Onko tämä ESKARIUHMAA vai onko mun lapsi riivattu?
Oon ihan ihmeissäni eskarin aloittavan kuusivuotiaan kanssa. Viime aikoina lapsi on mm.:
- itkenyt jatkuvasti ihan kummallisista asioista
- alkanut paiskoa ovia tai rääkyä kovaa kun ei saa tahtoaan läpi
- saanut kamalia hepuliraivareita päivittäin
- unohtanut esim. ruokailuun kuuluvia perusasioita ja ollut kömpelö
- pelännyt omasta näkökulmastani outoja tai pieniä asioita, jotka eivät ole ennen pelottaneet
Onko muilla tällaista tai kokemusta vastaavasta?
Kommentit (12)
alexsandra kirjoitti:
Ihan kuin omasta kynästä. Poika täytti kesällä kuusi ja aloittaa viikon päästä eskarin. Koko kesän on ollut ihan mahdotonta. Kaikki yllä mainitut on meilläkin lisäksi 3v pikku sisko saa kurnuutusta koko ajan. Toki ovat ennenkin tapelleet mutta eivät tälläin.
Ai niin! Tämä tosiaan jäi listasta, eli pikkusisaruksen kiusaaminen, tahallinen ärsyttäminen ja esim. töniminen, mitä ei ole ennen ollut. AP
Kuulostaa tutulta. Taitaa olla tuo 6-vuoden ikä. Meidän edellisen eskarin kanssa tällä samalla kaavalla vedettiin läpi talven, keväällä vasta alkoi helpottaa.
Ihan pikkuisen helpotti silloin eskarin alettua. Oli innoissaan kaikesta uudesta, mutta sitten loppusyksyä kohti, kun uuden viehätys alkoi karista, palattiin taas samaan.
Saas nähdä, miten menee nyt tämän tulevan eskarin kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Taitaa olla tuo 6-vuoden ikä. Meidän edellisen eskarin kanssa tällä samalla kaavalla vedettiin läpi talven, keväällä vasta alkoi helpottaa.
Ihan pikkuisen helpotti silloin eskarin alettua. Oli innoissaan kaikesta uudesta, mutta sitten loppusyksyä kohti, kun uuden viehätys alkoi karista, palattiin taas samaan.
Saas nähdä, miten menee nyt tämän tulevan eskarin kanssa...
Olisi helpotus, jos tämä menisi pikapuoliin ohitse. Eskari alkaa ensi viikolla. Olen huomannut samanikäisillä kavereilla aiempaa uhmakkaampaa käytöstä, joten liittynee tosiaan ikään. Ja MLL:n sivuillakin oli jotain 6-7-vuotiaan kehityksestä ja näistä kuohuista... AP
Eskarissa monta vuotta työskennelleenä, voin lohduttaa, että oikein tavallista on.
Sitä kutsutaankin usein "pikkumurkkuiäksi".
Se on ikä, jolloin lapsi ei oikein ymmärrä onko nyt iso vai pieni ja siksi herättää voimakkaita kuohuja.
Taitaa myös olla vähän eskarijännitystä ilmassa. Sellaista, mikä ei ole sanoiksi puettavissa, mutta purkautuu ikävänä käytöksenä. Aikuisella sellaista voi olla vaikka ennen uuden työpaikan alkua.
Tosi tutulta kuulostaa. Mä myös luulin että lapsi on seonnut lopullisesti 😊 Paha vaihe kesti puolisen vuotta. Sitten rauhottui taas täysin. Tämä siis juuri täyttäessään 6v. Nyt tyttö on 9v...murrosikää odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Piiskauksen puutetta.
Öhö öhö
Vierailija kirjoitti:
Piiskauksen puutetta.
Ilmeisesti sinä alapeukutit kaikki viestit joissa ei ehdotettu piiskausta?
Eskariuhmainen lapsi vaikuttaa riivatulta, mutta ei ole. Lapsi vain kasvaa niin kovaa vauhtia, ettei pysy itsekään perässä. Ymmärrys maailmasta ja omasta kuolevaisuudesta lisääntyy ja se aiheuttaa pelkoja, ne pitää käydä läpi lapsen kanssa ja luoda lapselle turvallinen olo, kun hänen maailmansa on kääntynyt ylösalaisin. Kyllä se siitä, ekaluokan alkua odotellessa on jo ihan uudet kuviot, ei välttämättä ole helpompaa, mutta ainakin erilaista.
Ihan kuin omasta kynästä. Poika täytti kesällä kuusi ja aloittaa viikon päästä eskarin. Koko kesän on ollut ihan mahdotonta. Kaikki yllä mainitut on meilläkin lisäksi 3v pikku sisko saa kurnuutusta koko ajan. Toki ovat ennenkin tapelleet mutta eivät tälläin.