Ihmisten luokittelu
Haluan lyhyesti kertoa, ja murtaa samalla ennakkoluuloja ihmisiltä, miten huostaanoton ja kaiken jälkeen ihminen ei olekaan ns. toisenluokan kansalainen, eikä epäluotettava lasten laiminlyöjä jolla olisi mielenterveysongelmia.
Eli olen epäterveistä olosuhteista lähtöisin. Hylkäämisen haavaa kantanut lapsesta asti ja joutunut järkyttävään suhteeseen missä pelättiin miestä niin paljon, että huostaanotto tehtiin.
En siis ole pöivääkään tuon miehen kanssa elänyt saman katon alla, joka joi ja joutui vankilaan. Elin sen miehen kanssa, joka vielä eli kanssani normaalia elämää. Hänen muututtuaan hän ei enää meillä minun ja lasten kanssa ollut. Nimettömiä valheeseen perustuvia lasu ilmoja sateli naapureilta jotka itse olivat monikin huumeiden käyttäjiä sekä mielenterveys ongelmaisia sekä vankilasta vapautuneita. Siinä kerrostalossa, sillä alueella oli ja on edelleen tuollaista. Aikanaan sossu pakotti minut muuttamaan siihen kun etsin asuntoa ja asuin äitini luona toistaiseksi.
Olin sossun ja perhetyön höynäytettävissä. Sossu tunsi meidät jo siltä ajalta kun äitini muutti Suomeen lasten kanssa. Siskoni joutui lastenkotiin. Minä olin insestin uhri veljeni taholta koko lapsuuden ajan.
Huostaanotto todettiin laittomaksi, tänäpäivänä olen naimisissa terveen miehen kanssa joka töissä ja meillä on 1900 luvun hirsitalo joka täysin rakennettu uusiksi ja laajennettukin. Tämä on juuri minun makuuni vanhaa kunnioittaen.
Itse en ole tehnyt mitään sen eteen, että saan tällaisessa kartanossa asua. Meillä on seitsemänhengen auto sekä mieheni kuorma auto. Hevosia ja muita eläimiä.
Meillä kaksi ihanaa pikkulasta ja minä opiskelen yliopistossa. Valmistun pian kasvatustieteiden maisteriksi. Olen koululla ollut töissä. Minuun luotetaan aivan samoin kuin keheen tahansa ja minusta on pidetty. Minulla käy myös yksityis oppilaita, ja heidän vanhempansa ovat halunneet jatkaa meillä.
Ystäväni on lääkäri ja hän tietää asiani, eikä päivääkään epäile minua.
Mutta todennäköisesti te täällä palstalla sekö muut tuntemattomat yleensä, epäilette minua ja luokittelette minut.
Tämän kaiken muutoksen sai aikaan Jumala, joka on totuuden puolella ja rakastaa. Olemme onnellinen uskova perhe. Meihin luotetaan. Emme ole lestadiolaisia emmekä muitakaan lahkolaisia, vaan olemme uskossa Jeesukseen. Niin henkisesti kuin fyysisesti olen saanut parantua ja konkreettiset olosuhteet ovat kuin toiselta planeetalta tänä päivänä verrattuna kymmenen vuotta sitten takaiseen elämään.
Tämä on lyhyt todistus, mutta vaikka pilkka kommentteja nyt satelee, niin tiedän että joku tulee kosketetuksi ja miettii, vousiko minuakin joku vielä auttaa tästä suosta pous. Vastaus on: kyllä voi!
Miten on mahdollista, että melkein kasvatustieteiden maisteri kirjoittaa noin huonosti? Mitäs Jeesus sanoisi valehtelemisesta?