Pääsivätkö 80 ja 90-luvulla äidit paljon helpommalla mitä nykyään?

Kyllä silloinkin oli varmasti kilpailua äitien välillä, mutta uskon, että pääsivät. Monella naisella oli liuta sisaruksia eli lapsilla oli tätejä ja setiä. Isovanhemmat suhtautuivat lapsenlapsiinsa luonnollisena jatkumona. Sukulaiset osallistuivat siis lasten hoitoon ja kasvatukseen, vastuuta jaettiin, kukin perhe sai lapsivapaata aikaa.

Oli pyykinpesukone, tiskikone oli harvinaisempi. Elintarvikkeita ei ylipakattu. Laitettiin enemmän ruokaa itse (tosin minäkin laitan, mutta vertaan moniin nykyaikaisiin eines-vanhempiin). Minua rasittaa syntyvien roskien ja liian tavaran määrä. Silloin oli vähemmän tavaraa ja se oli arkea helpottava asia. Lapset leikkivät enemmän keskenään. Ei tarvinnut suojata lapsiaan haitallisilta vaikutteilta telkeämällä heitä sisälle, kuljettamalla paikasta toiseen, ulkoilemalla vain valvotusti ja harrastamalla tavoiteellisesti ja ohjatusti.

Eletään kyllä niin lopun aikoja kuin vain enää voidaan. Lapset kasvaa kieroon- kiitos somen ja huonomman kasvatuksen. Ihmiset ovat itsekkäämpiä ja ahneempia mm. rahaan päin ollaan enemmän kuin ennen. Kokoajan vertaillaan itseänsä muihin ja vaaditaan kaikenlaisia oikeuksia, mutta silti ei olla valmiita kantamaan vastuuta mistään.

Vanhemmat lätkivät lapsistansa kuvia someen. Ei me vielä tiedetä kunnolla miten tuollainenkin tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa lapsen elämään. Mun mielestä ei ole oikein, että koko lapsen historia ja elinkaari löytyy netistä- jo ennen kuin lapsi edes tajuaa mistään mitään. Kun lapsella tarpeeksi ikää, niin sitten asiasta voidaan keskustella, mutta ei näin. Lapsi ei osaa puolustautua tai kertoa vielä kantaansa. Siksi lapsen yksityisyyttä tulisi kunnioittaa.

Nykyään on varmasti vaikemapaa ja syitä siihen on varmasti monia. Mutta mielestäni vanhemmatkin- ainakin valtaosa- ovat itsekin vinksahtaneempia kuin ennen. Esimerkiksi Kuten yllä mainitsinkin jo itsekkyyden, somen, rahan, ei jakseta ehkä tarpeeksi, on hankittu lapsi vääristä syistä jne.

Jokainen tehköön tyylillään, kunhan lapsia ei satuteta.

Kyllä pääsivät. Monelta olisi nykyajan mittapuulla otettu lapset huostaan.

Olen iloinen, että nykyisin vanhemmilta vaaditaan enemmän, ja lapsia kohdellaan ja arvostetaan yleisesti ottaen paljon enemmän!

Silloin oli paljon enemmän naapuriapua. Mäkin olen ollut lapsena ainakin kahdella naapurilla hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Eletään kyllä niin lopun aikoja kuin vain enää voidaan. Lapset kasvaa kieroon- kiitos somen ja huonomman kasvatuksen. Ihmiset ovat itsekkäämpiä ja ahneempia mm. rahaan päin ollaan enemmän kuin ennen. Kokoajan vertaillaan itseänsä muihin ja vaaditaan kaikenlaisia oikeuksia, mutta silti ei olla valmiita kantamaan vastuuta mistään.

Vanhemmat lätkivät lapsistansa kuvia someen. Ei me vielä tiedetä kunnolla miten tuollainenkin tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa lapsen elämään. Mun mielestä ei ole oikein, että koko lapsen historia ja elinkaari löytyy netistä- jo ennen kuin lapsi edes tajuaa mistään mitään. Kun lapsella tarpeeksi ikää, niin sitten asiasta voidaan keskustella, mutta ei näin. Lapsi ei osaa puolustautua tai kertoa vielä kantaansa. Siksi lapsen yksityisyyttä tulisi kunnioittaa.

Nykyään on varmasti vaikemapaa ja syitä siihen on varmasti monia. Mutta mielestäni vanhemmatkin- ainakin valtaosa- ovat itsekin vinksahtaneempia kuin ennen. Esimerkiksi Kuten yllä mainitsinkin jo itsekkyyden, somen, rahan, ei jakseta ehkä tarpeeksi, on hankittu lapsi vääristä syistä jne.

Jokainen tehköön tyylillään, kunhan lapsia ei satuteta.

Hehe, somea lukuunottamatta kuvaamasi kasvatus kuulostaa ihan appivanhempieni (80-luvun vanhempia) tyyliltä. On sitä ennenkin oltu rahanahneita, itsekkäitä ja vastuuttomia, sekä tietenkin yritetty tartuttaa se pa*ka omiin lapsiin.

Itse koen vanhempana pääseväni helpommalla kuin äitini, koska kasvatuskokemuksia jaetaan nykyään paljon ja lapsen parasta kannustetaan tavoittelemaan.

Meillä pihapiirissä ainakin 80-luvulla alkoholisoituneiden vanhempien vanhemmuuden tasoon ei puututtu mitenkään, ei ollut silloin lastensuojeluasia.

Olen syntynyt 80-luvulla ja äitini on useinkin sanonut ettei osaisi lapsia kasvattaa nykystandardeilla oikein. Kaikesta on tehty niin vaikeaa. Jo raskausaikana neuvolassa aletaan kasata paineita synnytystavasta lähtien, muusta elämästä puhumattakaan. Meillä syödään terveellisesti. Olemme hoikkia ja hyväkuntoisia ja silti neuvola th keksi valitettavaa.

Tukiverkottomuus on monen ongelma. Opiskelun ja töiden vuoksi joudutaan muuttamaan kauas. Pätkätyöt ja työttömyys aiheuttaa turvattomuutta. Eriarvoisuus on lisääntynyt.

Pisteenä i:n päälle on lasu-vouhotus. Ihmiset kyttäävät toisiaan ja etsivät virheitä. Toisaalta on hyvä, että epäkohtiin puututaan, mutta tarpeettoman vahtaamisen voisi jättää pois. Jatkuva suorittaminen ja itsensä valvominen aiheuttaa stressiä ja uupumista, joka puolestaan ei johda mihinkään hyvään.

Naapuriavusta. Äitini ei oikein pitänyt, kun naapuri roudasi räkäisiä lapsiaan meille. Minusta lapsena olisi kyllä ollut mukavaa, jos olisin saanut useammin leikkiseuraa kotiin, ymmärsin, että muut saivat. Oli tosi röyhkeä uraäiti, joka vain jätti lapsensa ovemme taakse ja paineli itse autolle! Äiti katkaisi tuon leikin lyhyeen kysymällä, että miten on, hoitaako hän myös meidän lapsia? Ei ollut tarkoitusta hoitaa, kun hän kävi töissä ja äitini ehti kotiäitinä kyllä hoitaa hänen lapsensakin siinä sivussa, leikkiseurana. Näin meni välit naapurin kanssa ja me lapset aloimme leikkimään yhdessä vain pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut somea, jokainen äiti kasvatti lapsensa miten kasvatti. EI ollut yhteisöjen paineita tai kilpailuja äitien kesken. Nykyään äitejä verrataan toiseen ja jos poikkeat, olet paskamutsi.

ainahan se noin on ollut, ei pelkästään 2000-luvulla

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pääsivät. Monelta olisi nykyajan mittapuulla otettu lapset huostaan.

Olen iloinen, että nykyisin vanhemmilta vaaditaan enemmän, ja lapsia kohdellaan ja arvostetaan yleisesti ottaen paljon enemmän!

Tämä! Itse järkytyin ja traumauduin, kun ymmärsin aikuisena mitä meidän kotona tapahtui. Huostaan meidät lapset olisi pitänyt ottaa. Äiti vietti hyvin huoletonta elämää, isovanhempani puolittain elättivät perheemme, vaikka isä kävi töissä. Ja isovanhemmat välittivät lapsistakin, äiti välitti vain itsestään. Äidin salainen maailma: sex and drugs and rock'n roll

Olen ollut pikkuisten lasten äiti sekä 90-luvun alussa että uudelleen 2005 jälkeen. En kestäisi tätä nykyaikaa, ellen olisi jo kokenut ja itsevarma

Minusta nuoret vanhemmat nykyään ovat todellakin pahantahtoisia kyyliä ja etsivät toistensa virheitä. Laiskoja vanhempia, jotka keskittyvät oman naamansa ja takapuolensa peilaamiseen ja kulissi-idyllien rakentamiseen somessa. Laskevat hiilihydraatteja ja pähkinöitä, hysterisoivat olemattomia vaaroja ja alleviivaavat kouhottamisellaan omaa "hyvää vanhemmuuttaan".

Todellisuudessa lapset tunnetasoilla jäävät hajamielisen ynähtelyn varaan, kun vanhempien huomio on ruudulla. Kotona, rannalla, kahvilassa, iltatouhuissa.

Mehän tämän sukupolven olemme kasvattaneet. En käsitä missä meni vikaan. Tietoteknologiako ihmiset pilasi? Ei voi kuin olla pahoillaan.

Entäs se 60-luku?

Kun me kaikki oltiin heitteillä ja elämä oli yhtä suomi-filmiä?

😁😁😁