Miten saisin tyttäreni uskomaan, että ajattelen hänen parastaan?

On jossain rikollisjengissä ja ajaa prätkillä ja maalaa seiniä. Nyt kova kovaa vastaan etkä anna pahuuden voittaa!

Minäkin haluaisin tyttäresi parasta. Mitä luulet, antaisiko hän parastaan minulle käyttöön?

Se on kuule tyttären oma asia, mitä hän sillä parhaallaan tekee.

Haluaa ihan selkeästi alkaa harjoittaa lorton ammattia. Tarvitsee siksi kämpän toiselta paikkakunnalta ja pois mamin hoiteista.

Kyllä se vaan niin on, että pakkanen panee, ruoste raiskaa ja lopulta kuolo korjaa, jos nyt lapsesi päästät menemään. Pysy tiukkana!

Voit ajatella, mutta et voi tietää, mikä on toisen täysi-ikäisen ihmisen paras.

Täysi-ikäisyysrajaa pitäisi nostaa 21: een.

Täatä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa.

Jotkut pärjää tosi hyvin yksin jo teininä, jotkut ei vielä kolmekymppisenäkään. Anna tytölle lisää vastuuta, saa kokeilla miten pärjää ja sitten päättää itse että haluaako omilleen vai ei. Esimerkiksi annat tehtäväksi tehdä kauppalistan tietyllä budjetilla missä on kaikki tarvittava yhdelle ihmiselle esim. viikoksi. Sitä joutuu yksin tekemään todella paljon (niin kauan kun haluaa syödä, pyyhkiä takamuksensa ja olla puhtaassa kodissa) ja tuli mulle henkilökohtaisesti ihan uutena juttuna kuinka paljon esim. kana ja kala maksaa, miten valitsen oikean pyykinpesuaineen, onko tämä juusto halpaa vai kallista verrattuna muihin jne. Ei aina voi vaan ostaa sitä mitä tekee mieli, vaan pitää saada kaikki tarvittava budjetin rajoissa ja kilohintojen kyttäys tuli uutena asiana.  

Sitten myös laitat hoitamaan kaikki omat asiansa yksin, et mene mukaan lääkäriin, et kyyditse kouluun/harrastuuksiin, hoitaa omat soittelut vaikka vakuutuksista ja puhelinlaskuista jne. Ottaa selvää millä rahalla tulee pärjäämään, käykö osa-aikaisesti töissä vai elääkö tuilla, mihin muuttaisi, mitä vuokra maksaa, kilpailuttaa sähkösopimuksen. Kaikki pitää tehdä itsenäisesti, neuvoa saa kysyä mutta aivan kädestäpitäen ei saa selittää. 

Vessan ja uunin peseminen on perseestä, roskia pitää välillä viedä vaikka kuinka väsyttäis, jos on eläin niin se pitää hoitaa yhtä hyvin yksinkin vaikka kuinka aamupissatukset ja hiekkalaatikon kaivaminen kyllästyttää.

Jos ei näissä pärjää niin ei pärjää asuessa yksin. Usein se vastuu tulee iskuna naamaan kun tili on tyhjä ja kuukautta vielä puolet jäljellä sekä sähkötkin pitäisi maksaa, pönttökään ei itsestään muutu puhtaaksi ja kissakin kusi matolle. Eli lisää vastuuta kun asuu vielä vanhemmilla, jotta voi kokeilla kuinka hyvin pärjää ja saa hyvää harjoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut pärjää tosi hyvin yksin jo teininä, jotkut ei vielä kolmekymppisenäkään. Anna tytölle lisää vastuuta, saa kokeilla miten pärjää ja sitten päättää itse että haluaako omilleen vai ei. Esimerkiksi annat tehtäväksi tehdä kauppalistan tietyllä budjetilla missä on kaikki tarvittava yhdelle ihmiselle esim. viikoksi. Sitä joutuu yksin tekemään todella paljon (niin kauan kun haluaa syödä, pyyhkiä takamuksensa ja olla puhtaassa kodissa) ja tuli mulle henkilökohtaisesti ihan uutena juttuna kuinka paljon esim. kana ja kala maksaa, miten valitsen oikean pyykinpesuaineen, onko tämä juusto halpaa vai kallista verrattuna muihin jne. Ei aina voi vaan ostaa sitä mitä tekee mieli, vaan pitää saada kaikki tarvittava budjetin rajoissa ja kilohintojen kyttäys tuli uutena asiana.  

Sitten myös laitat hoitamaan kaikki omat asiansa yksin, et mene mukaan lääkäriin, et kyyditse kouluun/harrastuuksiin, hoitaa omat soittelut vaikka vakuutuksista ja puhelinlaskuista jne. Ottaa selvää millä rahalla tulee pärjäämään, käykö osa-aikaisesti töissä vai elääkö tuilla, mihin muuttaisi, mitä vuokra maksaa, kilpailuttaa sähkösopimuksen. Kaikki pitää tehdä itsenäisesti, neuvoa saa kysyä mutta aivan kädestäpitäen ei saa selittää. 

Vessan ja uunin peseminen on perseestä, roskia pitää välillä viedä vaikka kuinka väsyttäis, jos on eläin niin se pitää hoitaa yhtä hyvin yksinkin vaikka kuinka aamupissatukset ja hiekkalaatikon kaivaminen kyllästyttää.

Jos ei näissä pärjää niin ei pärjää asuessa yksin. Usein se vastuu tulee iskuna naamaan kun tili on tyhjä ja kuukautta vielä puolet jäljellä sekä sähkötkin pitäisi maksaa, pönttökään ei itsestään muutu puhtaaksi ja kissakin kusi matolle. Eli lisää vastuuta kun asuu vielä vanhemmilla, jotta voi kokeilla kuinka hyvin pärjää ja saa hyvää harjoitusta.

Sitä vastuuta ja harjoitusta tuollaisesta pitää saada jo ennen täysi-ikäisyyttä.

Joku mamma on nyt jumissa aiheessa. Kolmas tai neljäs ketju samasta, aina vähän eri sanoin.

Hanki apua, ap.

Vierailija kirjoitti:

18-vuotias tyttäreni haluaa muuttaa pois kotoa, koska tahtoo kuulemma itsenäistyä ja aikuistua. Olen yrittänyt puhua järkeä että jäisi vielä lukion loppuun asti kotiin, mutta eihän se kuuntele. Aikoo käydä abivuoden toisella paikkakunnalla. Onko 18-vuotias liian nuori asumaan yksin?

 Olet jo saanut niin paljon vastauksia aiempiin trollailuihisi että  turha sun on jatkaa. Jos pelko tyhjästä pesästä on noin iso, hae ammattiapua.

Tytöllä on kaksi jätkää kierroksessa, tarvitsee omaa rauhaa että pystyy mahdollistamaan moisen toiminnan ilman mamin valvovaa silmää.

Eiköhän tyttö ymmärrä, että toivot hänelle hyvää. Hän nyt vaan on eri mieltä siitä mikä on hyvää. Pakottaa ja uhitella ei kannata, nätisti voi keskustella eri vaihtoehtoja läpi.

On. Naurettavaa muuttaa kesken lukion pois, vasta sen jälkeen pitäisi. Omalla tyttärelläni alkaa nyt abivuosi eikä todellakaan mihinkään ole muuttamassa. Muuttaa varmaan kun saa kolmannen asteen opiskelupaikan. Emme kiirehdi häntä emmekä ole keskustelleet edes mistään pois kotoa lähdöstä vielä. Osaa kyllä sanoa kun alkaa omilleen muutto houkuttaa. Nyt ei ole niin kypsä eikä vastuullinen siihen vielä, vaan selkeästi teini-ikä päällä. Täyttää syksyllä 18

Uppp

Sama jankaaja täällä taas.  Mee lakkasuolle tai sienestämään, niin  tai voit hakeutua suljetulle halutessasi

Hanki ittelesi mies, niin helpottaa

Käytätkö  18 v hyväksesi?