adhd-äidin tuska ja häpeä: lapsen kaverit kauhistelevat miten likaista meillä on :(
nentit, eli normaalit ihmiset eivät voi ymmärtää miten vaikeaa on pitää yllä edes sitä pientä päivittäistä perussiivousta . muiden kotona tulee aina olo, että ovat jonkinsortin taikureita kun on niin puhdasta! :O
aikaisemmin minua ei oma sottaisuuteni haitannut, mutta nyt kun lapset ovat 5v ja 8 v ja näiden kavereita käy kylässä...
joka päivä on minulle kamppailua ja olen iltaisin täysin uupunut henkisesti :(
" mikä päivä nyt on? oliko tänään joku meno? missä on Paavon villasukat? missä on mun kännykkä? kännykän laturi? kauan tuo ruoka on ollut uunissa? milloin mä kävin suihkussa?"
päässä on kymmenen kanavaa auki yhtäaikaa , aivoissa kieppuu tornado.
seison keittiössä ja tiedän että pitäisi pyyhkiä pöydän vierestä Se Mehutahra Johon Sukat Tarttuvat ja tiskata ja imuroida.. tiedän, mutta en saa ajatusta yhdistettyä toimintaan!
tilanne paheni kun erosin 2v sitten, ex oli se joka imuroi päivittäin, vei roskapusin ennnekuin niitä oli eteisessä kymmenen ja työnsi minulle mattoja syliin että " vie nuo ulos pesen lattiat". ja haki minut sisälle, kun jäin mattotelineelle jumittamaan..
lää'kitystä on kokeiltu, useitakin. minä olen niitä onnettomia, joihin adhd-läkkeillä ei ole mitään vaikutusta :/
koko elämäni olen ollut homssantuu, hosuli, omituinen. luulin diagnoosin saatuani että minusta voidaan tehdä normaali, mutta eihän tämä aivoista mihinkään lähde..
Kommentit (24)
Kotisiivooja käymään esim. kerran viikossa?
Tee itsellesi viikkokalenteri johon merkkaat tehtävät. Kun laitat ruoan uuniin laita heti ajastus päälle.
Laita lapset siivoamaan edes omat jälkensä.
Jokainen pitää huolta omista tavaroistaan, ei syödä muualla kuin keittiössä, vaatteet ovat joko kaapissa tai pyykissä eikä pitkin lattioita ...
Opeta edes lapsesi siivoamaan , jos se on sinulle niin vaikeaa.
Meillä lapset kauhistelivat kun on niin vanhaa ja rikkinäistä. Nyt ei lapsella enää kavereita käy. On kokonaan yksin. Köyhyydelle kun ei voi mitään.
Lapset avuksi siivoamaan, itselle lukujärjestys päivälle.
Mä oon ihan samanlainen vaikkei noin pahasti mutta ei toi nyt tavatonta ole. Meillä on kuitenkin siistiä melkein aina.
Ja älä välitä niin kovin lasten puheista, kyllä mä omilleni selitän ettei toisten koteja saa arvostella ja kaikille se siivous ei ole kivaa.
Tee itsellesi "lukujärjestys" viikoksi. Joka päivä kun tekee muutaman pikkujutun, niin pysyy yleissiivo. EI joka päivä tarvi imuroida tärkeintä on perusjärjestys!
Listaan itsekkin juttuja vaikka olen ns.normaali :D. Itelläni on samanikäiset lapset ja listaan heillekkin muutamia hommia sillontällön ja hyvin onnistuu esim. Eteisen järjestely, astianpesukoneen tyhjäys, omien petien teko, mattojen ulos vienti, lehtien kerääminen kierrätykseen, lakanoiden ottaminen pois sängyistä ja likakoppaan vienti, lelujen kerääminen, vaatteiden kerääminen jos on huoneissa... näistä hommista on oikeesti iso apu itelle! Sitten innoissaan ruksitaan yli hommia jotka on tehty jo.
Sitten vielä suosittelen hävittämään (myymään) turhat tavarat, niin on helppo pitää järjestys yllä!
Itse käytän apuna erivärisiä muistilappuja. Kotitöiden osalta sanon mielessäni itselleni: nonniin, seuraavaksi sitten otat esiin sen pölynimurin ja imuroit. Siis käsken itseäni toimimaan. Voi kuulostaa tosi idioottimaiselta, mutta kun keskittymiskyky on onneton, niin sitä saattaa aloittaa tekemään yhtä asiaa, keskeyttämään sen tekemisen ja alkaa tehdä toista, kolmatta, neljättä asiaa eikä mistään tule valmista. Jotta jonkun asian tekeminen ei lykkääntyisi, niin otan esimerkiksi työvälineet esille tai kippaan pestyt pyykit olohuoneen sohvalle. Itselläni ei ole adhd-diagnoosia, mutta kärsin juuri tuosta kyvyttömyydestä keskittyä. Teen paljon ns. huolimattomuusvirheitä myös työssäni ja tarkkavaisuuteni herpaantuu niin luennoilla kuin kokouksissa. Päässä tosiaan pyörii monta asiaa yhtäaikaa ja kokoajan pitäisi olla liikkeellä. Välillä en edes muista, mikä vuosi on. Se määrä tavaraa, mikä on jatkuvasti hukassa on sanotaanko nyt mittava. Pakko on tehdä sääntöjä: avain laitetaan aina tähän kun tullaan kotiin, kännyn paikka on kirjoituspöydällä, silmälasit pidetään kotelossa, jonka paikka on...Silti näitä yksiä ja samoja kapistuksia saa myötäänsä olla etsimässä. Hulluinta on, että monenlaista saattaa löytyä esimerkiksi jääkaapista. Rasittavaa ja käy muidenkin hermoille.
Onko teillä siksi kaaos, että tavaraa on liikaa ja kaikelle ei ole paikkoja? Meillä oli näin ja sivumennen sanoen itselläni on paljon add-oireita, en tiedä olenko sellainen syntyjäni, vai tekikö eräs stressaava tapahtuma ja sen jälkimainingit minusta tällaisen. Mutta siis asiaan. Jos teillä on näin ja sulla vain mitenkään on varaa, niin palkkaa ammattijärjestelijä. He käyvät kanssasi läpi turhat roinat ja luovat säilytysratkaisut niille tavaroille, joita kodissanne ja elämässänne tarvitaan.
Siivoaminen helpottuu, koska tiedät, että kaikki tavarat oikeasti mahtuvat jonnekin ja missä niiden paikka on. Kotitalousvähennyksen saa. Hän ei toki aikatauluta harrastuksianne, mutta ainakin itsellä on harkinnassa ottaa tämän jälkeen kotisiivous, jolloin eipähän tartte sitä ainakaan enää murehtia.
t. toinen aivan samasta kärsivä
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla apua siitä, että kirjaat ylös, mitä haluat päivän aikana tehdä/siivota. Sen jälkeen katsot vaikka kolme tai neljä tärkeintä, joista aloitat aina kun on vähän aikaa tai tilaisuutta. Laita lappu jääkaapin oveen ja ruksit yli, kun homma on tehty. Suunnitelmallisuus ja asioiden pilkkominen vähän pienempiin osiin, voi auttaa tarttumaan toimeen.
Kouluikäisten yh-äideillä on muutenkin tuhat asiaa muistettava. Kirjaamisen lisäksi (kirjoita aikataulu ja tehtävät ylös isoilla kirjaimilla, käytä myös värejä) laita kellonajat - myös lepotauoille on ehdottomasti varattava aikaa. Käytä munakelloa valvomaan tehtävien tekemistä. Kun olet tehtävän tehnyt, esim. imuroinut huoneet 1 j 2, laita ruksi. Itseäni tämä helpottaa. Kärsin ns. liiallisesta aktiivisuudesta, joka parhaimmillaan puurouttaa asiat ja saa aikaan "ei mitään". Olen huomannut, että ohjeet ja tehtävät on aina kirjoitettava ylös ikään kun ohjeiden antaja olisi ulkopuolinen. Näin ne toimivat "pomona", joka sanoo mitä milloinkin on tehtävä. Lisäksi tehtävien tekemistä tulee raksi-systeemillä seurattua.
Lapsillasi ei ilmeisesti ole ADHD:tä, joten voit keskittyä treenaamaan itseäsi. Myös lapset voivat tehdä jo jotain siisteyden eteen. Heillekin voi tehdä pienet tehtävälistat.
On ihmeellistä, että ihmiset niin työssä kuin kotonaankin eivät käytä kirjoitettuja tehtävälistoja apunaan. Uskon, että oma tehokkuuteni itsenäisyyttä vaativassa työssä on perustunut juuri tähän tekniikkaan.
Nykyisin kirjoitan ylös lähes kaiken, kauppalistat myös. Minulla on myös ns. pitkänajan tehtävälista, jota tarkastelen muutaman kerran kuukaudessa. Vapaa-ajan vietän ulkona tai poissa n. kotityöpaikalta. Helpottaa kummasti.
Apua löytyy kyllä. Oletko ollut adhd-liittoon yhteydessä? Työssäni kohtaan todella vaikeaa adhd:ta sairastavia nuoria, jos läke ei toimi se pitää vaohtaa tai nostaa rajusti annosta.
Karsi ensin kaikki turha tehtävät, roinat, liialliset harrastukset ja viennit pois. Keskity muutamaan tärkeään asiaan. Pidä rauhallisia tuumaustaukoja, kun olet tehnyt yhden tehtävän pois alta. Laita klassista musiikkia soimaan taustalle. Musiikilla voi olla ihmeellinen vaikutus mieleen.
ADHD-persoonan ongelma on juuri se, että kun aloitat jotain, huomaat tekeväsi jo kolmatta asiaa ja kaikki ovat jääneet kesken ja yhtäkkiä huomaat, että klo on 2 aamuyöllä ja olet istunut koneella 5 tuntia, vaikka piti vain pikaisesti vilkaista fb.tä. Energiaa riittää ja puuhaat koko ajan, mutta valmista ei tule.
Harmi, kun lääkitykset eivät ole auttaneet. Ehkä se muistilappu olisi hyvä. Laitat illalla ylös pari asiaa, mitkä teet seuraavana päivänä. Kun ne on tehty loppuun, yliviivaat ne ja siirryt seuraavaan.
Toivottavasti sinulle on tarjottu myös muuta apua, kuin lääkitys. ADHD on suunnaton voimavara, kun sen saa valjastettua oikein. Nyt sinusta tuntuu, että elät kaaoksessa ja olet menettänyt elämänhallinnan. Siitä tunteesta sinun pitäisi päästä eroon.
Ruotsissa saa kodinhoitajan yhteiskunnan puolesta aspergerit ja adhd:t, ainakin jos on selkeästi vakava tapaus kyseessä.
Olisikohan sun mahdollista saada kunnalta kodinhoitaja-apua? Siis alkuun? Joku joka tulisi sun kanssa tekemään ne listat, ja auttaisi sua tuon kaiken hahmottamisessa? Ja auttaisi tekemään siitä kodista sellaisen, että se on helppo pitää siistinä. Tai Marttaliitosta? Otapa yhteys neuvolaan ja juttele heidän kanssaan. Siis yksi kerta ei riitä, mutta ei tuo ikuinenkaan asia tarvise olla, mutta että pääset alkuun kunnolla ja lapset mukaan, että he näkevät, mitä se kodin siistinä pitäminen oikein on ja miten se tehdään. Ethän se pysty edes niitä lapsia tuohon mukaan ja vaatia tai opettaa heille mitään, vielä. Ja tsemppiä, ei tuo ole "terveelekkään" aina niin helppoa.
Onko lääkitys myös kunnossa? Todennäköisesti siitä olisi apua.
Tää ei ny varsinaiseen ongelmaan auta, mutta jospa piristäisi kun kerron että munkin esikoisen kaverit on useamman kerran huomauttaneet, että onpas teillä sotkuista. Ja meillä ei tietääkseni ole adhd:ta, on vain 3 lasta ja taipumus priorisoida muu elämä siivouksen edelle.
Olet saanut hyviä vinkkejä. Mä tähän vielä sen, että oletko kertonut lapsille sun adhd:sta. Sellainen rehellinen keskustelu, että koska sun on vaikea hoitaa asioita adhd:n takia niin se tarkoittaa, että lasten pitää osallistua kodin hoitoon omalta osaltaan. Ja kerrot sitten ne hommat, joita lasten pitää tehdä. Ja jos tulee hirmu kapina niin aika yleistä on, että lapset tekee jo tuon ikäisenä osansa. Joku tuttukin voi auttaa teitä asioiden organisoinnissa. Onko joku mukava sukulaisen, kaveri tai lasten kaverin vanhempi?
Sitten kun perusarki rullaa niin minä luulen, että se homssuäiti on lasten mielestä mukavampi kuin se tiukkisäiti. Perussiisteys on hyvä olla ja tavarat löydettävissä, mutta tiedän monta kotia, joissa ei saa leikkiä kuin omassa huoneessa ja heti pitää sielläkin raivata, kun leikki on äidin mielestä loppu. Vähän rennommin ottavilla äideille on joskus onnellisemmat lapset ja heidän luovuutensa ja Ongelmanratkaisu taidot pääsee kehittymään, koska ovat saaneet leikkiä vapaammin.
Voisiko olla apua siitä, että kirjaat ylös, mitä haluat päivän aikana tehdä/siivota. Sen jälkeen katsot vaikka kolme tai neljä tärkeintä, joista aloitat aina kun on vähän aikaa tai tilaisuutta. Laita lappu jääkaapin oveen ja ruksit yli, kun homma on tehty. Suunnitelmallisuus ja asioiden pilkkominen vähän pienempiin osiin, voi auttaa tarttumaan toimeen.