Lue keskustelun säännöt.
Kiitos, mutta ei kiitos: lihomisestani huomauttelu ei todellakaan auta minua laihtumaan
03.07.2016 |
Minulla on yksi pyyntö ihmisille: älkää kommentoiko toisten ihmisten vartaloa, jollei asiasta teiltä kysytä. Alla kolme syytä sille, miksi näin.
1) Olen siis lihonut 20 kg vuodessa, ja tänä aikana useampikin tuttuni on huomauttanut minulle asiasta - aivan kuin en itse olisi tätä lihomistani! Huomauttelu loukkaa, satuttaa ja ärsyttääkin, sillä tietääkseni läskini ovat ihan oma, henkilökohtainen asiani, ja sen taustalla on surullinen ja raskas elämänvaihe. Minä kyllä tiedän lihoneeni ilman, että tätini/naapurini/vanha koulukaveri siitä mainitsee.
2) Joku voisi sanoa, että ylipaino on kansanterveydellinen ongelma ja siksi siitä saa huomautella, mutta mielestäni huoli terveydestäni on minun ja lääkärini välinen asia. Korkeintaan ne lähimmäiseni, joille muutkin terveysongelmani kuuluvat, ovat oikeutettuja huolehtimaan painostani terveyssyistä. Jos et halua kuulla kohdunlaskeumastani tai nielupropuista, älä huoli myöskään painostani "terveyssyistä".
Tiedän kyllä, mitä ylipainoni minulle tekee. Elän tässä vartalossa joka päivä.
3) Kaiken lisäksi huomauttelj LASKEE laihdutusmotivaatiota, koska onnistun laihtumaan vain jos todella itse haluan sitä (olen tehnyt saman ennenkin). Muiden negatiiviset kommentit synnyttänyt tässä kuviossa jopa vastareaktion: en muuten varmasti laihduta vain sen vuoksi, että ulkomuotoni häiritsee jotakuta muuta! Kuten yllä sanottu, painoni on vain minun (ja lääkärini) asia.
Kommentit (26)
Minunkin motivaationi laskee kaikenmaailman huomauttelijoiden takia.
Pidän liikunnasta kun lähden lenkille omasta tahdostani ja teen pitkiä lenkkejä omassa rauhassani ilman ketään häiritsijää.
Miettikää nyt jos joku nauttisi maalaamisesta oikein paljon ja olisi tuottelias taidemaalari. Mitäpä luulette kuinka vaikuttaa hänen taiteilu intoonsa jos hänelle mennään käskemään, komentamaan ja määräilemään, että alappas nyt vähän ottaa sitä pensseliä kääsiisi. Ala laiskuri tehdä nyt sitä taidetta.
Tee parempia tauluja, etkö osaa kunnolla. Anna kun minä sanon mitä sinun pitää maalata ja miten.
Tee semmonen ja semmonen. Piirrä sen näkönen ja sen näkönen.
Miksi et maalaa nyt?
Maalaa!
Sinun kannattaisi kyllä maalata koko ajan. Joka päivä otat nyt ja maalat vaikka kahdeksan piirrustusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exällä oli tapana aina huomautella lihavuudestani..ja siitä, että raskauksien myötä painoa kertyi. Ei kuitenkaan puhettakaan siitä, että olisin saanut käydä lenkillä tai edes olisi ollut aikaa paneutua ongelmaan..ehei. Hän olisi lopettanut ryyppäämisen, jos minä olisi lopettanut syömisen.
Mitä enemmän hän haukkui, sitä enemmän painoa tuli..Psyykkistä luulisin.
Yritin kyllä laihduttaa, kaikkea mahdollista. Sitten sain lähetteen lihavuusleikkaukseen ja paino putosi 45 kiloa.. Oliko mies tyytyväinen? Ehei, sittenhän se vasta helvetti pääsikin valloilleen.
Ero tuli. Ja nyt olen kannustavassa parisuhteessa ja hoikassa kunnossa. Exä on kyllä paisunut kuin pullataikina..eli ei nyt mennyt tasan nallekarkit tässäkään jaossa.
Se on tuo lihavuus ja alkoholismi samankaltaisia muutos lähtee vain kantajasta itsestään ja omasta halusta, kukaan ei voi siihen pakottaa, eikä se jankkaaminen todellakaan mitään kannustusta ole.
Parempi olisi ottaa ja lähteä mukaan liikkumaan..
toisaalta ihmiset haluavat sinun pysyvän lihavana huomauttelullaan, joten he voittavat jos motivaatiosi katoaa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuokin tekosyy pysyä isona. Voi voi. Onnea vaan valitsemallesi tielle.
Voi kuule, minulla on 100 muutakin "tekosyytä" vartaloni nykyiselle koolle. Nekin ovat minun oma asiani, kiitos vain toivotuksesta. AP
Eikä laihtumistakaan tarvitse kommentoida. Kilahdin siitä ihan vasta. Kukaan ei kai keltään paljonko ne on lihonut, mutta laihtuneelta udellaan kilomäärää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikä laihtumistakaan tarvitse kommentoida. Kilahdin siitä ihan vasta. Kukaan ei kai keltään paljonko ne on lihonut, mutta laihtuneelta udellaan kilomäärää.
Näinpä! Ihmisten olisi parempi kysyä tai puhua näistä asioista vain, jos toinen osapuoli on aloitteellinen ja halukas kertomaan omista asioistaan. Yleensä samat ihmiset huomauttelevat sekä lihomisesta että laihtumisesta, miksiköhän? AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Exällä oli tapana aina huomautella lihavuudestani..ja siitä, että raskauksien myötä painoa kertyi. Ei kuitenkaan puhettakaan siitä, että olisin saanut käydä lenkillä tai edes olisi ollut aikaa paneutua ongelmaan..ehei. Hän olisi lopettanut ryyppäämisen, jos minä olisi lopettanut syömisen.
Mitä enemmän hän haukkui, sitä enemmän painoa tuli..Psyykkistä luulisin.
Yritin kyllä laihduttaa, kaikkea mahdollista. Sitten sain lähetteen lihavuusleikkaukseen ja paino putosi 45 kiloa.. Oliko mies tyytyväinen? Ehei, sittenhän se vasta helvetti pääsikin valloilleen.
Ero tuli. Ja nyt olen kannustavassa parisuhteessa ja hoikassa kunnossa. Exä on kyllä paisunut kuin pullataikina..eli ei nyt mennyt tasan nallekarkit tässäkään jaossa.
Se on tuo lihavuus ja alkoholismi samankaltaisia muutos lähtee vain kantajasta itsestään ja omasta halusta, kukaan ei voi siihen pakottaa, eikä se jankkaaminen todellakaan mitään kannustusta ole.
Parempi olisi ottaa ja lähteä mukaan liikkumaan..
Tämä on kyllä kiintoisaa. Alkoiko mies moittia ulkonäköäsi vain lisää, vai kaivoiko hän jonkin uuden asian, mistä moittia? Jos siis haluat kertoa.
Vahvistaa kyllä omaa uskoani siihen, että todellisuussa lihavuudesta suoranainen kiusaaminen on pikemminkin vallasasetelma, kuin toive toisen muuttumisesta: niin kauan kuin toinen on jotakin, mitä itse halveksii, voi tuntea itsensä vahvemmaksi. Ja se taas on IMO heikon ihmisen merkki. :)
Olen laihtunut 36 kiloa ja ärsytti todella kommentit silloin kun painoa oli tullut lisää ja masennus lisäsi ahmimista eikä siinä ikävät kommentit auttaneet. Välillä olin kuukausia nestedieetillä (VLCD) käytännössä syömättä ja laihduin todella paljon ja kuurien jälkeen repsahdin ja kilot tulivat takaisin hitaammin tai nopeammin. Tavatessani miesystäväni olin reilut 10 kiloa painavampi mutta hän hyväksyy minut sellaisena kuin olen. Nyt yritän syödä normaalisti ja sivutuotteena paino on pudonnut. Minulla on vielä sellainen 10 kiloa ylipainoa mutta minua se ei haittaa, olisi kiva pudottaa vielä muutama kilo mutta keskityn enemmän siihen että syön monipuolisesti ja paljon hedelmiä ja vihanneksia (muun ruoan lisäksi en sijaan niin kuin aiemmin). Terveydellisten seikkojen vuoksi minun ei tarvitse edes tähdätä normaalipainoon vaan muutaman kilon ylipaino voi olla terveellistäkin vanhemmalla iällä. Tärkeämpää on keskittyä ruokavalioon ja liikkumiseen. Ikävillä kommenteilla ei useinkaan ole positiivisia vaikutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman sairasta mielestäni on se, että usein henkilöt jotka huomauttelevat lihomisesta tuputtavat herkkuja ja pyytävät ottamaan lisää.
Taidan jatkossa sanoa huomauttelijoille että minulla on kotona peili ja vaaka, en ole idiootti. Sinä sen sijaan olet, kun tulet tuolla habituksella ja naamalla yhtään kenellekään mitään sanomaan.
Lupaan tulla kertomaan tänne millainen ilme huomauttelijalla sen jälkeen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
toisaalta ihmiset haluavat sinun pysyvän lihavana huomauttelullaan, joten he voittavat jos motivaatiosi katoaa.
Minulla on eräs sukulainen, joka on koko ikänsä moittinut sekä minua, että muita ylipainoisia sukulaisia. Itse asiassa sillä ei ole ollut mitään merkitystä, onko moitteen kohde lihonut tai laihtunut: kun eräs näistä moitteen kohteista oli laihtunut useammankin kilon, tämä moittija väitti, että hän on lihonut "ihan hirveästi". Sitten, kun esimerkiksi minä olin laihtunut huomattavasti, hän ehkä oli tyytyväinen minuun, mutta siirtyi moittimaan viittä seuraavaa tuntemaansa tai näkemäänsä ihmistä, jotka olivat hekin "hirveän lihavia".
Sama ilmiö näissä "kansanterveydestä huolestuneita" ikipilkkaajia: ei heitä oikeasti kiinnosta kenenkään ihmisen sydän tai verisuonet, tai edes kansanterveys. Jos joku heidän kohteensa laihtuisi, he eivät taputtaisi käsiään iloisina yhteen, vaan siirtyisivät moittimaan seuraavaa, tai vaihtoehtoisesti muistelevat iäti sitä laihtuneen ihmiseen entistä olomuotoa.
Ja juuri tämän vuoksi en kannusta ketään laihduttamaan siksi, että pitäisi näyttää jollekulle. Laihtuminen tulee tehdä itseään varten ja keinoilla, jotka tuntuvat itsestä hyviltä, eikä sitä urpoa varten, joka syystä tai toisesta kokee ylemmyydentunnetta jonkun toisen painosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
toisaalta ihmiset haluavat sinun pysyvän lihavana huomauttelullaan, joten he voittavat jos motivaatiosi katoaa.
Minulla on eräs sukulainen, joka on koko ikänsä moittinut sekä minua, että muita ylipainoisia sukulaisia. Itse asiassa sillä ei ole ollut mitään merkitystä, onko moitteen kohde lihonut tai laihtunut: kun eräs näistä moitteen kohteista oli laihtunut useammankin kilon, tämä moittija väitti, että hän on lihonut "ihan hirveästi". Sitten, kun esimerkiksi minä olin laihtunut huomattavasti, hän ehkä oli tyytyväinen minuun, mutta siirtyi moittimaan viittä seuraavaa tuntemaansa tai näkemäänsä ihmistä, jotka olivat hekin "hirveän lihavia".
Sama ilmiö näissä "kansanterveydestä huolestuneita" ikipilkkaajia: ei heitä oikeasti kiinnosta kenenkään ihmisen sydän tai verisuonet, tai edes kansanterveys. Jos joku heidän kohteensa laihtuisi, he eivät taputtaisi käsiään iloisina yhteen, vaan siirtyisivät moittimaan seuraavaa, tai vaihtoehtoisesti muistelevat iäti sitä laihtuneen ihmiseen entistä olomuotoa.
Ja juuri tämän vuoksi en kannusta ketään laihduttamaan siksi, että pitäisi näyttää jollekulle. Laihtuminen tulee tehdä itseään varten ja keinoilla, jotka tuntuvat itsestä hyviltä, eikä sitä urpoa varten, joka syystä tai toisesta kokee ylemmyydentunnetta jonkun toisen painosta.
Juuri näin!
Ja tosiaan, ärsyttää nykyinen terveyshuolipuhe, kun siellä taustalla harvemmin on aito huoli lähimmäisen terveydestä - se on vain tapa arvostella lihavaa ihmistä moittimatta tämän ulkonäköä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 45-vuotias ja painoindeksini on 29. Saan joskus kuulla muutamalta tuttavalta ylipainostani, ihan kuin en itse tajuaisi painoani. Kuitenkin olen hyvässä kunnossa, lenkkeilen koirien kanssa päivittäin ja jaksan tehdä hyvin kotitöitä. Verenpaineeni ja kaikki veriarvoni ovat ihanteelliset, eikä minulla ole vielä koska ollut mitään sairautta tai lääkitystä. Olen onnellisesti naimisissa samankokoisen ihmisen kanssa ja minulla on hyvä työpaikka. Miksi minusta pitää olla niin huolissaan? Millä tavalla muut ihmiset tulisivat onnellisemmaksi, jos minä laihduttaisin?
Hyvä kirjoitus!
Olen sen verran asiaa tutkien katsellut ympärilleni, että "kansanterveyden nimissä" tai "veronmaksajien rahoilla" ei haittaa vaikka esim. juodaan tai narkataan ym. kaikkea, mutta jos lihoo, niin jopas on helvetti irti. Ja näistä ryhmistä lihava on kyllä se, joka pystyy työnsä ja lapsensa ym. velvoitteensa yleensä hoitamaan !!!
Kukaan ei sano pultsarille, että lopeta nyt jumalauta, kun tulet yhteiskunnalle kalliiksi tai kuola valuen jahtaa puistossa piikittäviä. Anorektikoita hoidetaan kiltisti ja jotenkin jopa ihannoidaan (mallit, jotka ovat vain "eteerisen kauniita").
Mutta voi sitä riemua, kun päästään haaskalle, jos joku on lihonut! En ole vielä kenenkään kasvoilla nähnyt aidosti huolestunutta ilmettä, kun on pakko sanoa ne maagiset: "Voi että, sä olet lihonut"!!!!! Ostoskärryjen perässä juostaan ja kyylätään! Sivistynyttä touhua???
Joku juoppokin on aina jossain "avioeron jälkimainingeissa ja kun sillä on niin vaikeeta", mikä on ihan jees, kunhan ei vaan liho. Rikollisia paapotaan (Koistisen veljekset) ja silitellään, rahaa kuluu terapioihin yms...
Ja tosiaankin, laihduttaminen ei ole riippuvaista kusipäisten ihmisten huomauttelusta. T: Ihan itse, omalla päätöksellä ja muista piittaamatta yli 30 kiloa laihduttanut.
Tulee vain sellainen ajatusvääristymä noista länkyttäjistä että jos ny laihdunkin, niin eivät kai he koe sitten aiheuttaneensa sitä.
Olisi kamalaa jos joku länkyttäjä kuvittelisi että hänen komenteluillaan, käskemisillään, "neuvomisillaan" tai millään alentavalla käytöksellään olisi mitään merkitystä laihtumiseeni noin niinkuin positiivisessa mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Tulee vain sellainen ajatusvääristymä noista länkyttäjistä että jos ny laihdunkin, niin eivät kai he koe sitten aiheuttaneensa sitä.
Olisi kamalaa jos joku länkyttäjä kuvittelisi että hänen komenteluillaan, käskemisillään, "neuvomisillaan" tai millään alentavalla käytöksellään olisi mitään merkitystä laihtumiseeni noin niinkuin positiivisessa mielessä.
Samaa olen joskus miettinyt kilokauhistelijan kohdattuani. Että en kiusallanikaan laihduta, ettei kyseinen henkilö luule saaneensa sitä aikaan kiusaamisellaan.
Vau, toistakymmentä vastausta ja vain yksi sössönsöö seassa, vaikka aiheena on ylipaino.
Av yllätti tällä kertaa. AP
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitus!
Olen sen verran asiaa tutkien katsellut ympärilleni, että "kansanterveyden nimissä" tai "veronmaksajien rahoilla" ei haittaa vaikka esim. juodaan tai narkataan ym. kaikkea, mutta jos lihoo, niin jopas on helvetti irti. Ja näistä ryhmistä lihava on kyllä se, joka pystyy työnsä ja lapsensa ym. velvoitteensa yleensä hoitamaan !!!
Kukaan ei sano pultsarille, että lopeta nyt jumalauta, kun tulet yhteiskunnalle kalliiksi tai kuola valuen jahtaa puistossa piikittäviä. Anorektikoita hoidetaan kiltisti ja jotenkin jopa ihannoidaan (mallit, jotka ovat vain "eteerisen kauniita").
Mutta voi sitä riemua, kun päästään haaskalle, jos joku on lihonut! En ole vielä kenenkään kasvoilla nähnyt aidosti huolestunutta ilmettä, kun on pakko sanoa ne maagiset: "Voi että, sä olet lihonut"!!!!! Ostoskärryjen perässä juostaan ja kyylätään! Sivistynyttä touhua???
Joku juoppokin on aina jossain "avioeron jälkimainingeissa ja kun sillä on niin vaikeeta", mikä on ihan jees, kunhan ei vaan liho. Rikollisia paapotaan (Koistisen veljekset) ja silitellään, rahaa kuluu terapioihin yms...
Ja tosiaankin, laihduttaminen ei ole riippuvaista kusipäisten ihmisten huomauttelusta. T: Ihan itse, omalla päätöksellä ja muista piittaamatta yli 30 kiloa laihduttanut.
Hyvin sanottu!
Hyvin kirjoitettu.