Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi uudessa OPS:ssa sähköiset oppimateriaalit ovat tärkeitä?
08.08.2016 |
Haluaisiko joku vääntää asiaa rautalangasta?
Ja mitä kaikkea sillä tarkoitetaan?
Miksi ihmeessä halutaan "eroon oppikirjoista" (tätä ilmaisua olen jonkun kuullut käyttävän) ja on tärkeää, että oppikirja olisi tabletilla tai muuten sähköisessä muodossa? Mitä etuja se tuo? Useimmat ovat sitä mieltä, että oppikirjana e-kirja vaatii oppilaalta enemmän. E-oppikirjoissa ainakin maailmalla on myös estetty niiden kierrättäminen myytävien lisenssien avulla. Mitenkäs Suomessa tämä puoli, lisääkö tämä kustannuksia kouluille ja vanhemmille?
Mitä etuja on siitä, että ylioppilastutkinto suoritetaan kynän ja paperin sijaan läppärillä? En tunne asiaa, mutta päätellen tuttujen opettajien stressitasoista aiheeseen liittyen se on ainakin vaatinut jo nyt paljon uhrauksia. :D
Tenaville tulee toki opettaa tiedonhakua, joka on tärkeä taito. Käsittääkseni näin on myös tehty. Mitä uusia taitoja, tietoja tms. koululaiset uuden OPS:n myötä nyt saavat?
Mitä muuta tämä digin ja tekniikan painottaminen käytännössä tarkoittaa? Mitä hyötyä niillä saavutetaan?
Kiitän vastauksista, jos halukkaita maailmankuvani laajentajia ilmoittautuu. :)
Kommentit (5)
Oppikirjoista olisi pitänyt hankkiutua eroon jo aikoja sitten. Kustantomoiden elättäminen on tullut oppilaille ja näiden vanhemmille todella kalliiksi. Arvatenkin tämä sähköinenkin materiaali ostetaan samoilta kustantomoilta ja kalliit kertakäyttökirjat vain vaihtuvat kalliisiin lisenssimaksuihin.
Opettajien ja oppilaiden tulisi laatia ja ylläpitää opetusmateriaali jota käytettäisiin opiskeluun maksutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppikirjoista olisi pitänyt hankkiutua eroon jo aikoja sitten. Kustantomoiden elättäminen on tullut oppilaille ja näiden vanhemmille todella kalliiksi. Arvatenkin tämä sähköinenkin materiaali ostetaan samoilta kustantomoilta ja kalliit kertakäyttökirjat vain vaihtuvat kalliisiin lisenssimaksuihin.
Opettajien ja oppilaiden tulisi laatia ja ylläpitää opetusmateriaali jota käytettäisiin opiskeluun maksutta.
Ilmeisesti et ole opettaja etkä/tai laatinut mitään oppimateriaaleja koskaan? Laadukkaan materiaalin tuottaminen on hyvin pitkälti myös resurssikysymys.
-e-opimateriaali on vasta kehitysasteella: alkeellisimmillaan se on paperikirjan sähköinen versio, joten ei tuo mitään lisäarvoa paperikirjaan verrattuna!
- sähköisiä oppimisympäristöjä on jo luotu: pedanet, gafe jne. Ne ovat ihan kelvollisia oppilaiden töiden palautukseen ja eportfolion luomiseen, mutta näissä on monia puutteita ja liian monimutkaisia joidenkin piirteiden osalta.
- sähköiset kustantajien materialit ovat vuosittaisen lisenssin takana eli käy juuri niin, että joutuu ostamaan joka vuosi uuden lisenssin ostamista eli rahaa kuluu enemmän kuin papaerikirjojen kierrätyksessä.
- on oltu huolissaan PISA-tulosten laskusta Suomen osalta, vaikka olemme silti Euroopan huippua, ja uuden OPSin kuvitellaan nostavan Suomea taas huipulle. Eri asia onnistuuko se.
- laaja-alaiset oppimisympäristöt ja ilmiöpohjaisuus ovat uuden OPSin uudet painotukset ja on tarkoitus siirtyä yhteistoimintaan ja verkostoitua koulun ulkopuolelle sekä opiskella tutkimalla, ei ulkoaopettelemalla ja niin, että oppilaan kokonaispersoona kehittyisi kaikilla osa-alueilla. Tavoitteet ovat siis erittöin hyvät, mutta opettajien täydennyskoulutus on minimissä kunnissa nykyään ja kuntien resurssit siis tiukilla: vähällä rahalla pitäisi tehdä oppimisen vallankumous!
Tässä joitakin näkökulmia yläkoulun opettajalta, joka on viime talvena tehnyt oman aineen opsia ja oman koulunm opsia ja miettii, onko paperilla olevien tavoitteiden saavuttaminen edes mahdollista nykytodellisuudessa.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä vastausta, mutta arvelen että oletuksena on se, että teknologia sinänsä oli motivoivaa. Eli vaikka koneelta saisi täsmälleen saman tiedon kuin kirjasta, niin sen saamisen pitäisi olla jotenkin hauskempaa ja innostavampaa, koska väline on toinen.
Toki sisältöihin on myös panostettu, luultavasti pelillisyys on se juttu, jolla nykyoppilaita yritetään houkuttaa oppimaan. Liikkuva kuva ja ääni tavoittaa Youtube-videoihin tottuneen oppilaan myös aina paremmin, kuin pätkä kirjoitettua tekstiä. Se on sitten toinen asia, paranevatko oppimistulokset näillä kikoilla. Oppiminen on ainakin erilaista, ja taitona jo sinänsä pidetään onnistunutta navigointia "tiedon" valtameressä, vaikka mitään ei jäisi päähän. Aivan kuin oppilaat eivät tätä navigointia ilman kouluopetusta tekisi ja oppisi.
Mediakriittisyyteen kasvattamisesta puhutaan paljon, mutta teknologiakritiikkiä ei juuri näy vanhemmallakaan polvella. Kriittisyys on hyvin valikoivaa. Opettajilla harvoin itsellään on tietosuoja- ja tietoturvaosaamista, joten se jää "miettikää mitä itsestänne netissä jaatte" -tasolle.