Lue keskustelun säännöt.
Olen surkea työssäni vaikka tekisin mitä! Itsetunto murusina.
28.06.2016 |
Eikä riitä vaikka paiskin töitä kuin hullu, tämä vaatii taitoa jota en jostakin syystä vain pysty oppimaan. Kohtalotovereita? Olen jo aivan masentunut työni takia, koska olen tätä kolme vuotta tehnyt. Ensimmäisen vuoden jaksoin vielä reippaasti uskoa, että ahkeruus palkitaan ja opin vielä yhtä hyväksi kuin muutkin.
Kommentit (8)
Kamalaa se on työkavereillekin, jotka joutuu koko ajan uudestaan ja uudestaan neuvomaan ja silti paikkaamaan sun hommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älähän nyt hyvä tytönhupakko. Moni ajattelee samoin, vaikka oikeasti tekee ihan kelpoa jälkeä.
-mies
Oletko puhunut esimiehesi kanssa tuntemuksistasi? Tai jonkun toisen työkaverin kanssa? Onko työ mitoitettu oikein vai onko työtä liikaa suhteessa työaikaan? Jos pitää kaikki koko ajan vauhdilla tehdä niin ei lopputulos voi olla yhtä laadukas jos olisi enemmän aikaa panostaa ja syventyä.
Mihin perustuu tämä "huono työssä"? Oletko saanut palautetta ja keneltä? Vai onko tämä oma näkemyksesi?
Samoja ajatuksia täällä. Viimeksi tänään kotimatkalla bussissa teki mieli vaan itkeä. Liian paljon asioita joita en tiedä ja tuntuu että epävarmuus loistaa musta kilometrin päähän. Työskentelen finanssialalla. Tuntuu että musta olis vaan porkkanan kuorijaksi johonkin aputehtävään koulun ruokalaan, se sopis juuri ja juuri mun aivoille, mitään vaativampaa ei sais olla. Meillä muut työpaikalla on yliopiston käyneitä, itse en ole käynyt yliopistoa ja valitettavasti sen kyllä huomaa. Joka päivä tunnen itseni hemmetin tyhmäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reilua olisi kertoa esimiehelle/palkanmaksajalle. Jos on tarjolla osaamistasi ja/tai kykyjäsi vastaava tehtävä niin siirryt siihen. Muuten annat palkanmaksajalle tilaisuuden etsiä sopiva työntekijä paikallesi.
Sapettaa, kun ihmiset puhuvat paskaa työhaastattelussa ja "koristelevat" CV:itään.
Vierailija kirjoitti:
Samoja ajatuksia täällä. Viimeksi tänään kotimatkalla bussissa teki mieli vaan itkeä. Liian paljon asioita joita en tiedä ja tuntuu että epävarmuus loistaa musta kilometrin päähän. Työskentelen finanssialalla. Tuntuu että musta olis vaan porkkanan kuorijaksi johonkin aputehtävään koulun ruokalaan, se sopis juuri ja juuri mun aivoille, mitään vaativampaa ei sais olla. Meillä muut työpaikalla on yliopiston käyneitä, itse en ole käynyt yliopistoa ja valitettavasti sen kyllä huomaa. Joka päivä tunnen itseni hemmetin tyhmäksi.
Mulla on sama fiilis, tosin täysin eri alalla. Toisaalta tiedostan, että tämä on enimmäkseen vain oman pääni sisällä ja johtuu perfektionismistani. Mietin kanssa, että onko sinulle ja ap:lle joku antanut tuollaista palautetta, vai onko se vain oma fiilis? Monesti epävarmuus aiheuttaa myös sen, että helposti ylitulkitsee työkavereiden eleitä, äänensävyjä ym. ja ottaa arvosteluna neutraalitkin kommentit. Kannattaa jutella esimiehen kanssa ja pyytää palautetta, jos sitä ei muuten saa. Monet esimiehet ovat sellaisia, että palautetta ei anneta muutoin kuin silloin, kun on jotain negatiivista huomautettavaa. Silloin tulee fiilis, ettei osaa tehdä mitään oikein, vaikka todellisuudessa töissä menisi ihan hyvin.
Niin minäkin! Mä tosin oon vaihtamassa duunia. Joskus on vaan myönnettävä että ei tästä tuu mitään ja jatkettava eteenpäin. Kauhee stressi vaan ollut tuon takia.