Miehen sukuun katkenneet välit

Miksi SÄ koet sen ongelmana jos ei mieheskään välitä? Pidä hyvät välit omaan sukuusi.

Miksi tuo ahdistaa sua???

Anteeksi, mutta mitä ihmeen jaksamista tossa on sulle? Eri asia jos sun pitäis majoittaa miehen sukua tms, mutta katkenneiden välien jaksaminen - en ymmärrä.

En ole koskaan joutunut kohtaamaan tämmöistä elämäni aikana. En ole riidan haluinen ihminen, koen että asiat selviää puhumalla. Vaikea suku on, mutta jotain hyvää kaikissa on. On sääli etteivät lapset voi olla tekemisissä esim. Kaikkien serkkujen kanssa. AP

Minun uusi kumppani ei halua olla tekemisissä oman sukunsa kanssa ja kyllä se minusta on vähän ahdistavaa. Hänen vanhempansa ovat eronneet, ja  isä on tässä kuviossa sitten etääntynyt miehestäni. 

Vanhemmat ovat kyllä jo niin iällä, että toivoisin, että nyt olisi ehkä aika tehdä jonkinlainen sopu, ettei sitten jää painamaan. Mutta mieheni ei ole tuosta innostunut. Päinvastoin sukunsa käyttäytymisestä johtuen etääntyy vielä enemmän.

Jotenkin olisi vain mukava, että olisi edes asialliset välit, kuin ei välejä lainkaan. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vanhemmat ovat kyllä jo niin iällä, että toivoisin, että nyt olisi ehkä aika tehdä jonkinlainen sopu, ettei sitten jää painamaan. Mutta mieheni ei ole tuosta innostunut. . 

Tuosta kun aikasi nalkutat ja huokailet, niin menee myös sinun ja miehesi välit.

Luulen että miehelläsi on omat syynsä, painavat sellaiset. Itse tulen perheestä jossa lähipiirissä yhdellä henkilöllä on narsistinen persoonallisuushäiriö. Narsistien kanssa ei voi neuvotella. Minun tapauksessani se tarkoittaa, että minun on väistettävä ja oltava erossa vanhemmistani, oman hyvinvointini vuoksi (narsisti elää tiukasti läheisissä väleissä vanhempieni kanssa, erityisesti kun vanhetessa muut  läheiset ja ystävät ovat kaikonneet narsistin elämästä).  Vain lähimmät ihmiset tietävät todellisen syyn, puolitutut ja kaukaisemmat sukulaiset ajattelevat, että minussa on se jokin vika kun olen välit katkaissut. Omalla puolisolla meni vuosia ymmärtää, miksi en ole väleissä, sillä en halunnut hänen tutustuvan edes tähän narsistiin. Pitkään puoliso suhtautui tyylillä "kyllähän sitä voi nähdä, pikkujuttuja, kyllähän jokainen nyt oman sukunsa kanssa väleissä on" jne. Kannattaa tukea miestäsi, syynsä hänellä varmasti on, ja hyvä että on oman hyvinvointinsa vuoksi tehnyt kyseisen ratkaisun! 

Vierailija kirjoitti:

Minun uusi kumppani ei halua olla tekemisissä oman sukunsa kanssa ja kyllä se minusta on vähän ahdistavaa. Hänen vanhempansa ovat eronneet, ja  isä on tässä kuviossa sitten etääntynyt miehestäni. 

Vanhemmat ovat kyllä jo niin iällä, että toivoisin, että nyt olisi ehkä aika tehdä jonkinlainen sopu, ettei sitten jää painamaan. Mutta mieheni ei ole tuosta innostunut. Päinvastoin sukunsa käyttäytymisestä johtuen etääntyy vielä enemmän.

Jotenkin olisi vain mukava, että olisi edes asialliset välit, kuin ei välejä lainkaan. 

Älä painosta, kun et tiedä taustoja. Minäkään en halua olla enää tekemisissä sukuni kanssa, on tapahtunut niin paljon peruuttamattomia asioita, joita ei parilla sanalla korjata.

Jospas antaisit miehesi hoitaa suhteensa omaan sukuunsa. Tuollainen huokailu ja jankkaaminen on pidemmän päälle todella raivostuttavaa, kun ko. huokailija ei todellakaan tiedä mitä kaikkea paskaa voi olla taustalla.

Pidä vaan huoli omista suhteistasi. Katsos kaikki eivät lässylässyn halua olla "isoa suurta perhettä.