Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, kun high school käännetään melkein aina lukioksi
27.06.2016 |
Eikö jenkkien high school vastaa ennemmin Suomen yläastetta kuin lukiota? Siis ainakin sisällöltään (kokeet koostuvat lähes pelkästään monivalintakysymyksistä...) ja ihmisten asenteilta sitä kohtaan. Tietty sillä tavalla high school vastaa Suomen lukiota, koska sen jälkeen haetaan collegeen kuten lukion jälkeen yliopistoon.
Kommentit (53)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, koska oikeastihan se on ... korkeakoulu.
Olin vaihto-oppilaana, eivätkä monivalintatehtävät kokeissa todellakaan olleet mitenkään tavallisia siinä koulussa, jossa kävin.933
Mutta onneksi ap tietää paremmin kaikkien high schoolien opetuksen tason.
Sanokaas mikä sitten on lukio englanniksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jenkkien koulujutut on niin erillaiset että hankala verrata suomalaiseen. Arvioisin että high school olisi yläaste ja lukio, college sitten ammattikoulu/korkeakoulua vastaava erikoistuminen.
Höh. Oma poikani suoritti High Schoolissaan myös college-tasoisia kursseja. Tasokursseista jaetaan normaalisti arvosanat.
Toki senkin koulun koulun voi käydä rimaa hipoen: minimimäärä aineita, joista tehdään perustason kurssit.
High School diplomeissa on siis eroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin on. Suomessa harvemmin valmistutaan yliopistosta paljon ennen kolmeakymmentä, mutta jenkeissä on melkein sääntö että porukka valmistuu vaikka joksikin Masters of Scienceksi viimeistään 22-vuotiaana.
USAssa korkeakoulu maksaa joten kaikki opiskelevat hiki hatussa ja jos ei pysy kurssitahdissa mukana heitetaan ulos. Suomessa voi tukien varassa lorvia ja kayda yliopistolla silloin kuin huvittaa ja siksi se opiskelu venyy.
22 vuotiaana valmistutaan yleensa Bachelor tutkinolla, maisteriksi sitten vahan myohemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se High School on yhtä kuin Suomen 8.lk- lukion viimeinen.
Ei High Schoolia voi kääntää lukioiksi, sieltä valmistutaan sinä
vuonna kun täyttää 18v.
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulu on middle school.
Middle school on 6 luokka - 8 luokka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
The Educational Structure
Primary and Secondary School
Prior to higher education, American students attend primary and secondary school for a combined total of 12 years. These years are referred to as the first through twelfth grades.
Around age six, U.S. children begin primary school, which is most commonly called “elementary school.” They attend five or six years and then go onto secondary school.
Secondary school consists of two programs: the first is “middle school” or “junior high school” and the second program is “high school.” A diploma or certificate is awarded upon graduation from high school. After graduating high school (12th grade), U.S. students may go on to college or university. College or university study is known as “higher education.”
http://studyusa.com/en/a/58/understanding-the-american-education-system
Omasta vaihtarivuodesta on jo ikuisuus, mutta muistaisin että siellä oli eri linjoja: academic, commercial ja vo-tect (? vastasi ammattikoulua). Yhteisiä opintoja ja sitten erikois alan tunteja. Minun oli pakko ottaa academic, vastasi lähinnä lukiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amerikkalaisetlapset ovat sitten fiksumpia kuin suomalaiset koska menevät "yläasteelta" suoraan yliopistoon.
Siksi varmaan, että ko. koulumuodolle ei ole täsmällistä vastaavuutta Suomen koulujärjestelmässä, mutta lähimmin se vastaa silti lukiota.
Käsittää siis jenkkien 12-vuotisen oppivelvollisuuden luokat 9-12. Kappas, meidän lukio koskee 12-vuotisen kouluputken luokkia 10-12...
Ok, Suomessa oppivelvollisuus on vain yhdeksän vuotta, mikä on aika vähän muihin naapurimaihin verrattuna, mutta ei nyt käsitellä Suomen koulutusmaineen illusorisuutta sen enempää, se on toisen aloituksen aihe se.
Joka tapauksessa high school antaa valmiudet alempaan korkeakouluopiskeluum (college).
College puolestaan kestää 2-4 vuotta, ja johtaa nelivuotisessa versiossa alempaan korkeakoulututkintoon. minkä jälkeen enemmistö jatkaa yliopistossa ja tekee loppututkinnon.
Master's degree eli suomalaista maisteritutkintoa vastaava titteli on kätösissä kyllä jenkeissä keskimäärin vasta 33-vuotiaana! En tunne ketään, joka olisi jo 22-vuotiaana ollut MA, koska high schoolista päästään 17-vuotiaana, BA on tehty 21-vuotiaana ja päälle yliopisto-opinnot ja lopputyö.
Ärsyttää, kun ihmiset ärsyyntyvät pikku asioista.
Vierailija kirjoitti:
Onko siellä amiksia?
Ei siina mitassa kuin Suomessa, ei ole mitaan "amiskulttuuria". Suurin osa menee yliopistoon, teknillisille aloille suuntaavat menevat "Institute of Technology"- tyyppisiin opinahjoihin kuten MIT. Paikallisessa Community Collegessa voi valmistua vaikka hammashygienistiksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Se High School on yhtä kuin Suomen 8.lk- lukion viimeinen.
Ei High Schoolia voi kääntää lukioiksi, sieltä valmistutaan sinä
vuonna kun täyttää 18v.
Minä ja suurin osa ikätovereistani kyllä kirjoitimme ylioppilaaksi sinä vuonna kun täytimme 19, joten ei tuo nyt kyllä kauas mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on. Suomessa harvemmin valmistutaan yliopistosta paljon ennen kolmeakymmentä, mutta jenkeissä on melkein sääntö että porukka valmistuu vaikka joksikin Masters of Scienceksi viimeistään 22-vuotiaana.
USAssa korkeakoulu maksaa joten kaikki opiskelevat hiki hatussa ja jos ei pysy kurssitahdissa mukana heitetaan ulos. Suomessa voi tukien varassa lorvia ja kayda yliopistolla silloin kuin huvittaa ja siksi se opiskelu venyy.
22 vuotiaana valmistutaan yleensa Bachelor tutkinolla, maisteriksi sitten vahan myohemmin.
On monia esimerkkejä siitä miksi Usan systeemi on huono ja varsinkin se mitä tulee koulutukseen on ihme että Usalaiset vieläkin pyörittävät paskaa myllyään pystyssä.
Meillä on paljon todistusmateriaalia koko touhun pöljyydestä. Esimerkiksi Donald Trump on hieno esikuva Usalaiselle koulutusjärjestelmälle.
Halutaanko me samalaista tänne vai pidetäänkö hyvä tuilla lorviva tyyli pystyssä. Olen kuullut surullisia tarinoita yliopistomaailmasta että nykyään ei enää voi opiskella pariakymmentä vuotta halutessaan vaan oppilaita painostetaan kirjoittamaan se gradu.
Oikea kunnon akateeminen on ollut yliopistolla vähintään sen kymmenen vuotta ja opiskellut laidasta laitaan ja ehkä löytänyt vihdoinkin sen oman alansa. Siinä jalostuu suomalainen laadukas syvä yleissivistys.
Meidän maisterit tunnetaan laajasta tietotaidosta ympäri maailmaa. Ainoa ongelma on että nämä helmet menevät hukkaan. Ne jotka ihannoivat paskaa jenkkimeininkiä niin voivat painua vittuun täältä sivistyksestä sinne kulutuksen ja sotahulluuden keskuuteen runkkaamaan samanhenkisten kanssa rinkiin. Enkä edes toivota onnea.
Näin on. Suomessa harvemmin valmistutaan yliopistosta paljon ennen kolmeakymmentä, mutta jenkeissä on melkein sääntö että porukka valmistuu vaikka joksikin Masters of Scienceksi viimeistään 22-vuotiaana.