Mitä mieltä miehen käytöksestä? Sattuu vieläkin.
Yritän kirjottaa tän pitkän tarinan mahdollisimman tiivistetysti.
Tapasin netissä 1½ vuotta sitten miehen, ja lisättiin toisemme Skypeen kaverimielessä. Hän oli 22 sillon, mä 18. Ihastuin siihen kuitenkin ja puolen vuoden päästä kerroin sille siitä. Se kiemurtelun kautta sano, et seki tykkää musta. Joskus loppukesästä 2015 hän ehdotti jos tavattais, mut en halunnu, koska olin niin epävarma ulkosista ominaisuuksistani ja sosiaalisista taidoistanikin. Sit riidan seurauksena lopetettiin juttelu kuukaudeks. Lisäsin sen uudelleen Skypeen, ja meijän välit lämpeni taas. Se ehdotteli tapaamista tosi paljon, ja ajattelin, etten ikinä vois tavata sitä, koska se pettyis muhun niin paljon. Se rohkas mua tapaamaan sen, ja tavattiin sit marraskuun lopulla kuitenkin eräässä kaupungissa, jonne molemmilla oli suht. sama matka. Olin varma, et se ei enää haluis olla tekemisissä mun kanssa koska oon niin ruma yms. Se piti mun kädestä siellä, ja oli muutenki mukava, kehu mun ulkonäköä ja ääntä (ehkä se oli sit sen läppää vaan).
Sitten n. pari viikkoa tapaamisesta me lopetettiin juttelu yhen erimielisyyden takia (se myöns että sillä on joskus ikävä sen ex-tyttöystävää jonka kanssa eros jo vuosia sitten). Otin siihen uudelleen yhteyttä noin viikon kuluttua, ja olin aika loukkaantunu koska se ei ollu ottanu muhun yhteyttä = ilmeisesti en merkannu sille mitään. Se sai mut epävarmaks, ja poistin sen aina Skypestä ja otin uudelleen yhteyttä 1-2 viikon kuluttua.. näin muutamaan otteeseen. Oli jo tammikuu ja se oli aika välinpitämätön sitten, kerroin sille, että rakastan sitä yms ja se sano "jaaaaaaaaaaaaaaa" yms, ei kiinnostanu sitä. No ajattelin että sit on aika päästää irti, koska jos kertoo jollekin et rakastaa ja toista osapuolta ei kiinnosta, niin ilmiselvin ratkasu. Poistin sen sit.
Kommentit (37)
Seuraavana päivänä yritin tavottaa sitä, koska halusin selityksen (toivoin, että se ois ollu esim. kännissä vaan), mut ei vastannu mulle. Parin päivän päästä vastas puhelimeen, ja sano et sil ei oo puhelin toiminu, ei ollu kuulemma saanu mun viestejä. Se sano, et käynnistää puhelimen uudelleen. Sit sai mun viestit. Olin lähettäny monta viestiä, kysyen et miks se teki niin, ja et ehtiskö se Skypeen juttelee tästä asiasta yms. Se pyys anteeks. Ja sit kysyin uudelleen et miks, ja et oliks se oikeesti mun kaupungissa sillon yöllä jne. Ei vastannu, en saanu sitä viikkoon kiinni, soitin ja lähetin viestejä joka päivä sen ajan, koska ahdisti se asia niin paljon. Mut viikon päästä siis vastas puhelimeen, ja kysyin että miksei se oo vastannu, ni se sano et se tarvi vähän taukoo. Ja sano, et se oli poistanu mut Skypessä. Ja kysyin et haluuko se enää jutella mun kanssa, se sano "ei kai siitä mitää haittaakaa oo". Ja se reissu tänne oli päähänpisto. Kaikki toi mun piti vääntää rautalangasta, ku ei aiemmin voinu vastata. Olin sit niin itkun partaalla ja vahingoitin itseäni (mulla ei menny muutenkaan ennen tota kaikkea hyvin, oli muutakin sotkua), jouduin sairaalaan ja soitin sille sieltä monta kertaa. Se vaan käski mua lopettaa soittelun. Sitä ei kiinnostanu mun tila pätkääkään. Kun pääsin sairaalasta, laitoin sille vaan sähköpostia että en ota siihen enää yhteyttä ja toivon sille kaikkea hyvää (etten ois katunu sen sanomista jättämistä), eihän se siihen oo vastannu enkä odotakaan niin. Kaikki on ohi.
Mut mä oon vieläkin niin hämmentyny koko asiasta. Olin niin huonossa tilanteessa ja olisin tarvinnu ystävää. Jos se ei halunnu mua sen elämään edes kaverina, niin miksei se sanonu suoraan? Miks piti satuttaa mua noin?
Ja se oli siis ihan kunnollinen tyyppi, ei erityisen suosittu, ei ryypänny usein, jos joku tulee väittämään et ihastuin vääränlaiseen. 20v nyt, ja toi mies oli mun ensirakkaus ja välitin siitä tosi paljon. Oonko nyt liian herkkä ku mietin ja suren? Tulee vaan mieleen, että mun on pakko olla tosi ruma ja kamala ihminen, jos mua kohdellaan noin. Ei tehny kovin hyvää mun olemattomalle itsetunnolle.. Mitä te ajattelette?
Olet draamaqueen, varmaankin epävarmuutesi takia. Mies varmaan väsyi.
Otit sit miehen joka on hyvännäköinen ja se oli naistenhakkaaja! Oma vikasi!
Vierailija kirjoitti:
Olet draamaqueen, varmaankin epävarmuutesi takia. Mies varmaan väsyi.
Vaikka oiski väsyny, niin miksei vaan sanonu sitä suoraan? Ei se oikeuta tollaseen kohteluun. Ja luulin että loppuvaiheessa oltiin vaan kavereita, niin mitä dramaattista tossa oli?
Ja kolmeen osaan piti teksti laittaa, koska liian pitkä.
Ajattelen, että et voi olla 20v. Korkeintaan 15. Poika taas voisi käytöksensä perusteella olla mitä vaan 16-30 vuotiaan väliltä.
Et ole ruma ja kamala. Tuo "mies" nyt vaan oli k-pää. Jätä se taakse. Takuulla tulee vastaan joku parempi.
T. Täti-ihminen :)
Mun mielestä ei kannata olla enää missään yhteydessä siinä vaiheessa kun toinen kutsuu vitun urpoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että et voi olla 20v. Korkeintaan 15. Poika taas voisi käytöksensä perusteella olla mitä vaan 16-30 vuotiaan väliltä.
Ihan 20 oon, millä perustelet luulosi?
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei kannata olla enää missään yhteydessä siinä vaiheessa kun toinen kutsuu vitun urpoksi.
No jos joku sulle tärkee ihminen tekis jotain noin hämmentävää, kai haluisit selityksen?
Itsekin poistit skypessä ja otit takas ja poistit ja otit ja poistit... niin miksi tämän pojan sulle pitäis mitään selitellä. Olisit ottanut kalua kun tarjottiin..
Miehet (varsinkin) nuoret ei osaa sanoa mitään suoraan.
Hyvä nyrkkisääntö on että jos mies tykkää sinusta, niin tiedät sen kyllä. Ihastunut mies vastaa puheluihin ja viesteihin, hän soittelee sinulle ja haluaa sinut elämääsi.
Kirjoittamassasi tarinassa käy selväksi ettei mies ole tosissaan kiinnostunut, ja hän kyllä teoillaan kertoo sen sinulle. Rakastunut nainen ei vain halua uskoa selviä merkkejä, vaan takertuu jokaiseen miehen sanaan josta voi päätellä hänen ehkä tykkäävän, ja koittaa jättää huomiotta selvät merkit siitä ettei miestä kiinnosta.
Muista aina: kun mies tykkää niin sinun ei tarvitse ikinä miettiä että tykkääkö hän.
Ap olet niin nuori. Ethän toilaa ihmissuhteissasi, vaikka ehkä kaipaat hyväksyntää, huomiointia ja rakkauttakin vastakkaiselta sukupuolelta.
Olin 25 v tavatessani tulevan aviomieheni. Enkä ollut seurustellut muiden kanssa ennen häntä. Mitään en menettänyt. Nyt olen ollut onnellisesti aviossa 15 vuotta :)
Joo. Urpo pentu moinen tyyppi, anna olla. Varmasti et ole ruma etkä kamala, mutta kevennä vähän tuota draamailua. Olet varmasti ollut tosi ihastunut, mutta tuollaisen tarinan yhteydessä en kyllä puhuisi mistään rakastumisesta.
Consandpros kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei kannata olla enää missään yhteydessä siinä vaiheessa kun toinen kutsuu vitun urpoksi.
No jos joku sulle tärkee ihminen tekis jotain noin hämmentävää, kai haluisit selityksen?
Selitys tässä tapauksessa on se, että sinä et ollut hänelle tärkeä.
Öö miksi suutut siitä että sillä on ikävä eksää? Monilla ihmisillä on ikävä eksiänsä mutta se ei tarkoita automaattisesti että haluaa takaisin.
Opettele edes kirjoittamaan ensin, tule sitten vasta rutisemaan! Kiitos!
Nyt vaan nautit nuoruusajasta ja unohdat miehet. Sopiva tulee sitten kun on aika. Tämä yksilö osoitti käytöksellään ettei ole kiinnostunut ja itsekin sen huomaat myöhemmin kun tunteet kaikkoavat.
Helloimrosa kirjoitti:
Öö miksi suutut siitä että sillä on ikävä eksää? Monilla ihmisillä on ikävä eksiänsä mutta se ei tarkoita automaattisesti että haluaa takaisin.
Koska siinä yhteydessä se näytti jonkun kirjotuksen, minkä oli siitä tehny. Ja siitä tuli ilmi, että ei oo todellakaan yli päässy siitä. Ja myöhemmin tulikin sit ilmi, että useinkin ikävöi sitä exäänsä ja sano ettei tuu koskaan unohtaa sitä yms.
n. 6 viikon kuluttua otin siihen yhteyttä, koska no rakastin sitä edelleen ja mietin sitä niin paljon. Halusin tietää mitä sille kuuluu. Kerroin sille taas tunteistani, tällä kertaa sähköpostitse, ei kiinnostanu. Se sano et voin lisätä sen Skypeen jos mua huvittaa. Lisäsin. Se oli etänen aika pitkään, eikä jutellu oma-aloitteisesti oikeen mistään. Se sano, että se tapas jonku toisen, ei halunnu siitäkää kertoo enempää. Ei tunteita mua kohtaan, kun kysyin että onko sillä. Silti se flirttaili mulle taas ajan kuluessa, vaikka sano ettei meijän välillä tuu tapahtumaan mitään.
Toukokuussa se ei ollu muutamaan päivään Skypessä, niin lähetin sille tekstiviestin. Olin nähny aika paljon sen näkösen miehen kaupungilla (olin kyllä varma, ettei ollu toi kyseinen mies) ja kysyin, et oliks se täälläpäin ku näin jonkun sen näkösen. Se vastas "oisit tullu suutelee", ja sanoin jotain "olitko vai et?" ja se sano vaan "oisit tullu". Sit kysyin et miks se puhuu noin, jos kerta meidän välillä ei voi tapahtuu mitään. Se rupes sanomaan "aattelin et oisit halunnu vähän menoo ja kaluu" ja kyselemään et pitäskö sen tulla mun kaupunkiin. Oon kokematon jne, ja muutenki tollasena tarjouksena tosi loukkaavaa, mut ehkä sen oli tarkotuski loukata? Suutuin sille, ja se viestitti "eks kalu kelpaa vitun urpo, no ei sit mitää beibi"... Ja "eikö kelpaa, ymmärrän että ottajia varmaan löytyy". Olin hämmentynyt lievästi sanottuna. Sitten se rupes soittelemaan mulle, en vastannu. Se laitto viestin "akku loppuu, nähään keskustas". Kello oli jo 23, olin tosi ahistunu ja itkin, halusin vaan ruveta nukkuu, mut toi pyöri päässä. Sit klo 1 se soittaa sen kaverin numerosta, en vastannu. Sit laitto viestiä sen kaverin numerosta, et ois yhden mun paikallisen ravintolan luona, jos haluaisin tavata. Kaikkien niiden viestien jälkeen, kello 1 yöllä arkena? Sanoin sille vaan et se on säälittävä ja lapsellinen, ja että jättää mut rauhaan.