Kissan hankinta

Riippuu varmasti kissasta kuin ravinnostakin mitä sille syötät että paljonko karvaa lähtee ja mikä on imuroinnin tarve. Meillä imuroidaan usein muutenkin niin en ole niin ajatellut mutta sohvilla ei karvoja kyllä oikeastaan ole vaikka kaksi kisua löytyykin.

Pentu pitää opettaa raapimaan raapimapuuta ja kieltää kynsimästä muita paikkoja, ei se sitä itse ymmärrä mutta oppii kyllä. Tuokin varmasti kiinni paljon kissasta, jotkut varmaan raapii silti ja toiset ei lainkaan.

Ja minusta kannattaa ottaa kissa jos sinulla on aikaa sille, ihania elukoita.

Kissasta on paljon iloa koko perheelle. Ei mikään tyhmä ajatus.

Kissat ovat ihania. Itselläni kolme pitkäkarvaista ja matot karvassa kaiken aikaa. Varaudu siihen että karvoja on aina ja ikuisesti joka paikassa. Pentu raapii ihan varmasti kaikkea mikä vastaan tulee. Kynsii ainakin mattoja. Rauhoittuvat kun ikää tulee lisää. Jos et kestä karvoja ja raapimista, älä ota kissaa. Jos hankkii eläimen siitä pitää olla valmis huolehtimaan loppuun saakka!!!

Minäkin suosittelen, katit on ihania!

Kyllähän niistä karvaa toki lähtee, mutta ei nyt silti ihan koko ajan tarvitse olla imuroimassa. Riippuu siitäkin, kuinka tarkka itse olet kämpän siisteydestä.  Vaatteista puhdistan kissankarvat tarrarullalla, sillä muuten ne tarttuvat viimeistään pesukoneessa muihinkin vaatteisiin.

Raapimispuu olisi kyllä hyvä idea, kun kissa voi innostua teroittamaan kynsiä sohvaan tai jopa tapettiin.

Kissasta on paljon iloa koko perheelle. Ei mikään tyhmä ajatus.

Kissasta on paljon iloa koko perheelle. Ei mikään tyhmä ajatus.

Kyl pennut raapii huonekaluja, vaikka niille on hankkinu hienot raapimapuut sun muut. Riippuu toki asunnon koosta ja kissan turkista toi imurointi. Mä imuroin yleensä kerran viikossa. Silloin alkaa löytyy pieniä karvatolloja nurkista. Varaudu, että verhojen, mattojen ja muiden tekstiilien imurointiin tai teippiharjaamiseen menee aikaa. Varaudu myös siihen, että sitä karvaa tosiaan on kaikkialla. Sun vaatteissa, käsissä, ruoassa, ilmassa. Yhen karvan ku nyppäsee ruoasta pois, niin kädestä tarttuu kolme muuta siihen.

Suosittelen lämpimästi ottamaan kissan!

Kissa voi helposti elää 15-20 vuotta, joten mikä tahansa parin vuoden kiva juttu se ei ole.

Suosittelisin ottamaan esim. kissatalolta/löytöeläinpaikasta/eläinsuojeluyhdistykseltä. Helpottaa heidänkin elämää. Sieltä voi sitten tietenkin valita luonteen mukaan. Me ollaan kolme kissaa otettu eläinsuojeluyhdistykseltä. Vaatimuksina ovat olleet: sosiaalisuus, "sylikissa", osaa käydä laatikolla, ei ole mikään pöljä, rauhallinen mutta leikkisä. Ei saa olla arka, ei saa olla adhd, ei saa pelätä esim. imuria (tai mustia kenkiä tai päiväpeittoa... you name it). Useamman viikon ollaan yleensä seurailtu eri ESYjen tarjontaa ja tiedusteltu ja käyty katsomassa. Kaikki kissat, mitä ollaan otettu, ovat heti tuntuneet omilta.

Toki aikuista kissaa on vaikea enää opettaa, mutta yleensä ESYllä osaavat sanoa, onko kissassa villin kissan vikaa vai onko se ihan normaali kotikatti.

Sitten ne hankinnat:

- ruokakupit ja juomakipot

- kaksi hiekkalaatikkoa (aina jokaista kissaa kohden 1 kpl plus 1 ylimääräinen) Kissanhiekaksi suosittelen esim. http://www.zooplus.fi/shop/kissat/kissanhiekat/benek/benek_corn_cat/545…

Tuoksuu miellyttävälle ja tuntuu ettei se pissa ja kakka heti löyhkää tuolta. Lisäksi tuolta voi laittaa kakat vessanpönttöön, samoin pisut (paakkuuntuu). Se ei tuki viemäreitä, niinkuin tavallinen savipohjainen hiekka.

- kynsileikkurit, harja turkinhoitoon

- leluista parhaimmat on ne halvimmat eli kinderyllätysmunat, pullonkorkit, joulukuusenkoristepallo, matonkuteista (tai vastaavasta) nyöritetty naru, ja vaikka villalangasta virkattu "hiiri" (tai se nyt voi olla ihan minkämuotoinen mytty tahansa)

- raapimapuu (eikä mitään puoli metristä, vaan kunnon raapimispuu, johon kissa voi kiivetä neljällä raajalla ilman että tarvitsee pelätä puun kaatumista)

- ulkoiluvaljaat koska kukaan kissaansa rakastava ihminen ei päästä kissaa vapaasti kulkemaan ulkona (tai vaihtoehtoisesti ulkoiluhäkin rakentaminen)

- eläinlääkärikuluihin ja lääkkeisiin kannattaa pistää rahaa sivuun. Matolääkitys sisäkissalle kerran tai kaksi vuodessa (riippuu syökö esim. raakalihaa tai kalaa).

Sitten kannattaa miettiä myöskin kissan hoitoasiat. Kissa nyt pärjää yhden vuorokauden yksinkin, mutta pidemmäksi ajaksi (esim. perjantaista sunnuntai-iltaan) kissalla pitäisi olla hoitaja, joka sitä käy katsomassa. Ihan vain siksi, että esimerkiksi yksi kissani onnistui saamaan kyntensä kiinni karvalankamattoon ja sitä mouruamisen ja kiljumisen määrää keskellä yötä! Onneksi olin kotona. Lisäksi hiekkalaatikot on puhdistettava jätöksistä vähintään kerran päivässä (ainakin meillä suositeltavaa, koska Herra Iso Herra ei paskanna likaiseen laatikkoon vaan valitsee sitten keittiön lattian...vähän niinkuin HV!).

Siinähän noita. Mieti tarkkaan. Jos päädyt pentuun, kissan luovutusikä on 12 viikkoa. Ota mieluusti vanhempi. Tästä vähän osviittaa: http://www.maumau.fi/wp-content/uploads/2015/07/Luovutusik%C3%A4-Onnent…

Niin joo. Sitä karvaa on. Joka. Paikassa. Kerta päivässä imurointi on ihan ok, jos ei halua hukkua karvoihin. Parinkin päivän tauko imuroinnissa tarkoittaa ihme karvakasoja seinien vierustoilla ja sängyn alla.

Sitten on tietyt kangasmateriaalit, joista se karva ei lähde sitten millään. Meillä on yksi pussilakana, jonka oikea väri on vaaleansininen, mutta koska kaikki karvat tarttuvat siihen kiinni, niin se on harmaankirjava. Ostin taannoin HalpaHallista halvan päiväpeiton suojaksi sohvalle. Siihenkin jäi kaikki karvat kiinni.

Ai niin, kissat oksentavat. Yleensä syynä on karvapallo vatsassa. Kannattaa suojata ainakin sohvat, koska niitä on hankala laittaa pesukoneeseen. En edes tiedä kuinka monta kertaa meidän sängyn päiväpeitto on ollut pesukoneessa. Tosin meidän nyt jo edesmennyt vanha kissa oli loppuaikoina sairas ja oksenteli kerran tai kaksi päivässä.

Mattoja meillä on tasan yksi ja sekin on vessassa, jonne kissat ei pääse. Matonpesu ei hirveästi huvita.

Meillä siis oli aiemmin mattoja lattiassa, mutta oksentelevan kissan takia ja sitten tuon äksidentin takia otettiin kaikki matot pois, vessaa lukuunottamatta.

Ota esim. joku rex, ei lähde juurikaan karvaa

Vinkki: jos kissa raapii esim nahkasohvaa tai jyrsii sähköjohtoja, kannattaa hieroa sohvanpintaan appelsiininmehua ja laittaa johtoihin appelsiininkuoria. Kissa inhoaa sitä hajua, mutta omaan nenään ei paha ja huonekalut sekä johdot säästyy kissan tuholta. Tämä siis jos kissa ei tyydy pelkkään raapimispuuhun. Muita hyviä vinkkejä jo täällä onki paljon. :) Niistä kissakarkotteista ei meillä ollut aikanaan apuja. Oppi kyllä aikanaan mitä sai raapia ja mitä ei.

Joo, meillä ei myöskään ole mattoja tuon oksentelun vuoksi. Karvoja toki irtoaa, mutta ne eivät ole niin ärsyttävä ongelma kuin tuo oksentelu. Karvaongelmat ratkaisee robotti-imuri ja vaateharja.

Kyllä niistä kissoista sitten lähtee karvoja.

Kissa on helppohoitoinen eläin.

No imuroidaanhan ilman kissaakin jokapäivä, tai ainakin minä.

Meillä on tavallinen lyhytkarvainen maatiainen, itse en edes huomaa sen karvoja vaikka kai niitä varmasti on. Kerran viikossa imuroidaan. Olen laittanut raapimispuita niihin sohvan kohtiin joita se tykkää raapia niin sohva säästyy ainakin 90 prosenttisesti. Kannattaa kuitenkin varautua siihen että katti saattaa silti joskus sitä sohvaakin raapia.

Vierailija kirjoitti:

No imuroidaanhan ilman kissaakin jokapäivä, tai ainakin minä.

No suurin osa ei kyllä todellakaan imuroi joka päivä.

Kissat ovat helppoja hoidettavia! Meillä on bengali, josta ei lähde paljoa karvaa ja on todella leikkisä kissa. On myös kovin seurallinen kissa ja ''porisee'' paljon :)