökyläilyistä yms. Jotkut tytöt yrittää nolata ja juoruja, ehkä kateuttaan. Miten muilla?
Kommentit (14)
Totta kai antaisin, itsellänikin on ollut tuon ikäisenä paljon poikia kavereina.
No totta kai saa olla kavereita kumman tahansa sukupuolen kanssa. Saisi yökyläilläkin niiden poikien luona.
öö...itselläni on aina ollut enemmän poikia kavereina kuin tyttöjä. En ole koskaan oppinut "puhumaan tyttöä/naista". En osaa sitä hienovaraista kohteliaisuuksien ja huomaavaisuuksien koodistoa - ja vastaavasti en osaa olla kateellinen enkä pidä juoruilusta, muodista, meikeistä, en osaa puhua lapsista jne. Joten aikuisiälläkin ovat ystävät helposti joko "tomboy" tyyppisiä naisia tai sitten reilusti miehiä. Ystävyys on kiinni persoonasta ja kiinnostuksenkohteista, tavasta olla ja höpötellä. Ei kai sillä ole väliä onko ne poikia vai tyttöjä, jos kavereita kuitenkin on. Tämä nyt on siis vain oma kokemus, ei vanhemman kasvatuksellinen kokemus.
Tottakai! Antaisin minkä ikäisen tyttäreni tahansa olla kaveri poikien(kin) kanssa. Onhan mullakin miespuolisia ystäviä, ollut teinistä asti. Yksi on jopa tyttäreni kummisetä :)
Jokainen ihminen on ensin ihminen ja sitten vasta jompaa kumpaa sukupuolta. Ihan hyvä, että oppii pojankin voivan olla pelkkä kaveri.
Eipä ole tullut mieleenkään erottaa tytärtä kavereistaan sen takia, että ovat poikia. Tai edes uskonnon tai ihonvärin mukaan.
Koko ala-asteen ovat yhdessä kulkeneet tuossa samassa "jätkä" porukassa ja saa vastaisuudessa kulkeakin. Ovat meillä usein, että itsekin olen pitkälti perillä näistä tyypeistä.
Mun äiti ei myöskään ymmärrä, että tyttö ja poika voivat olla kavereita. Samaa typerää läppää heittää tyttärelleni nyt, kun mulle 20 vuotta sitten. Miehelleni jaksaa ihmetellä ääneen, että miten voi olla niin vapaamielinen, että antaa vaimonsa kulkea muiden miesten kanssa.
Tuolle anopille voisi lapsen kuullen ystävällisesti kertoa, että on täysin tavallista, että eri sukupuolet ovat kavereita keskenään. Ja ettei kaverissa katsota sukupuolta, vaan sitä kenen kanssa on kivaa ja helppo jutella. Jos anoppi siinä vielä motkottelee niin sanot tytölle, että anoppi on tuossa asiassa väärässä ja ettet ymmärrä mistä anoppi on moisen saanut päähänsä.
Ei kaveruus ole ollenkaan kiinni sukupuolesta. Tytön ja pojan kaveruus on normaalia. Parhaassa tapauksessa parisuhteen pohja.
Kunhan luotat siihen etteivät "hölmöile". Ei kaveruus/ystävyys ole sukupuolesta kiinni. 12-v sukulaistyttöni on kilpatanssija ja joutuu jo senkin takia kaveeraamaan pojan/poikien kanssa.
Tyttö ei itse halua niille yökylään. On näyttänyt niiden viestejä minulle, osassa on sellaista puoliromanttista virettä mukana, ulkonäön ja älyn ylistyslaulua yms. Sitten ne joskus rupee nujakoimaan keskenään, koska joku astuu vahingossa tytön varpaille yms. älytöntä. Siksi olen pikkuisen varppeillani.
Ap
No siis tottakai! Mitä ihmettä taas :D Olkaa onnellisia, että lapsilla on kavereita ja sehän on vaan rikkaus, että niitä on paljon erilaisia.
Ihan rauhassa vaan. Kuulostaa täysin normaalilta.
Hyvä tilanne tytöllä, kavereita molemmissa, pojissa ja tytöissä.