opet ja hoitotädit, arvostatteko itsetehtyjä lahjoja
Meillä lapset ovat itse tehneet lahjat päiväkotiin ja kouluun välillä äidin avustuksella, välillä ihan itse. Joskus lahja on ollut vain kortti, joskus patalappu, joskus joku askartelu.
Olen itse ajatellut, että mukavampi, kun lahja on lapsen itse tekemä, kuin äidin ostama. Mitä mieltä olette?
Kommentit (14)
kun eiteidä onko jotain allergiaa.
Minä hoitajana arvostan itsetehtyäkin.
Narisijat pitävät vain niin suurta ääntä itsestään.
En koskaan odota mitään lahjoja, mutta jos itsetehdyn kortin saan niin ajatelen että se on varmasti aito ja sydämestä tullut kiitos. Lämmittää kyllä mieltä aika paljon. Krääsänä pitäisin jotain koriste-esinettä, jonka äiti on käynyt vaikka Tiimarista ostamassa. Hyvän kesän toivotuskin on ihan riittävä. En siis todella odota saavani mitään oppilailta
ope
kaikkea? Jos on 40-vuotta opena, eiköhän ne kaapit ole täysi.
Itsetehtyyn on käytetty aikaa ja rakkautta. Ajatushan siinä on tärkein. Emmäkään ilahdu siitä, että saan taskullisen timantteja (kiviä), vaan siitä että lapsi ajattelee tekevänsä minut iloiseksi.
On se nyt hemmetti jos on lasten tarhan ope, eikä jaksa ilahtua kauniista ajatuksesta.
Ekaluokkalaisen tai tarhalaisen patalappu ei oikein istu mun keittiöön. kerää vaan sitten pölyjä jossain varastossa. Yleensä heitän kaikki tarpeettomat lahjat roskikseen, itse tehtyjä ei voi edes antaa eteenpäin jollekin muulle kuten esim tiimarin tai hongkongin krääsät.
t. ope
tallessa oppilailta saamani itsetehdyt kortit ja osa piirustuksistakin. On se ihanaa, kun jotenkin muistetaan ja kivointa jos jotain lapsi itse tekee.
En usko, että jaksaisin arvostaa niitä tekeleitä, sillä juuri opet ja hoitotädithän niitä lapsille opettavat..... Ehkä just kortti menisi, muttei mitkään muut. Mutta kuten sanottu, en ole ope.
Oma lapseni on vienyt aina joko kukan, suklaata ja kynttilöitä. Ja sen itsetehdyn kortin...
Saat 30 vuoden ajan 30 oppilaalta kaksi kertaa vuodessa itse tehtyjä lahjoja. Niitä alkaa kertyä aika iso määrä. Sen lisäksi sinulla on omat lapset, kummilapset ja muut sukulaislapset, jotka niitä myös sinulle tekevät.
Ei ole arvostuksen puutteesta kiinni vaan ihan käytännön juttu. Sama jos he kaikki antaisivat vaikka lakanapaketin, mitä niillä tekisi?
Musta paras lahja opelle on jotain jonka voi syödä tai juoda. Kahvia, teetä (kumpaa juo), suklaata, viiniä ym.
tarkoita, etteikö lahjaa ja sen antajaa vosi arvostaa ja etteikö ajatus ilahduttaa ja kiittää opea/hoitajaa olisi arvostettava.
Itse (joka kyllä on aina antanut opeille/hoitajille jotain kuluvaa esim. kukkia, syötävää/juotavaa) en edes oleta, että kaikki antamani lahjat ja kortit säilytetään ikuisesti!! En ole ikinä edes antaessani lahjaa ajatellut sen olevan saajallaan ikuisesti.
Mutta täällä palstalla, monessa ketjussa on kyllä opet ja hoitajat hyvin kovasanaisesti ruotineet saamiaan lahjoja ja keskustelleet sanakääntein jotka osoittavat kyllä, ettei lahjaa, ajatusta ja sitä kautta antajaakaan juuri arvosteta.
Tänäkin vuonna lapseni vievät pienet muistamiset opettajilleen sillä se on heille tärkeää, toivottavasti opettajien tekohymy jaksaa kantaa kunnes lapsi kääntää selkänsä.. (ja on kuluvaa...)
" Saat 30 vuoden ajan 30 oppilaalta kaksi kertaa vuodessa itse tehtyjä lahjoja. Niitä alkaa kertyä aika iso määrä. Sen lisäksi sinulla on omat lapset, kummilapset ja muut sukulaislapset, jotka niitä myös sinulle tekevät. "
ja ajattelimme viedä jotain pientä koko päikylle. Eli mitkä karkit esim kävisivät kaikille.
krääsää ja askartelua. Kaikki kaapit ovat lukemani mukaan täynnä kaikenlaista " törkyä" . Enemmän niitä tuntuu häiritsevän ne lahjat kuin ilahduttavan :-(
Jotain syötävää ja kuluvaahan nuo tuntuvat toivovan. Itseltä on ainakin mennyt ilo antaa niille yhtään mitään ja säälittää lapsipolot jotka niin innoissaan haluavat heitä muistaa ja antaa jotain lahjaksi. Pitävät sitä itse tärkeänä... Kiitos av-opet ja hoitsut...