Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
kun aidot tunteet tulee kuvioon (lesboudesta taas)
28.06.2016 |
eli ajatus oli (ehkä) harrastaa seksiä, nauttia, pitää hauskaa jne silloin tällöin. Nyt kuukausia mennyt ja molemmilla alkaa olla aidot tunteet mukana pelissä...ei näin pitänyt käydä. Mitä nyt? ei voida avoimesti olla kuitenkaan...
Kommentit (5)
Niin ette tietenkään voi, koska olette maailman ensimmäinen lesbopari, huoh... Menkää prideen ja kävelkää vaikka käsi kädessä 100 m alkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö lesbolaisiin nykyään suhtauduta ihan asiallisesti?
kiitos vastauksista, varsinkin ekasta. Totta puhut. Tilanne pahentaa se että asun vielä miehen kanssa vaikka ollaan eroamassa. Ja hänen tausta, on rajan toiselta puolelta ja hänen suku ei missään nimessä hyväksyisi tällaista. Piste. Eli hankalaa on. Hän on sen lisäksi hyvässä asemassa työpaikallaan, eli voisi vaikuttaa uraan, en tiedä...mutta se asia voi olla vain meidän päässä kuviteltua.
Vierailija kirjoitti:
kiitos vastauksista, varsinkin ekasta. Totta puhut. Tilanne pahentaa se että asun vielä miehen kanssa vaikka ollaan eroamassa. Ja hänen tausta, on rajan toiselta puolelta ja hänen suku ei missään nimessä hyväksyisi tällaista. Piste. Eli hankalaa on. Hän on sen lisäksi hyvässä asemassa työpaikallaan, eli voisi vaikuttaa uraan, en tiedä...mutta se asia voi olla vain meidän päässä kuviteltua.
Nuo asiat on kuitenkin ohimeneviä ja olette vielä miehesi kanssa eroamassakin. Rohkeutta nämä jutut vaatii ja ihmiset voivat syyttää itsekkyydestä. Kyse on kuitenkin loppuelämästäsi. Raha ja status eivät loppupeleissä ole niin isoja asioita. Rakkaus on. Aina löytyy myös uusia ihmisiä.
Tilanne on harvoin niin synkkä kuin siinä ollessaan kuvittelee.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ette voi olla suhteessa? Avoimesti tai jotenkin salaa? Mieti nyt tarkkaan. Jos hylkäät tuon ihmisen, niin kadutko asiaa kuolinvuoteellasi? Jäätkö loppuelämäksesi miettimään, mitä olisi voinut olla? Olisiko korkeintaan parin vuoden epämukava periodi (sukulaiset, työkaverit yms, jotka voivat olla ikäviä + mahdolliset taloudelliset ongelmat) kuitenkin pieni juttu sen onnellisen loppulämän rinnalla, jos rakastatte toisianne?
Joskus pitää olla rohkea. Tuntuu, että tässä yhteiskunnassa elämä on niin käsikirjoitettu alusta loppuun, että tuosta käsikirjoituksesta poikkeaminen tuntuu äärimmäisen vaikealta, vaikka se olisi hyväksi. Yleensä seurauksia myös suurentelee päässään, eikä se sitten oikeasti ollutkaan niin kamalaa.