Puhutaanko maksuhäiriöistä ja muista talousvaikeuksista?

Jep, itsellä on velkaa mm sairauden takia. Olen ottanut lainaa mm. sairauden hoitoa varten ja muiden sairauskustannusten takia.

Taitavat olla nykyisin yleisiä kun lainaa saa helposti...

Oma vika

Ensin pikkuisen saarnaa....Minulla ei itsellä ole näitä ongelmia seuraavista syistä:

Lasten harrastukset, vaatteet, ruoka eivät ole syy ottaa lainaa. Harrastuksia on myös ilmaisia. Mut on petettu lapsesta pitäen siihen että jos ei ole rahaa niin sitten ei tehdä. En millään tavalla ole kärsinyt asiasta missään vaiheessa elämääni että en lapsena saanut harrastaa kaikkea sitä mitä halusin. Harmittihan se silloin mutta tilalle löytyi aina muuta kiinnostavaa. Vaatteita ei tarvitse edes kasvavalle lapselle ostaa koko ajan eikä varsinkaan merkkitavaraa. Olen nyt yli nelikymppinen enkä muista missään vaiheesssa kenenkään kommentoineen lasten vaatteiden merkkiä ja olen asunut siis Helsingin Punavuoresta pienempään kaupunkiin.

Ruokaa varten ei tarvitse ottaa lainaa kun elää tulojensa mukaan. Omiin tuloihin suhteutettu koti ja menot. Kummasti sitä vaan jossain vaiheessa alkaa köyhällekin kerääntymään sukkaan rahaa kun ei vaan osta liikoja. takana monia kesiä jolloin lasten kanssa vietetty aikaa vain uimarannoilla ja leikkipuistoissa. Talvella pulkkamäessä, luistelemassa, ihan muuten vaan ulkona leikkimässä. Kirjastot ja ilamistapahtumat, niitä on Suomi pullollaan. Teini-ikä meni siinä sivussa lapsilla koulunkäynnin ja kavereiden avustuksella. Ihan lukion käyneitä nuoria aikuisia ovat nyt opiskelemassa omalle alalleen. Vuokralla on asuttu aina, siististi ja sovussa siellä missä on haluttu, kalliimmalla alueella hieman tiukemmin kuin halvemmalla alueella. Koskaan ei olla asuttu huonossa paikassa eikä kukaan ole dissannut siitä syystä että on asuttu vuokralla.

Sitten jaksuhalit: Jokaisesta raha-asiasta selviää kun hakee apua, vaikka vain keskusteluapua. Lopettaa ostamisen ja siirtyy joksikin aikaa kaurapuurolinjalle. lapsille on kerrottava että EI OLE  RAHAA. Kun ei ole niin ei ole, muuten pitää pärjätä, muutkin pärjää. hae aktiivisesti paikkoja joissa voit tehdä mahdollsiesti lisää rahaa, järjestele velka-asiat ja pysy lupauksissasi. Ei ole mitään muuta tietä ulos veloista kuin totaalinen nöyrtyminen. tästä olen osittain pahoillani, osittain sanon että sitä saa mitä tilaa. 

Miltä susta tuntuu kun sanon että olet itseasiassa elämänkoululainen? Elämä opettaa sua nyt. Ei taida tuntua hyvältä? Kerää itsesi ja näytä elämälle että sä osaat. 

Vierailija kirjoitti:

Ensin pikkuisen saarnaa....Minulla ei itsellä ole näitä ongelmia seuraavista syistä:

Lasten harrastukset, vaatteet, ruoka eivät ole syy ottaa lainaa. Harrastuksia on myös ilmaisia. Mut on petettu lapsesta pitäen siihen että jos ei ole rahaa niin sitten ei tehdä. En millään tavalla ole kärsinyt asiasta missään vaiheessa elämääni että en lapsena saanut harrastaa kaikkea sitä mitä halusin. Harmittihan se silloin mutta tilalle löytyi aina muuta kiinnostavaa. Vaatteita ei tarvitse edes kasvavalle lapselle ostaa koko ajan eikä varsinkaan merkkitavaraa. Olen nyt yli nelikymppinen enkä muista missään vaiheesssa kenenkään kommentoineen lasten vaatteiden merkkiä ja olen asunut siis Helsingin Punavuoresta pienempään kaupunkiin.

Ruokaa varten ei tarvitse ottaa lainaa kun elää tulojensa mukaan. Omiin tuloihin suhteutettu koti ja menot. Kummasti sitä vaan jossain vaiheessa alkaa köyhällekin kerääntymään sukkaan rahaa kun ei vaan osta liikoja. takana monia kesiä jolloin lasten kanssa vietetty aikaa vain uimarannoilla ja leikkipuistoissa. Talvella pulkkamäessä, luistelemassa, ihan muuten vaan ulkona leikkimässä. Kirjastot ja ilamistapahtumat, niitä on Suomi pullollaan. Teini-ikä meni siinä sivussa lapsilla koulunkäynnin ja kavereiden avustuksella. Ihan lukion käyneitä nuoria aikuisia ovat nyt opiskelemassa omalle alalleen. Vuokralla on asuttu aina, siististi ja sovussa siellä missä on haluttu, kalliimmalla alueella hieman tiukemmin kuin halvemmalla alueella. Koskaan ei olla asuttu huonossa paikassa eikä kukaan ole dissannut siitä syystä että on asuttu vuokralla.

Sitten jaksuhalit: Jokaisesta raha-asiasta selviää kun hakee apua, vaikka vain keskusteluapua. Lopettaa ostamisen ja siirtyy joksikin aikaa kaurapuurolinjalle. lapsille on kerrottava että EI OLE  RAHAA. Kun ei ole niin ei ole, muuten pitää pärjätä, muutkin pärjää. hae aktiivisesti paikkoja joissa voit tehdä mahdollsiesti lisää rahaa, järjestele velka-asiat ja pysy lupauksissasi. Ei ole mitään muuta tietä ulos veloista kuin totaalinen nöyrtyminen. tästä olen osittain pahoillani, osittain sanon että sitä saa mitä tilaa. 

Miltä susta tuntuu kun sanon että olet itseasiassa elämänkoululainen? Elämä opettaa sua nyt. Ei taida tuntua hyvältä? Kerää itsesi ja näytä elämälle että sä osaat. 

Tiesitkö, että Suomessa voi joutua ottamaan lainaa ihan terveysmenoja varten tai sairauden aiheuttamia kustannuksia varten? Siihen ei sun saarna auta.

Sun kannattaa ottaa yhteys velkaneuvontaan jo hyvissä ajoin, niin saat ohjeita miten selviät veloistasi. Siellä on aika pitkät jonot, joten älä jätä viime tinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin pikkuisen saarnaa....Minulla ei itsellä ole näitä ongelmia seuraavista syistä:

Lasten harrastukset, vaatteet, ruoka eivät ole syy ottaa lainaa. Harrastuksia on myös ilmaisia. Mut on petettu lapsesta pitäen siihen että jos ei ole rahaa niin sitten ei tehdä. En millään tavalla ole kärsinyt asiasta missään vaiheessa elämääni että en lapsena saanut harrastaa kaikkea sitä mitä halusin. Harmittihan se silloin mutta tilalle löytyi aina muuta kiinnostavaa. Vaatteita ei tarvitse edes kasvavalle lapselle ostaa koko ajan eikä varsinkaan merkkitavaraa. Olen nyt yli nelikymppinen enkä muista missään vaiheesssa kenenkään kommentoineen lasten vaatteiden merkkiä ja olen asunut siis Helsingin Punavuoresta pienempään kaupunkiin.

Ruokaa varten ei tarvitse ottaa lainaa kun elää tulojensa mukaan. Omiin tuloihin suhteutettu koti ja menot. Kummasti sitä vaan jossain vaiheessa alkaa köyhällekin kerääntymään sukkaan rahaa kun ei vaan osta liikoja. takana monia kesiä jolloin lasten kanssa vietetty aikaa vain uimarannoilla ja leikkipuistoissa. Talvella pulkkamäessä, luistelemassa, ihan muuten vaan ulkona leikkimässä. Kirjastot ja ilamistapahtumat, niitä on Suomi pullollaan. Teini-ikä meni siinä sivussa lapsilla koulunkäynnin ja kavereiden avustuksella. Ihan lukion käyneitä nuoria aikuisia ovat nyt opiskelemassa omalle alalleen. Vuokralla on asuttu aina, siististi ja sovussa siellä missä on haluttu, kalliimmalla alueella hieman tiukemmin kuin halvemmalla alueella. Koskaan ei olla asuttu huonossa paikassa eikä kukaan ole dissannut siitä syystä että on asuttu vuokralla.

Sitten jaksuhalit: Jokaisesta raha-asiasta selviää kun hakee apua, vaikka vain keskusteluapua. Lopettaa ostamisen ja siirtyy joksikin aikaa kaurapuurolinjalle. lapsille on kerrottava että EI OLE  RAHAA. Kun ei ole niin ei ole, muuten pitää pärjätä, muutkin pärjää. hae aktiivisesti paikkoja joissa voit tehdä mahdollsiesti lisää rahaa, järjestele velka-asiat ja pysy lupauksissasi. Ei ole mitään muuta tietä ulos veloista kuin totaalinen nöyrtyminen. tästä olen osittain pahoillani, osittain sanon että sitä saa mitä tilaa. 

Miltä susta tuntuu kun sanon että olet itseasiassa elämänkoululainen? Elämä opettaa sua nyt. Ei taida tuntua hyvältä? Kerää itsesi ja näytä elämälle että sä osaat. 

Tiesitkö, että Suomessa voi joutua ottamaan lainaa ihan terveysmenoja varten tai sairauden aiheuttamia kustannuksia varten? Siihen ei sun saarna auta.

Mikä on sellainen sairaus johon ei saa julkiselta hoitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin pikkuisen saarnaa....Minulla ei itsellä ole näitä ongelmia seuraavista syistä:

Lasten harrastukset, vaatteet, ruoka eivät ole syy ottaa lainaa. Harrastuksia on myös ilmaisia. Mut on petettu lapsesta pitäen siihen että jos ei ole rahaa niin sitten ei tehdä. En millään tavalla ole kärsinyt asiasta missään vaiheessa elämääni että en lapsena saanut harrastaa kaikkea sitä mitä halusin. Harmittihan se silloin mutta tilalle löytyi aina muuta kiinnostavaa. Vaatteita ei tarvitse edes kasvavalle lapselle ostaa koko ajan eikä varsinkaan merkkitavaraa. Olen nyt yli nelikymppinen enkä muista missään vaiheesssa kenenkään kommentoineen lasten vaatteiden merkkiä ja olen asunut siis Helsingin Punavuoresta pienempään kaupunkiin.

Ruokaa varten ei tarvitse ottaa lainaa kun elää tulojensa mukaan. Omiin tuloihin suhteutettu koti ja menot. Kummasti sitä vaan jossain vaiheessa alkaa köyhällekin kerääntymään sukkaan rahaa kun ei vaan osta liikoja. takana monia kesiä jolloin lasten kanssa vietetty aikaa vain uimarannoilla ja leikkipuistoissa. Talvella pulkkamäessä, luistelemassa, ihan muuten vaan ulkona leikkimässä. Kirjastot ja ilamistapahtumat, niitä on Suomi pullollaan. Teini-ikä meni siinä sivussa lapsilla koulunkäynnin ja kavereiden avustuksella. Ihan lukion käyneitä nuoria aikuisia ovat nyt opiskelemassa omalle alalleen. Vuokralla on asuttu aina, siististi ja sovussa siellä missä on haluttu, kalliimmalla alueella hieman tiukemmin kuin halvemmalla alueella. Koskaan ei olla asuttu huonossa paikassa eikä kukaan ole dissannut siitä syystä että on asuttu vuokralla.

Sitten jaksuhalit: Jokaisesta raha-asiasta selviää kun hakee apua, vaikka vain keskusteluapua. Lopettaa ostamisen ja siirtyy joksikin aikaa kaurapuurolinjalle. lapsille on kerrottava että EI OLE  RAHAA. Kun ei ole niin ei ole, muuten pitää pärjätä, muutkin pärjää. hae aktiivisesti paikkoja joissa voit tehdä mahdollsiesti lisää rahaa, järjestele velka-asiat ja pysy lupauksissasi. Ei ole mitään muuta tietä ulos veloista kuin totaalinen nöyrtyminen. tästä olen osittain pahoillani, osittain sanon että sitä saa mitä tilaa. 

Miltä susta tuntuu kun sanon että olet itseasiassa elämänkoululainen? Elämä opettaa sua nyt. Ei taida tuntua hyvältä? Kerää itsesi ja näytä elämälle että sä osaat. 

Tiesitkö, että Suomessa voi joutua ottamaan lainaa ihan terveysmenoja varten tai sairauden aiheuttamia kustannuksia varten? Siihen ei sun saarna auta.

Mikä on sellainen sairaus johon ei saa julkiselta hoitoa?

Psyykkisiin sairauksiin ei välttämättä saa tarvitsemaansa hoitoa, vaan se pitää usein ainakin osittain itse yksityissektorilta hankkia. Lisäksi psyykkinen sairaus voi tuoda elämään sellaisia lisäkustannuksia noin niinkuin muuten, mitä terveellä ei ole. Itsellä tästä vuosien kokemus. Ja velat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin pikkuisen saarnaa....Minulla ei itsellä ole näitä ongelmia seuraavista syistä:

Lasten harrastukset, vaatteet, ruoka eivät ole syy ottaa lainaa. Harrastuksia on myös ilmaisia. Mut on petettu lapsesta pitäen siihen että jos ei ole rahaa niin sitten ei tehdä. En millään tavalla ole kärsinyt asiasta missään vaiheessa elämääni että en lapsena saanut harrastaa kaikkea sitä mitä halusin. Harmittihan se silloin mutta tilalle löytyi aina muuta kiinnostavaa. Vaatteita ei tarvitse edes kasvavalle lapselle ostaa koko ajan eikä varsinkaan merkkitavaraa. Olen nyt yli nelikymppinen enkä muista missään vaiheesssa kenenkään kommentoineen lasten vaatteiden merkkiä ja olen asunut siis Helsingin Punavuoresta pienempään kaupunkiin.

Ruokaa varten ei tarvitse ottaa lainaa kun elää tulojensa mukaan. Omiin tuloihin suhteutettu koti ja menot. Kummasti sitä vaan jossain vaiheessa alkaa köyhällekin kerääntymään sukkaan rahaa kun ei vaan osta liikoja. takana monia kesiä jolloin lasten kanssa vietetty aikaa vain uimarannoilla ja leikkipuistoissa. Talvella pulkkamäessä, luistelemassa, ihan muuten vaan ulkona leikkimässä. Kirjastot ja ilamistapahtumat, niitä on Suomi pullollaan. Teini-ikä meni siinä sivussa lapsilla koulunkäynnin ja kavereiden avustuksella. Ihan lukion käyneitä nuoria aikuisia ovat nyt opiskelemassa omalle alalleen. Vuokralla on asuttu aina, siististi ja sovussa siellä missä on haluttu, kalliimmalla alueella hieman tiukemmin kuin halvemmalla alueella. Koskaan ei olla asuttu huonossa paikassa eikä kukaan ole dissannut siitä syystä että on asuttu vuokralla.

Sitten jaksuhalit: Jokaisesta raha-asiasta selviää kun hakee apua, vaikka vain keskusteluapua. Lopettaa ostamisen ja siirtyy joksikin aikaa kaurapuurolinjalle. lapsille on kerrottava että EI OLE  RAHAA. Kun ei ole niin ei ole, muuten pitää pärjätä, muutkin pärjää. hae aktiivisesti paikkoja joissa voit tehdä mahdollsiesti lisää rahaa, järjestele velka-asiat ja pysy lupauksissasi. Ei ole mitään muuta tietä ulos veloista kuin totaalinen nöyrtyminen. tästä olen osittain pahoillani, osittain sanon että sitä saa mitä tilaa. 

Miltä susta tuntuu kun sanon että olet itseasiassa elämänkoululainen? Elämä opettaa sua nyt. Ei taida tuntua hyvältä? Kerää itsesi ja näytä elämälle että sä osaat. 

Tiesitkö, että Suomessa voi joutua ottamaan lainaa ihan terveysmenoja varten tai sairauden aiheuttamia kustannuksia varten? Siihen ei sun saarna auta.

Mikä on sellainen sairaus johon ei saa julkiselta hoitoa?

Monia sairauksia ihmiset joutuvat monesti hoitamaan yksityisellä. Esim naistenvaivoja (yhdyntäkivut, kuukautiset yms, synnytysvauriot), psyykkiset ongelmat, psykoterapia jne.

Ota heti arjen koittaessa yhteys velkaneuvontaan. Sinne on jonot, mutta koska sulla on työpaikka (eli säännölliset tulot), niin sulla on hyvät mahdollisuudet saada sieltä apua.

Ei ole myöskään totta, että menojen kiristämisestä ei joutuisi kärsimään. Tietysti joutuu, muutenhan kenelläkään ei olisi mitään ongelmia vähentää kulutustaan. Mutta kun kärsii nyt ja hyväksyy tilanteen, niin voi töitä tekemällä jonkin ajan kuluttua saada taloutensa hallintaan ja elämä muuttuu paljon paremmaksi. Vaikeaa se on, mutta vaivan arvoista. Ja ne sivuun jääneet asiat saa toteutettua sitten myöhemmin, kun lainat on hoidettu.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on sellainen sairaus johon ei saa julkiselta hoitoa?

Hyvinkin moni. Tuttuni syöpähoidot lopetettiin julkisella toivottomana ja tarjottiin vain saattohoitoa. Osti sen jälkeen syöpähoidon ykistyiseltä seuraavat viisi vuotta...

Samaa mieltä kanssasi, että harrastuksiin ja vaatteisiin ei kyllä lainaa kannata ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin pikkuisen saarnaa....Minulla ei itsellä ole näitä ongelmia seuraavista syistä:

Lasten harrastukset, vaatteet, ruoka eivät ole syy ottaa lainaa. Harrastuksia on myös ilmaisia. Mut on petettu lapsesta pitäen siihen että jos ei ole rahaa niin sitten ei tehdä. En millään tavalla ole kärsinyt asiasta missään vaiheessa elämääni että en lapsena saanut harrastaa kaikkea sitä mitä halusin. Harmittihan se silloin mutta tilalle löytyi aina muuta kiinnostavaa. Vaatteita ei tarvitse edes kasvavalle lapselle ostaa koko ajan eikä varsinkaan merkkitavaraa. Olen nyt yli nelikymppinen enkä muista missään vaiheesssa kenenkään kommentoineen lasten vaatteiden merkkiä ja olen asunut siis Helsingin Punavuoresta pienempään kaupunkiin.

Ruokaa varten ei tarvitse ottaa lainaa kun elää tulojensa mukaan. Omiin tuloihin suhteutettu koti ja menot. Kummasti sitä vaan jossain vaiheessa alkaa köyhällekin kerääntymään sukkaan rahaa kun ei vaan osta liikoja. takana monia kesiä jolloin lasten kanssa vietetty aikaa vain uimarannoilla ja leikkipuistoissa. Talvella pulkkamäessä, luistelemassa, ihan muuten vaan ulkona leikkimässä. Kirjastot ja ilamistapahtumat, niitä on Suomi pullollaan. Teini-ikä meni siinä sivussa lapsilla koulunkäynnin ja kavereiden avustuksella. Ihan lukion käyneitä nuoria aikuisia ovat nyt opiskelemassa omalle alalleen. Vuokralla on asuttu aina, siististi ja sovussa siellä missä on haluttu, kalliimmalla alueella hieman tiukemmin kuin halvemmalla alueella. Koskaan ei olla asuttu huonossa paikassa eikä kukaan ole dissannut siitä syystä että on asuttu vuokralla.

Sitten jaksuhalit: Jokaisesta raha-asiasta selviää kun hakee apua, vaikka vain keskusteluapua. Lopettaa ostamisen ja siirtyy joksikin aikaa kaurapuurolinjalle. lapsille on kerrottava että EI OLE  RAHAA. Kun ei ole niin ei ole, muuten pitää pärjätä, muutkin pärjää. hae aktiivisesti paikkoja joissa voit tehdä mahdollsiesti lisää rahaa, järjestele velka-asiat ja pysy lupauksissasi. Ei ole mitään muuta tietä ulos veloista kuin totaalinen nöyrtyminen. tästä olen osittain pahoillani, osittain sanon että sitä saa mitä tilaa. 

Miltä susta tuntuu kun sanon että olet itseasiassa elämänkoululainen? Elämä opettaa sua nyt. Ei taida tuntua hyvältä? Kerää itsesi ja näytä elämälle että sä osaat. 

Tiesitkö, että Suomessa voi joutua ottamaan lainaa ihan terveysmenoja varten tai sairauden aiheuttamia kustannuksia varten? Siihen ei sun saarna auta.

Mikä on sellainen sairaus johon ei saa julkiselta hoitoa?

Runsaat kuukautiset (=> kohdunpoisto ja gynekologiset vaivat ylipäänsä), masennus, hammashoito, ihotaudit, kaihileikkaus (silmälääkäri ylipäänsä), lonkkaleikkaus - muutamia mainitakseni.

Et ilmeisesti ole tarvinnut mitään em. hoitoa, kun oletat että niitä edelleen Suomessa saa (ollenkaan / kohtuullisessa ajassa)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin pikkuisen saarnaa....Minulla ei itsellä ole näitä ongelmia seuraavista syistä:

Lasten harrastukset, vaatteet, ruoka eivät ole syy ottaa lainaa. Harrastuksia on myös ilmaisia. Mut on petettu lapsesta pitäen siihen että jos ei ole rahaa niin sitten ei tehdä. En millään tavalla ole kärsinyt asiasta missään vaiheessa elämääni että en lapsena saanut harrastaa kaikkea sitä mitä halusin. Harmittihan se silloin mutta tilalle löytyi aina muuta kiinnostavaa. Vaatteita ei tarvitse edes kasvavalle lapselle ostaa koko ajan eikä varsinkaan merkkitavaraa. Olen nyt yli nelikymppinen enkä muista missään vaiheesssa kenenkään kommentoineen lasten vaatteiden merkkiä ja olen asunut siis Helsingin Punavuoresta pienempään kaupunkiin.

Ruokaa varten ei tarvitse ottaa lainaa kun elää tulojensa mukaan. Omiin tuloihin suhteutettu koti ja menot. Kummasti sitä vaan jossain vaiheessa alkaa köyhällekin kerääntymään sukkaan rahaa kun ei vaan osta liikoja. takana monia kesiä jolloin lasten kanssa vietetty aikaa vain uimarannoilla ja leikkipuistoissa. Talvella pulkkamäessä, luistelemassa, ihan muuten vaan ulkona leikkimässä. Kirjastot ja ilamistapahtumat, niitä on Suomi pullollaan. Teini-ikä meni siinä sivussa lapsilla koulunkäynnin ja kavereiden avustuksella. Ihan lukion käyneitä nuoria aikuisia ovat nyt opiskelemassa omalle alalleen. Vuokralla on asuttu aina, siististi ja sovussa siellä missä on haluttu, kalliimmalla alueella hieman tiukemmin kuin halvemmalla alueella. Koskaan ei olla asuttu huonossa paikassa eikä kukaan ole dissannut siitä syystä että on asuttu vuokralla.

Sitten jaksuhalit: Jokaisesta raha-asiasta selviää kun hakee apua, vaikka vain keskusteluapua. Lopettaa ostamisen ja siirtyy joksikin aikaa kaurapuurolinjalle. lapsille on kerrottava että EI OLE  RAHAA. Kun ei ole niin ei ole, muuten pitää pärjätä, muutkin pärjää. hae aktiivisesti paikkoja joissa voit tehdä mahdollsiesti lisää rahaa, järjestele velka-asiat ja pysy lupauksissasi. Ei ole mitään muuta tietä ulos veloista kuin totaalinen nöyrtyminen. tästä olen osittain pahoillani, osittain sanon että sitä saa mitä tilaa. 

Miltä susta tuntuu kun sanon että olet itseasiassa elämänkoululainen? Elämä opettaa sua nyt. Ei taida tuntua hyvältä? Kerää itsesi ja näytä elämälle että sä osaat. 

Tiesitkö, että Suomessa voi joutua ottamaan lainaa ihan terveysmenoja varten tai sairauden aiheuttamia kustannuksia varten? Siihen ei sun saarna auta.

Mikä on sellainen sairaus johon ei saa julkiselta hoitoa?

Syöpä, tiedän kaksi tapausta jossa henkilöt yrittivät hakea apua koviin kipuihin ja erilaisiin oireisiin mutta lääkäreiden mielestä ei mitään vikaa (eivät saaneet lähetettä tutkimuksiin). Kipulääkkeiden kanssa passitettiin kotiin kunnes olivat kuolemaisillaan ja siinä vaiheessa oli jo myöhäistä tehdä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin pikkuisen saarnaa....Minulla ei itsellä ole näitä ongelmia seuraavista syistä:

Lasten harrastukset, vaatteet, ruoka eivät ole syy ottaa lainaa. Harrastuksia on myös ilmaisia. Mut on petettu lapsesta pitäen siihen että jos ei ole rahaa niin sitten ei tehdä. En millään tavalla ole kärsinyt asiasta missään vaiheessa elämääni että en lapsena saanut harrastaa kaikkea sitä mitä halusin. Harmittihan se silloin mutta tilalle löytyi aina muuta kiinnostavaa. Vaatteita ei tarvitse edes kasvavalle lapselle ostaa koko ajan eikä varsinkaan merkkitavaraa. Olen nyt yli nelikymppinen enkä muista missään vaiheesssa kenenkään kommentoineen lasten vaatteiden merkkiä ja olen asunut siis Helsingin Punavuoresta pienempään kaupunkiin.

Ruokaa varten ei tarvitse ottaa lainaa kun elää tulojensa mukaan. Omiin tuloihin suhteutettu koti ja menot. Kummasti sitä vaan jossain vaiheessa alkaa köyhällekin kerääntymään sukkaan rahaa kun ei vaan osta liikoja. takana monia kesiä jolloin lasten kanssa vietetty aikaa vain uimarannoilla ja leikkipuistoissa. Talvella pulkkamäessä, luistelemassa, ihan muuten vaan ulkona leikkimässä. Kirjastot ja ilamistapahtumat, niitä on Suomi pullollaan. Teini-ikä meni siinä sivussa lapsilla koulunkäynnin ja kavereiden avustuksella. Ihan lukion käyneitä nuoria aikuisia ovat nyt opiskelemassa omalle alalleen. Vuokralla on asuttu aina, siististi ja sovussa siellä missä on haluttu, kalliimmalla alueella hieman tiukemmin kuin halvemmalla alueella. Koskaan ei olla asuttu huonossa paikassa eikä kukaan ole dissannut siitä syystä että on asuttu vuokralla.

Sitten jaksuhalit: Jokaisesta raha-asiasta selviää kun hakee apua, vaikka vain keskusteluapua. Lopettaa ostamisen ja siirtyy joksikin aikaa kaurapuurolinjalle. lapsille on kerrottava että EI OLE  RAHAA. Kun ei ole niin ei ole, muuten pitää pärjätä, muutkin pärjää. hae aktiivisesti paikkoja joissa voit tehdä mahdollsiesti lisää rahaa, järjestele velka-asiat ja pysy lupauksissasi. Ei ole mitään muuta tietä ulos veloista kuin totaalinen nöyrtyminen. tästä olen osittain pahoillani, osittain sanon että sitä saa mitä tilaa. 

Miltä susta tuntuu kun sanon että olet itseasiassa elämänkoululainen? Elämä opettaa sua nyt. Ei taida tuntua hyvältä? Kerää itsesi ja näytä elämälle että sä osaat. 

Tiesitkö, että Suomessa voi joutua ottamaan lainaa ihan terveysmenoja varten tai sairauden aiheuttamia kustannuksia varten? Siihen ei sun saarna auta.

Siinä sivussa ehkä samalla tulee ostettua merkki laukku sekä tupakka aski.