mietin aborttia, lapsia jo on - mitä kysyisit ?

ei ole syy lisätä lapsilukuamme.

Mitä ajattelet itse asiasta ap? Olisiko teillä kuitenkin mahdollisuus vielä yhdelle?

Vai kävisikö niiin, että kun katsot lapsiasi, miettisit, millainen olisi se joka ei saanut syntyä...



t. Kokemusta :(

Pelkään, että vaikka mies jäisikin, niin vastuu lapsesta jäisi minulle. Väsyäni en voisi itkeä, jo niin olisi, koska " väkisin" halusin pitää sen. Pelkään, että mies jäisi minulle kaunaiseksi, " tätäkään ei voida tehdä, kun tuo on tuossa" . nykyinen kolmonen jo rajoittaa aika paljon menemisiä isompien kanssa, kahdenkeskiset retket kutistuisivat olemattomiin.



Kasvan isoksi raskaana. Jo viimeksi ajattelin, että voimille ottaa, ei taida kroppa kestää enempiä.



Helpommalla pääsisin, töitä lisää, rahaa ja vapaa-aikaa. Matkojakin miehen kanssa. Nykyiset jo pärjäävät hoidossa.



Toisaalta ikuinen vauvakaipuu (kummaa tämä biologia), kaikki nykyiset samaa sukupuolta - olisi kiva olla yksi toistakin. Tiedän joo, huono syy, mutta inhimillistä.



Talvella helpompaa olla raskaana. kesäksi jo saisi itsensä jonkinmoiseen kuosiin.





Jos taas tämä olisi vammainen. Outo miten ihminen muuttuu... aiemmin tein testin, jos siinä olisi ollut vikaa ajattelin, että keskeytys ilman muuta. Nykyisestä ei ole tietoa, mutta ajatus tuntuu pahalta, vaikka olisi vammainenkin.



Taloudellista estettä ei ole, oikeastaan elämäntilanne ja se mitä elämältä oikeasti haluaa. Asiat ovat liian hyvin, kun on varaa tällaista arpoa !



Asia on vaikea, olen välillä tyyni, välillä itken kuin kuuma lähde.

että tk-lääkäri sanoi, että voin tulla vielä juttelemaan, jos siltä tuntuu. Mies: " että pois vaan ja mahdollisimman äkkiä, että loppuu tämä piina mahd. pian."

Jos kyse olisi minun elämästäni, tekisin päätöksen järjellä

Entä sinä itse?

Jos teet abortin vastoin tahtoasi sinusta voi tulla se kaunainen. Voisitko koskaan unohtaa ja antaa sitä anteeksi miehellesi? Vai päättyisikö liittonne sen vuoksi?

aborttia abortin vuoksi,



jatkamista, kun puhkun viimeisilläni uhmaikäisen perässä tai valvon yksin nukkumasta kieltäytyvän vauvan kanssa.

Kyllä miehesikin se täytyy hyväksyä, eikä tosiaan miehen toiveet ole sen arvokkaampia kuin sinunkaan. Moni kärsii syyllisyydestä lopun elämänsä, ja vauva-arki loppuu taas aikanaan.

totellut miestäsi ja tehnyt abortin? Kuuntele sydäntäsi ja mieti pystyisitkö tappamaan lapsesi?

Se on hyvä miehen sanoa ja käskeä kun ei sitä pientä sisällään kanna. Sun ap ei kannata sen perusteella keskeyttää että toinen määrää. Miehen on kuunneltava sua yhtälailla kun molemmat olette tapahtuneesta vastuussa. Missä vaiheessa olet? Kauanko sulla on aikaa tilannetta punnita?

Meille siis raskautuminen tässä elämäntilanteessa olisi todella ei-toivottua, mutta jos niin kävisi, en voisi -olipa mies mitä mieltä tahansa- tehdä aborttia. Se on kuitenkin ihmisen alku, samanlainen kuin nuo kaksi muuta suloista vipeltäjää, jotka olemme jo saaneet. En mitenkään voisi tappaa omaa lastani. (näin sen asian mieltäisin)

annetaan toimenpideaika. Aiemmin ei voi tehdä, koska voi olla kohdunulkoinen raskaus ja keskeytys aiheuttaisi minulle hengenvaaran. Joten on nähtävä ultrassa, että on mitä keskeyttää: raastavaa !

näkisi ja saisi syliinsä, olen melko varma että tunteet muuttuu. Vai onko miehesi todella niin julma?

Meillä oli tilanne että ei ollut ehkäisyä ja menkat olivat myöhässä. Siinä ehdimme keskustella jo muutamaan otteeseen asiasta mitä teen. Mies ei tykännyt ajatuksesta että tulisi vauva. Sanoin että en tee aborttia vaikka olisinkin odottamassa. En ole yksin sitä " vahinkoa" tehnyt, mutta tappamaan en sitä pysty! Tiedän että katuisin sitä loppu-ikäni. No, silloin en ollut raskaana. Menkat alkoivat. Mutta tämä keskustelu jäi pintaan, että mitä jos! Hautasin ajatuksen saada lisää lapsia. En uskaltanut edes puhua koko asiasta. Niin kävi, että mieheni tuli ehdottamaan että mitä jos kuitenkin tehtäisiin vielä se yksi. Olisi se kuitenkin mukava asia. En meinannut uskoa korviani! Nyt olen raskaana ja olemme onnellisia asiasta.

Miehen mielipide voi muuttua raskauden aikana ,ja monesti muuttuukin. Ihan samoin mieli voi heilahdella silläkin samoin kuin lasta odottavalla.

Tee ratkaisusi SINULLE sopivalla tavalla. Kysy mieheltäsi, jos päätät pitää lapsen, että kuuletko tästä asiasta lopun elämääsi, vaikka lapsi olisi kuinka ihana. Ilkeileekö hän sinulle tästä joka käänteessä tulevaisuudessa? Raskaus ei ikinä ole ihan vaivaton. Ja pyydä miestäsi tukemaan sinua tässä asiassa, koska sinä olet se joka sitä lasta kantaa ja ne kivut ja muut kestää. Miehellä ei ole oikeutta vaatia aborttia! Varsinkaan kun olette jo valmis perhe!