Olen lasten syöpäosastolla töissä haluatko kysyä jotakin?

mutta enimmäkseen työ on ihan iloista puuhastelua lasten ja perheiden parissa. Lapset harvoin ajattelevat/tajuavat olevansa vakavasti sairaita ja paahtavat täysillä kun olo on hyvä!



Toisaalta joskus lapsetkin saatavat olla huonossa kunnossa ja todella kipeitä, silloinkin meidän on vain tehtävä työmme mahdollisimman hyvin niin ettei siitä lapsille koidu ylimääräistä tuskaa.



Enimmäkseen työ on kuitenkin mukavaa, täytyy vain osata jättää työ työpaikalle!



ap

ja alle 1-v ennuste on hiukan huonompi kuin vanhemmilla laspsilla. kuitenkin kaikista lpsista n 80-90% selviää



ap

tapahtuu kuoleman jälkeen?

Vielä en ole joutunut tilanteeseen, jossa lapsi tai nuori olisi kysynyt mitä kuoleman jälkeen tulee tapahtumaan. toisaalta ei ole minun asiani hänelle kertoa omaa karua mielipidettäni madoista maanpovessa.



Jos lapsi minulta asiaa kysyisi kääntäisin kysymyksen takaisin ja kysyisin mitä hän itse ajattelee tapahtuvan ja juttelisimme sitten sen pohjalta. Osastolla on pappi ja psykologi lapsia varten ja heidän kanssaan lapset yleensä käyvät kuolema asioita läpi.



ap

Onko sinulla kivoja työkavereita? olen kuullut, että osa hoitajista on siellä v-mäisiä ja valikoi potilaitaan..

Olen itse ollut opiskeluaikana lastenosastolla (keskussairaala) työharjoittelussa, ja koin sen melko ahdistavana paikkana. Nyt kun on omakin lapsi, niin entistä vähemmän pystyisin siellä olla töissä :/

Mutta toki siihen varmaan tottuu.. Siis näkemään sairautta ja kuolemaa lapsilla?