Olen pettynyt todella moniin asioihin elämässäni, eikä melkein mikään niistä ole mielestäni oma vikani
Siis niistä pettymyksistä. Onko pettymys muka aina oma vika? Olisit sitä ja olisit tätä. Halusin miehen ja rakastaa, mutta en nauttinut seksistä enkä oikein kyennyt siihen, niin minusta tuntui, ettei minulla ole mitään tarjottavaa kellekään miehelle. Sain pettyä siihen miehenvalinta- asiaan. Sain kyllä miehen, kumppaniksi, mutta en sellaista, jota olisin rakastanut. Minun olisi kuulunut olla yksin ilman hänen valitsemistaan ja sekin olisi ollut pettymys. Miksei minulle kuulu rakkaus ja se, että joku välittää minusta? Miksi minun pitää tehdä hirveästi töitä hyväksyäkseni sellaista paskaa kun muut saavat rakkautta ja miehen tuosta noin vaan?
Samoin olen pettynyt ammattiini. Olin masentunut kun ammattia piti valita eikä minulla ollut todellakaan rahkeita suunnata minnekään jossa olisin saanut näyttää millainen olen ja mitä osaan. Lapsuudestani johtuen minulla oli myös heikko itsetunto, joka sekin esti ja hankaloitti masennuksen kanssa ammattia valitessa.
Sitten ihmiset sanovat vain, että oma vikasi, jos et ole tyytyväinen. Miten niin? Mitä mä olisin voinut tehdä paremmin tai toisin? Mä valitsin siinä hetkessä parhaiten ja olen edelleen tyytymätön. Työstä pitäisi kuitenkin saada rahaa ja mihin tänä päivänä voi pyrkiä niin että se elättääkin, joka on luovaa ja muutenkin itselle mieluisaa ja läheistä? Ei mihinkään. Joko et saa palkkaa tai tehtävä työ on sellaista, ettei se kiinnosta minua.
Olen pettynyt myös asumispaikkaani ja vanhempiini, olen tullut siihen tulokseen, että heissäkin haitalliset puolet ylittävät heidän antaman hyvän määrän ja niin edelleen. Sitä on vain niin täysin pettynyt elämässään aivan kaikkeen, että on suorastaan huijattu olo. Vanhempieni mielestä tässä ei ole mitään vikaa. No, minähän tätä elänkin, eivät he. He eivät ole tuolla asenteella ikinä välittäneet minusta vaikka ovat väittäneet niin ja kuvittelevat välittävänsä. Olen heille siitäkin vihainen ja heidän mitättömään välittämiseensä pettynyt.
Mutta pahin ongelma on kumppanin jota rakastaa puute.
Kommentit (110)
No kyllä tyytymättömyytesi on täysin omasta huonosta asenteestasi kiinni.
Nyt koen vain, että olen kiinni velvollisuuksista, jotka haittaavat elämääni ja onneani päästä eroon pettymyksistä. Velvollinen hoitamaan lapsia, joita tein miehen, joka oli alunalkaenkin väärä, kanssa. En jaksa ottaa lapsia yksin itselleni, se oli osa diiliä, jonka sovimme, kun teimme lapsia, joita erityisesti mieskin halusi, kyllä itsekin halusin tulla äidiksi, mutta ajattelin, että mies hoitakoon lapsia, mä jatkan elämääni enemmän entisenkaltaisena. Mutta kun lapset olivat sen ikäisiä, että isä yksin olisi voinut enemmän heitä hoitaa niin lapset eivät tajunneet tätä hienoa diiliä,me vaan halusivat edelleen äidin. Ja mulla ei ollut sydäntä työntää heitä vain miehelle, kun lapsi tarvitsi minuakin. Ja niin jäin hoivailemaan lapsia, en nyt kotiin, mutta vapaa-ajallani enemmän kuin tahdoin alunperin. Ajattelin, että mieskin voisi toimia äitinä, no, ehkä voisi, mutta sitten alkoi tuntua, että heikennän lasten jotain minäkuvaa tai vastaavaa tarpeettomasti, jos valitsen omat tarpeeni lapsen tarpeiden edelle. Kukaan ei ole tullut minua tästäkään kiittämään. Eikä varmaan koskaan tule kiittämäänkään, eihän kukaan näe, mikä se toinen vaihtoehto olisi ollut. Miten huono taikka hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Mennyt kannattaisi jättää taakse ja yrittää ajatella, mitä nyt voi tehdä. Mitä voit tehdä, jotta elämässäsi olisi rakkautta ja muuta merkityksellistä. Aina voi tehdä jotakin asioiden parantamiseksi. Nykyiseen tilanteeseen ei tarvitse tyytyä.
Yritä myös ajatella myönteisesti vanhemmistasi. Yritä ajatella, että he tekivät parhaansa.
En voi tehdä mitään. Käyn terapiassa, se ehkä ainoastaan voi vaikuttaa johonkin minussa, muuten en voi tehdä mitään. Käytävä on töissä, lapsia hoidettava, asuttava jossain, sitähän se paska on. Asenteessani ei ole vikaa vaan siinä, miten minua on kohdeltu (ei minun vikani) siinä että masennuin (ei minun vikani) ja siinä että miehet vaativat seksiä (ei minun vikani).
Vierailija kirjoitti:
No kyllä tyytymättömyytesi on täysin omasta huonosta asenteestasi kiinni.
Halusin rakastaa, mutta en seksiä, miten se, että miehet vaativat seksiä on minun asenteestani kiinni?
Vierailija kirjoitti:
vittu sun narina alkaa ärsyttää
Niin, koska olet itsekin pettynyt elämääsi,,etkä halua käsitellä sitä.
Äitihullun valtuksia, osa 6754288. Luuletko oikeasti että joku jaksaa lukea näitä vuodatuksiasi? Kaikkea ei ole pakko laittaa nettiin, pidä vaikka päiväkirjaa, sillä juttusi eivät kiinnosta kuin itseäsi. Mikä huomataan kohta, kun alat keskustella itsesi kanssa noin 38 sivun verran. Jälleen kerran.
Vierailija kirjoitti:
Äitihullun valtuksia, osa 6754288. Luuletko oikeasti että joku jaksaa lukea näitä vuodatuksiasi? Kaikkea ei ole pakko laittaa nettiin, pidä vaikka päiväkirjaa, sillä juttusi eivät kiinnosta kuin itseäsi. Mikä huomataan kohta, kun alat keskustella itsesi kanssa noin 38 sivun verran. Jälleen kerran.
Ketjussa on ehkä 18 sivua ja silloin siihen onvastailtu minulle. Jos ei kukaan vastaa se jää ekalle sivulle.
Mitkä pettymystä aiheuttavat asiat elämässäsi ovat omaa vikaasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä tyytymättömyytesi on täysin omasta huonosta asenteestasi kiinni.
Halusin rakastaa, mutta en seksiä, miten se, että miehet vaativat seksiä on minun asenteestani kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Mitkä pettymystä aiheuttavat asiat elämässäsi ovat omaa vikaasi?
No on huono kunto, koska en jaksa käydä kävelyllä mutta sekin on osittain seurausta tästä kaikesta muusta ikävästä, jota elämässäni on. Lisäksi en ole koskaan, toistan koskaan saanut liikunnasta hyvää oloa. On osa ihmisiä, jotka ei saa. Ilmeisesti hormonitoiminta on sellainen.
En mä siitä huonosta kunnosta valita, sille voisin tehdä jotain jos päättäisin, mutta nämä muut asiat. Mitä mä vittu enää teen väärälle miesvalinnallekaan, koska on lapsia? Itsekkäästikö vain omaa elämää elämään vaikka on lapset? Lisäksi koska miehet vaativat seksiä, en voinut löytää oikeaa rakkautta nuorena, jolloinihmisiä tapasi enemmän ja miehetkin olivat kiinnostuneita (no, siitä seksistä, mutta kuitenkin). Nyt kun olen vanhempi olisi työlästä löytää joku.
Mitäs jos vaan nyt ottaisit vastuun omasta tyytyväisyydestä? Täällä eletään vaan kerran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä tyytymättömyytesi on täysin omasta huonosta asenteestasi kiinni.
Halusin rakastaa, mutta en seksiä, miten se, että miehet vaativat seksiä on minun asenteestani kiinni?
Suosittelen kirjaa "tunne lukkosi".. Googleta tuolla hakusanalla, niin löydät myös kirjaan liittyvän testin jonka tekemällä saat selville omat tunnelukkosi. Kaikilla on tunnelukkoja, ne vain näkyy eritavalla ja ovat erivahvuiset eri ihmisillä. Tekstisi selkeästi viittaa voimakkaisiin tunnelukkoihin ja niiden kompensoimiseen.
Sinun pitää päästä eroon asenteesta, että kaikki on muiden vika. Se että sinä tyydyt elämään elämääsi huonommalla tasolla kuin haluaisit, ei ole muiden kuin itsesi vika. Sinä kyllä pystyt parempaan. Pystyt saamaan sellaisen elämän kuin haluat. Vieläkin. Ei muutakuin annat palaa vain! Mutta suosittelen tosissaan lukemaan kirjan. Siitä on hyötyä jotta saavutat haluamasi.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos vaan nyt ottaisit vastuun omasta tyytyväisyydestä? Täällä eletään vaan kerran.
Niin miten se tpahtuu? Miksi mun pitäisi olla tyytyväinen siihen, että en saa ketään ketä rakastaa, jos muillakin on?
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kirjaa "tunne lukkosi".. Googleta tuolla hakusanalla, niin löydät myös kirjaan liittyvän testin jonka tekemällä saat selville omat tunnelukkosi. Kaikilla on tunnelukkoja, ne vain näkyy eritavalla ja ovat erivahvuiset eri ihmisillä. Tekstisi selkeästi viittaa voimakkaisiin tunnelukkoihin ja niiden kompensoimiseen.
Sinun pitää päästä eroon asenteesta, että kaikki on muiden vika. Se että sinä tyydyt elämään elämääsi huonommalla tasolla kuin haluaisit, ei ole muiden kuin itsesi vika. Sinä kyllä pystyt parempaan. Pystyt saamaan sellaisen elämän kuin haluat. Vieläkin. Ei muutakuin annat palaa vain! Mutta suosittelen tosissaan lukemaan kirjan. Siitä on hyötyä jotta saavutat haluamasi.
Miten niin pystyn saamaan jonkun jota rakastan tuntematta hirveää syyllisyyttä siitä, että hylkään perheeni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä tyytymättömyytesi on täysin omasta huonosta asenteestasi kiinni.
Halusin rakastaa, mutta en seksiä, miten se, että miehet vaativat seksiä on minun asenteestani kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kirjaa "tunne lukkosi".. Googleta tuolla hakusanalla, niin löydät myös kirjaan liittyvän testin jonka tekemällä saat selville omat tunnelukkosi. Kaikilla on tunnelukkoja, ne vain näkyy eritavalla ja ovat erivahvuiset eri ihmisillä. Tekstisi selkeästi viittaa voimakkaisiin tunnelukkoihin ja niiden kompensoimiseen.
Sinun pitää päästä eroon asenteesta, että kaikki on muiden vika. Se että sinä tyydyt elämään elämääsi huonommalla tasolla kuin haluaisit, ei ole muiden kuin itsesi vika. Sinä kyllä pystyt parempaan. Pystyt saamaan sellaisen elämän kuin haluat. Vieläkin. Ei muutakuin annat palaa vain! Mutta suosittelen tosissaan lukemaan kirjan. Siitä on hyötyä jotta saavutat haluamasi.
Miten niin pystyn saamaan jonkun jota rakastan tuntematta hirveää syyllisyyttä siitä, että hylkään perheeni?
Kun olet käsitellyt tunnelukkosi, tiedät itse vastauksen. Älä odota kaikkien tekevän kaiken sinun puolestasi.
Mennyt kannattaisi jättää taakse ja yrittää ajatella, mitä nyt voi tehdä. Mitä voit tehdä, jotta elämässäsi olisi rakkautta ja muuta merkityksellistä. Aina voi tehdä jotakin asioiden parantamiseksi. Nykyiseen tilanteeseen ei tarvitse tyytyä.
Yritä myös ajatella myönteisesti vanhemmistasi. Yritä ajatella, että he tekivät parhaansa.