Mistä voimia avioeroon?

Olen siis sairastunut sydänperäisiin oireisiin stressistä ja mulla on jatkuvia ongelmia sydämen kanssa arjessa (en jaksa edes puhua kovin kuuluvalla äänellä ilman, että välillä pitää nojata pöytään tai istua alas). Mieheni huutaa ja katjuu mulle solvauksia päivittäin ja on tehnyt sitä monta vuotta. Ennen hän oli myös väkivaltainen; nykyään vain uhkailee tavaroitteni rikkomisella ja roskiinheittämisellä sillä välin, kun olen töissä, jos nyt en tee kaikkea miehen mieleisesti. Muuten mun pitäisi lähinnä tehdä kotitöitä, mutta pysyä poissa silmistä ja olla hiljaa.

Äsken aamulla mies alkoi solvata mua siitä, kun olin myöhään illalla uskaltanut mennä sanomaan hänelle rytmihäiriöistäni. Hän ottaa ne kommentit itseensä ja nyt kieltäytyi muutamista sopimistamme jutuista tälle päivälle siihen vedoten, että kävin puhumassa hänelle peloissani iltayöstä, kun sydän hakkasi taas hirveästi jne.

Olen jutellut muutamille läheisilleni, mutta he eivät ymmärrä, miksi en vain muuta pois. Mutta mies uhkailee niin hirveästi ja lyttää/solvaa, etten mä enää jaksa. Tänään piti olla kiva vapaapäivä ja mä piileskelen vielä vuoteessa ja itken. En uskalla mennä tuonne toiselle (miehen) puolelle asuntoa. Ihan kuin kukaan ei ymmärtäisi minua. En jaksa kohta enää. Mies toivoo, että kuolisin ja heikkona hetkenä yrittää kannustaa minua itsemurhaan. Hän odottaa ja toivoo, että kuolen näihin sydänoireisiini.

Mies vetoaa siihen, että olen jo 35+, joten olen vanha ja sen takia vanhuudenkremppoja. Itseni mielestä ei tämän ikäisellä vielä pitäisi olla vanhuudenvaivoja. Mitä mä konkreettisesti tekisin, että saisin miehen kohtelemaan mua asiallisesti tai toisaalta päösisin muuttamaan täältä pois?

Nyt kun on vapaapäivä ja viikonloppu, niin joudun nyt olemaan miehen kanssa kolme päivää. En tajua, miten jaksan näin pitkän ajan hänen armoillaan ja tuota huutoa ja raivareita sekä haukkumista kuunnelleen.