Pitäisitkö luomukarvoitusta jos miehesi haluaisi ja kannustaisi?
Siis ettet ajelisi ainakaan alapäästä mitään. Entä kainalot?
Mitä ajattelet jos mies toivoisi ihan kunnon karvaa sulla olevan alapäässä ja kainalotkin saisi jättää ajamatta?
Kommentit (21)
En suostuisi jo siitä yksinkertaisesta syystä, että kärsin atooppisesta ihosta ja kosteuttaminen on vaikeaa jos on paljon karvaa. Toinen syy siihen, että ajelen karvat on se, että näyttää ihan hemmetin rumalta jos on puska kainalossa. Alapäällä ei niin paljon ole ulkonäöllistä väliä, mutta tuntuu siistimmältä kun ei ole sielläkään pehkoa. En voisi kuvitella, että mies alkaisi vaatimaan sheivaamisen lopettamista, kun itsekkin sheivaa omat alapääkarvansa ja leikkelee kainalokarvat siistimmäksi, ettei tule t-paidasta ulos.
Itse ajelen kainalot ja jalat vaikka en seurustelisikaan. Mukavampi niin. Alapäähän en ole seurusteluaikana koskenut eikä miehellä mitään valitusta ole kuulunut, päinvastoin.
Kyllä mä voisin pitkälti tehdä miehen toiveiden mukaan.
Kainalokarvat on kyllä pakko ajaa, mä oon niin hikoilevaista sorttia, että jos on kainalokarvoja, on myös hienhajua.
Talvisin voisin jättää säärikarvat ajamatta ja bikinrajan siistimättä, mutta kesällä haluan kuitenkin käyttää myös mekkoja ja shortseja ja käydä uimassakin, joten silloin ois pakko siistiä paikkoja.
En kasvattaisi karvoja kenenkään halusta, koska en itse tykkää niistä.
Ex ois halunnut, että oisin antanut häpykarvojen kasvaa, mutta en itse tykkää niistä niin en antanut.
Toisaalta nyt hiljattain annoin niiden kasvaa useamman kuukauden, kun halusin testata millaisen tuheron saan aikaiseksi kun ei ole koskaan ollut (oon poistanut häpykarvat siitä saakka kun ne murkkuna alkoi kasvaa) ja harrastin sen karvatupsun kera seksiä ihastukseni kanssa, eli en mä miehen takia karvoja poista tai ole poistamatta.
En. Minun kehoni, minä päätän. Ja oikeastaan inhottaa, jos joku ottaa asiakseen puuttua minussa johonkin niin intiimiin asiaan kuin kehoni karvoitus, olipa karvoja tai ei.
Hyi olkoon. Oman kehoni karvat tai karvattomuus on oma asiani, en taatusti kasvattaisi miehen takia vaikka kuinka kannustaisi.
En ole koskaan ajellut alapäästä mitään enkä aio ajella. Se tuntuu niin epämiellyttävältä. Kokemukseni karvattomuudesta on siltä ajalta, kun synnyttäjiltä ajeltiin aina.
Vierailija kirjoitti:
En. Minun kehoni, minä päätän. Ja oikeastaan inhottaa, jos joku ottaa asiakseen puuttua minussa johonkin niin intiimiin asiaan kuin kehoni karvoitus, olipa karvoja tai ei.
Nainenkaan ei saa toivoa millainen parta tai selkä-/häpykarvoitus miehellä olisi kiva?
No en pitäisi, olen itsenäisesti ajatteleva ja toimiva nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Minun kehoni, minä päätän. Ja oikeastaan inhottaa, jos joku ottaa asiakseen puuttua minussa johonkin niin intiimiin asiaan kuin kehoni karvoitus, olipa karvoja tai ei.
Nainenkaan ei saa toivoa millainen parta tai selkä-/häpykarvoitus miehellä olisi kiva?
Saa toivoa mutta pakottaa ei voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Minun kehoni, minä päätän. Ja oikeastaan inhottaa, jos joku ottaa asiakseen puuttua minussa johonkin niin intiimiin asiaan kuin kehoni karvoitus, olipa karvoja tai ei.
Nainenkaan ei saa toivoa millainen parta tai selkä-/häpykarvoitus miehellä olisi kiva?
Lähtökohtaisesti mielestäni molemmilla on se oma intiimi alueensa, johon toisella ei ole oikeutta vaikuttaa. Toivoa voi aina, mutta loppupeleissä ihminen itse päättää, ja sitä päätöstä on kunnioitettava. :) Olipa sitten mies tai nainen.
Alapään antaisin varmaan olla luonnontilassa, jos mies toivoisi. Olen kyllä luonnostani aika vähäkarvainen, eikä minulla kasva mitään bikinirajojen ulkopuolella. Karvaisten kainaloiden kanssa en osaisi olla. Hihattomissa paidoissa ja mekoissa tulisi olo, että kaikki tuijottavat. Onko muilla muuten niin, että ette tiedä, miltä kainalokarvanne näyttävät, koska olette aina ajaneet ne pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Minun kehoni, minä päätän. Ja oikeastaan inhottaa, jos joku ottaa asiakseen puuttua minussa johonkin niin intiimiin asiaan kuin kehoni karvoitus, olipa karvoja tai ei.
Nainenkaan ei saa toivoa millainen parta tai selkä-/häpykarvoitus miehellä olisi kiva?
Lähtökohtaisesti mielestäni molemmilla on se oma intiimi alueensa, johon toisella ei ole oikeutta vaikuttaa. Toivoa voi aina, mutta loppupeleissä ihminen itse päättää, ja sitä päätöstä on kunnioitettava. :) Olipa sitten mies tai nainen.
Ot, mutta lisäisin aivan ensimmäiseen kommenttiini tässä lainausjonossa: eräs eksäni jankutti ja vaati taukoamatta, että ajaisin kaikki karvani pois, varmisteli koko ajan että olenhan posliini, ja vielä vertasi johonkin eksäänsä ja hänen kauheisiin karvoihinsa. Sinänsä niillä karvoilla ei ole minulle hiton väliä, mutta on ahdistavaa, kun joku ottaa asiakseen jankuttaa, vaatia ja arvostella jatkosyötöllä jostakin näin yksityisestä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Minun kehoni, minä päätän. Ja oikeastaan inhottaa, jos joku ottaa asiakseen puuttua minussa johonkin niin intiimiin asiaan kuin kehoni karvoitus, olipa karvoja tai ei.
Nainenkaan ei saa toivoa millainen parta tai selkä-/häpykarvoitus miehellä olisi kiva?
Lähtökohtaisesti mielestäni molemmilla on se oma intiimi alueensa, johon toisella ei ole oikeutta vaikuttaa. Toivoa voi aina, mutta loppupeleissä ihminen itse päättää, ja sitä päätöstä on kunnioitettava. :) Olipa sitten mies tai nainen.
Eikö teitä kiinnostaisi jos miestänne kiihottaisi kovasti esim. vähän luomumpi nainen? Etkö jättäisi ajamatta miehen suuremman halun takia?
Vierailija kirjoitti:
Pidä karvoitukseni sellaisena kuin haluan, miehestä riippumatta. Talvella luomuna suurimman osan ajasta, kesällä ajelen kainalot ja sääret ja vähän bikinirajaa jos on uimaan asiaa.
Sama, paitsi kainaloita ajelen talvisinkin.
No mieshän ei sitä ole toivonut, mutta mä olen joskus koittanut karvoja kasvattaa, että mies näkee miltä mä oikeasti näytän. Kainalokarvojen kanssa piti luovuttaa aika varhaisessa vaiheessa. Eihän deo edes mene iholle sen karvan läpi.
Säärikarvat jää ajamatta talvisin. Häpykarvat, no joo... No, höylä tuli käyttöön ennen kun sain ne täyteen mittaan. Että ei, mulle ei tule enää ikinä luomua jalkoväliä.
Vierailija kirjoitti:
Alapään antaisin varmaan olla luonnontilassa, jos mies toivoisi. Olen kyllä luonnostani aika vähäkarvainen, eikä minulla kasva mitään bikinirajojen ulkopuolella. Karvaisten kainaloiden kanssa en osaisi olla. Hihattomissa paidoissa ja mekoissa tulisi olo, että kaikki tuijottavat. Onko muilla muuten niin, että ette tiedä, miltä kainalokarvanne näyttävät, koska olette aina ajaneet ne pois?
Karvattoman kainalot ovat kyllä kauhistus naisille itselleen tässä 1990 luvun jälkeen ollut. Kannattaisi kokeilla kasvattaa ja vitut nakata muiden hyväksynnästä, ei kainalokarvat ovat feminiinisen ja voimallisen näköiset.
T. Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Minun kehoni, minä päätän. Ja oikeastaan inhottaa, jos joku ottaa asiakseen puuttua minussa johonkin niin intiimiin asiaan kuin kehoni karvoitus, olipa karvoja tai ei.
Nainenkaan ei saa toivoa millainen parta tai selkä-/häpykarvoitus miehellä olisi kiva?
Lähtökohtaisesti mielestäni molemmilla on se oma intiimi alueensa, johon toisella ei ole oikeutta vaikuttaa. Toivoa voi aina, mutta loppupeleissä ihminen itse päättää, ja sitä päätöstä on kunnioitettava. :) Olipa sitten mies tai nainen.
Eikö teitä kiinnostaisi jos miestänne kiihottaisi kovasti esim. vähän luomumpi nainen? Etkö jättäisi ajamatta miehen suuremman halun takia?
Totta kai minua kiinnostaa mieheni mieltymykset, ja toki, jos mieltymykset kohtaavat, voin kyllä toteuttaa hänen toiveensa. En kuitenkaan halua "omistaa" kehoani ensi sijassa toisen mieltymyksiä varten. Kun joskus pitää kunnioittaa niitä omiakin mieltymyksiä. :) Ja ennen kuin joku tekee tästä tasa-arvoasiaa: tämä koskee molempia sukupuolia.
Vierailija kirjoitti:
No mieshän ei sitä ole toivonut, mutta mä olen joskus koittanut karvoja kasvattaa, että mies näkee miltä mä oikeasti näytän. Kainalokarvojen kanssa piti luovuttaa aika varhaisessa vaiheessa. Eihän deo edes mene iholle sen karvan läpi.
Säärikarvat jää ajamatta talvisin. Häpykarvat, no joo... No, höylä tuli käyttöön ennen kun sain ne täyteen mittaan. Että ei, mulle ei tule enää ikinä luomua jalkoväliä.
Kumma iho ja deo miehillä kun suurin osa on luomukainalolla, mutta hyvin toimii deo eikä hiki haise jos on muuten normaali hygienia.
Sama häpykarvoituksessa, kumma kun miehillä karvat ei kutita, aiheuta tulehduksia ja ties mitä vaivoja mitä väitetään. :)
Pidä karvoitukseni sellaisena kuin haluan, miehestä riippumatta. Talvella luomuna suurimman osan ajasta, kesällä ajelen kainalot ja sääret ja vähän bikinirajaa jos on uimaan asiaa.