Kohta mä tinttaan tuota sermin takana mässyttävää ja itsekseen puhuvaa kollegaa!!!

Mun kollega piereskelee, mässyttää, röyhtäilee ja nukkuu... ihan helvetin ärsyttävää.

Mulla samankaltainen. Välillä hyräillään. Ja avaimet kaulassa kuljetaan kilkankalkan. Sitten niitä tupakkaysköksiä. ARGH!

Eikä oo edes sermiä, joka erottas meidät.

mulla oli tuollainen työkaveri käytävän toisella puolella. äänteli, puuttui, puhui pahaa muista. kaiken lisäksi se tuli kiekumaan riemuissaan saamistaan tyhmistä kysymyksistä - että kuinka toiset ihmiset onkin tyhmiä.  Mun teki pahaa kun se työkavereita mollasi välittömästi kun oli selän takana. huomautin siitä niin alkoi puhua minusta pahaa. 

ratkaisin asian. vaihdoin työpaikkaa. nyt ei kiekumiset kuulu. sillä oisi ollut viisi vuotta eläkeikään mutta en jaksanut/pystynyt odottamaan. 

Tätähän tää on nykyään avotoimistoissa tai jaetuissa huoneissa, antakee armoo!!!

Mun edellinen työkaveri loimotti kirkasvalolamppua josta mulle tuli aina migreeni. Se piti sitä päällä koko työpäivän vaikka sanoin että mulle tulee siitä migreeni ja vaikka se itse lähti hoitaan asioita pois huoneesta. Mun piti aina mennä sammuttamaan se. Jne jne mukavaa toisen huomioonottamista. Soitti paskaa musiikkia ja lauloi.

Hanki kunnon kuulosuojaimet, kuten minä tein ;)

Tuttu ongelma yliopiston ahtaissa avokonttoreissa. Tässä pitäisi keskittyä lukemiseen, kirjoittamiseen, ohjelmointiin ja olisi hyvä välillä vähän ajatellakin. Lopulta sitä on niin kiukkuinen häiriöistä, ettei enää sen vuoksi pysty keskittymään. Onneksi on kuulokkeet! Onneksi voin pitää etäpäiviä!

Tuttu juttu.

Minä en ole saanut täällä ymmärystä, kun työkaveri ääntelee koko ajan. On todella hermostunut, huokailee, läpsii kämmenillä kasvojaan, niin että ihmettelen, ettei ne ole punaisemmat ja narisuttaa tuoliaan. Oma työni vaatii välillä tiukkaa keskittymistä. Olen ratkaissut asian kuuntelemalla rauhallista musiikkia, mutta kun se kuuluu siitäkin läpi. Ymmärrän sinua täysin. Itse en ehkä osaa kuvailla niitä ääniä, mutta jos äänittäisin, saisin ehkä paremmin ymmärrystä. Omallakin kohdalla se ääntely on jatkuvaa ja kolmen minuutin hiljaisuus on jo luksusta. Pomollekaan vaikea valittaa, kun on hänen lähisukulaisensa ja sellainen reppana, joka ei muualla luultavasti edes pärjäisi.