Vauva 8kk ja riitelemme miehen kanssa KOKOAJAN

Mistä te riitelette?

Minkälaisista asioista riitelette? Riitelittekö paljon jo ennen vauvan syntymää?

Vauva on näköjään tottunut riitelyynne kun jo siihen nukahtaa. Ei se enää mikään auta vaikka ette enää riitelisi on vauva varmasti jo traumoja saanut riitelystänne.

Kokeile joskus antaa miehelle niin ei mene kaikki aika tappeluun. Miehiä yleensä vituttaa kaikki jos muija pihtaa.

Oli meillä riitoja jo ennen vauvan syntymää, mutta ne olivat sellaisia riitoja, että ne riideltiin kerralla selviksi, eikä tällaista, että riidellään vaan kokoajan, kun mitään asioita ei ehditä selvittää kunnolla, kun on niin vähän aikaa kunnolliseen keskusteluun. Ihan "tavallisista" riidanaiheista on kyse, kotitöistä, vapaa-ajasta ym.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kokeile joskus antaa miehelle niin ei mene kaikki aika tappeluun. Miehiä yleensä vituttaa kaikki jos muija pihtaa.

No en usko, että tässä tapauksessa on nyt siitä kyse, kiitos silti neuvosta.

Ap

Jos riitelette kotitöistä ja vapaa-ajasta, auttaisiko kirjallisen "sopimuksen" tekeminen, eli kirjaisitte, kuka tekee kotona mitäkin ja milloin kenelläkin on omaa aikaa? Voisitte tämän jälkeen pitää kirjanpitoa. Tämä saattaisi vähentää tyhjänpäiväistä "kun sä et koskaan ja kun sä aina" -riitelyä. Ihmisillä on yleensä taipumus nähdä asiat omalta kannaltaan ja unohtaa itselle epämieluisat asiat. Kun velvollisuuksien hoitamisista on faktaa mustaa valkoisella, ei tarvitse riidellä, kuinka monta kertaa kumpikin on vienyt roskapussin.

Me ei e riidelty juuri koskaan ennen lapsen syntymää. Sitten yhtäkkiä riitelimmekin ihan kaikesta ja koko ajan. Olin ihan rikki, ja olisin varmasti eronnut ellemme olisi ollut miehen työn takia Australiassa. Riidat helpottivat pikkuhiljaa vauvavuoden jälkeen. Nykyisin riidellään aina silloin tällöin, mutta aika vähän silti. En siis lähtisi eroamaan, vaan ottaisin jonkun sortin aikalisän jollain muulla tavalla. Pieni reissu jonnekin kaksin vauvan kanssa. Tai vauva päiväksi hoitoon ja yhdessäoloa ihan vaan kahdestaan.

Miestä vituttaa, kun sillä ei ole enää vaimoa vaan kämppis, joka hoitaa lasta?

Vierailija kirjoitti:

Miestä vituttaa, kun sillä ei ole enää vaimoa vaan kämppis, joka hoitaa lasta?

Eikös se ole miehenkin lapsi? Mua ärsyttää tää miesten paapominen. Varsinkin eka raskaus ja lapsi muuttaa suuresti elämää, on rankkaa naiselle ja sitten on luonnollisesti imetys useimmilla. Yleensä myös muut vauvaan liittyvien adioden hoito jää naisille. Miehet ei ota vastuuta, ja sitten mökötetään ja riidellään. Naisten ei pitäisi lisääntyä kypsymättömien köllien kanssa.

Me riideltiin kans. Ihan hirveästi. Ihan kuin jo synnytyssalissa heti vauvan syntymän jälkeen mun ja miehen välille olisi tullut joku aivan outo kireys. Mies alkoi tiuskimaan mulle oudosti ja minä univelan myötä kiukuttelin takaisin. Ne riidat yltyi vaan pahemmaksi koko ajan. Vauvan kasvaessa elämään tuli hirveästi kaikkea muuta stressiä jotka vielä pahensi asiaa. Lapsi on nyt vähän päälle 3 ja miehen kanssa on jo helpompaa, mutta toinen vauva on tulossa. Saapa nähdä miten käy.

Lopettakaa riitely.

Mistä te riitelette? Mikään muu ei vituttanut muakaan niin paljon kuin miehen riidan haastaminen ja siihen päälle sivullisten syytely että ärsytin miestä kuulemma koko ajan.. Voi luoja. Kun ero tuli niin riitely loppus siihen ja uusi kumppani ei oo saanut kanssani samaa aikaan. Kumma juttu. Äitini kysyi kohteliaasti että mies tulee kanssani toimeen kun olen niin kamala. Voi ihanaa.

Me riideltiin kans. Ihan kokoajan, huudettii, heiteltii tavaroita, ero oli kokoajan mielessä. Pysyttiin kuitenkin yhdessä, hampaat irvessä... Huomasin kun esikoinen oli 14kk et hei ei olla riidelty ainakaan kuukauteen. :) Nyt esikoinen 5v ja kuopus pian 1v ja tää vauvavuosi on ollut ihanan leppoisa :) TSEMPPIÄ AP!

Ap vastaa:

Mies on kyllä todella vastuullinen, tekee kotitöitä, hoitaa lasta. Meillä on myös seksiä, molempien ehdotuksesta.

Riidat vaan alkavat ihan arkipäiväisistä asioista, kun esim. aamulla kohtaavat aamuihminen ja iltaihminen. Toinen yrittää ehtiä tekemään kaiken aamupuurosta koiran ulkoiluttamiseen ennen kuin vauva väsähtää ihan totaalisesti ja vaatii päästä aamupäiväunille. Toinen haahuilee ihastelemassa kukkia parvekkeella ja vaatii saada juoda kahvin rauhassa. Illalla on sitten roolit toisinpäin. Arvatkaa vaan, kumpi on kumpi.

Ap

Vauvavuosi - tuo aika, jolloin varmasti lähes kaikki pariskunnat harkitsevat eroa. Voi että miten vihasinkaan miestä välillä vauva-aikoina - ja mun mies ei todellakaan ole mikään sohvalla makaaja ja passattava, vaan hän touhuaa koko ajan jotain ja hoitaa paljon lapsia. Silti monesti tuntui, että tässä yhteiselossa ei ole mitään järkeä, koska tuo ihminen on vaan niin kertakaikkisen kaamea.

-

Jos teillä on ristiriitoja, joita ei voi kotikonstein sovitella, menkään pariterapiaan. Perheneuvolassakin voi käydä, ja seurakunnaltakin saa ilmaista parisuhdeapua (siihen ei liity uskonnollista sävyä). Ystäväni ystävä puki hyvin sanoiksi sen, mitä tunteita vauvavuoden aikana voi pahimmillaan olla (heillä oli paljon valvottava vauva): kun menee huoneeseen, jossa se kumppani on, pitää oikein keskittyä siihen, ettei sanoisi sille toiselle jotain ilkeää.

Ottakaa vähän rennommin. Väsymys ja lapsenhoito on rankkaa ja se tulee aina shokkina että yhtäkkiä päivästä loppuu tunnit kesken ja kaikki on vielä tekemättä ja ympärillä jatkuva kaaos ja sitten pitäisi vielä löytyä ''omaa aikaa'' ja juoda rauhassa kahvit jajajajaja.... Lopettakaa suorittaminen, pikkulapsiaika on raskasta ja voisit sanoa miehelle että mitä jos höllättäs vähän eikä riideltäisi. Ei kaikkia asioita tarvi tehdä aina just heti ja ei kämpän tarvi olla tiptop, nauttikaa vauvan kanssa puuhailusta vielä kun vauva on pieni älkääkä pitäkö sitä taakkana. Myös vauvan hoitoon laitto vaikka päiväksi voisi auttaa että saisitte keskinäistä parisuhde aikaa. Muista puhua ja kertoa että jatkuva riitely väsyttää sinua ja sano että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin ollaan sitten ennemmin hiljaa, yritä myös itse havahtua tilanteisiin joissa alat itse lietsomaan riitaa ja pysähdy miettimään kannattaako tästäkin nyt haastaa riitaa vai voisiko vain antaa olla. Kyllä meilläkin riidellään ja pahotetaan mieliä mutta osataan myös pyytää anteeksi.

Nro 17 kirjoitti hyviä asioita. Konkreettinen vinkki: jos aamulla tuntuu olevan monta rautaa tulessa ja puuro pitää saada nopeasti pöytään ennen kuin vauva väsähtää, osta niitä vauvojen jauhepuuroja. Meillä on annettu niitä ihan pienelle vauvalle ja myös pidetty mukana reissussa. Joskus voi ostaa myös tetrapuuroja, ne on tosi hyviä, varsinkin kuopus söi niitä reissun päällä. Tuo vaihe kuitenkin kestää lyhyen aikaa, ei tarvitse tuntea itseään uusavuttomaksi tai miettiä rahanmenoa. Muutaman kuukauden päästä vauva on jo ihan erilainen.

Meillä muuten tuo aamu- ja iltarytmisyys aiheuttaa myös riitoja. Muissa suhteissa, joissa vuorokausirytmit on olleet samanlaisempia, on ollut helpompaa. Hassua, ettei tästä puhuta enemmän.