Te väitätte että teillä ei ole loisia kun on joku vaiva,
MUTTA, lääketiede ei ole koskaan osoittanut syy-yhteyden esim. nuhakuumeen, flunssien, kurkkukivun ja kuumeen suhteen mihinkään viruksiin. Vanha sanonta vilustumisesta ulkona kylmässä ja virukset ovat todistamatonta HÖLYNPÖLYÄ lääketieteen tapaan. Jos lämpötilalla on jotakin merkitystä vilustumiseen, niin se liittyy siihen että elimistön tasapainotila saattaa järkkyä isoista lämpötilavaihteluista, joka sitten vaikka aktivoi latentin loisinfektion, johon elimistö käyttää muutaman päivän saadakseen sen kuriin.
Malarian aiheuttamat horkat ja kuumeen kaikki tietävät, ja toksoplasma onkin sukua malarialoiselle. Toksoplasman akuutit oireet liittyvät yleensä noin 38-39 asteen kuumeeseen. Mutta muita tavallisia taudinaiheuttaja emme varmuudella tiedä, jotka aiheuttaisivat kuumetta, sillä toksoplasmaa löytyy yleensä elimistössä, ja emme voi varmuudella tietää johtuuko kuume toksoplasmasta, vaiko uudesta infektiosta.
Protozooalaiset parasiitit tai itiöeläimet ovat aktivoituessaan hyvin aggressiivisia mikrobeja - ja aivan täysin erilaisia kuin joku hypoteettinen virus tai bakteeri -, ja siksi nämä voivat aiheuttaa kuumetta.
Sitä paitsi jos kaikki pienetkin bakteerit ja virukset aiheuttaisivat kuumetta, olisitte kuumeessa koko ajan - elimistössä lienee satoja tai tuhansia eri mikrobilajeja samanaikaisesti. On ilman muuta selvää että kuumetta voivat aiheuttaa vain hyvin harvat mikrobit - ja koska malarialoisen aiheuttama kuume tiedetään varmuudella, niin muuta mahdollisuutta ei oikeastaan jää kuin toksoplasma, joka on sukua malarialoiselle, ja hyvin yleinen, joka sitten aiheuttaa flunssan ja kuumeen oireet.
Kommentit (4)
Toksoplasmasta jää vasta-aineet vereen. Ei oo näkynyt koskaan (testattu on).
T. flunssainen kissanomistaja :D
Vierailija kirjoitti:
Toksoplasmasta jää vasta-aineet vereen. Ei oo näkynyt koskaan (testattu on).
T. flunssainen kissanomistaja :D
Vasta-aine testit eivät tietystikään ole luotettavia, mitäs oikein kuvittelette? Eihän tuberkuloosiinkaan koskaan onnistuttu kehittämään toimivaa vasta-ainetestiä, vaan tuberkuloosimikrobit on viljeltävä näytteestä. Sen kanssa ei ihan voinut katsoa läpi sormien jatkuvaa epäonnistumista sen havaitsemisessa, kun siihen kuolleisuus oli suurta.
Vasta-aineissa on erilliset testit akuutin ja kroonisen infektion havaitsemiseksi (IgM ja IgG). Kaikille ei kuitenkaan välttämättä kehity vasta-aineita toksoplasmalle vaikka tartunta olisikin, ja näiden tulkinta on hyvin kirjavaa lääkäreiltä, ja on olemassa erilaisia testikittejä , jotka vaihtelevat luotettavuudeltaan. Lääkärit eivät yleensä välitä kroonisista infektioista, vaan katsovat ainoastaan akuutteja, jotka ovat kestoltaan lyhyitä ja harvinaisia toksoplasman osalta. Kerran saatu akuutti toksoplasmainfektio ei silti häviä minnekään, vaan jää krooniseksi - IgG menee positiiviseksi iän kasvaessa yhä useammille.
Yhdessä tutkimuksessa Ranskan väestöstä maaseudulla huomattiin että raakojen vihannesten syönti joka viikko oli suurin riskitekijä saada toksoplasmainfektio, samansuuntaisia tuloksia oli saatu myös Norjasta ja Slovakiasta.
http://bmcinfectdis.biomedcentral.com/articles/10.1186/1471-2334-9-76
Aha.