Köyhät lapsiperheelliset miten asutte?

Isossa omakotitalossa. Siksi ollaankin köyhiä.

Viisihenkinen perhe, lapset kouluikäisiä. Neliöitä on 230. Asumme Helsingin keskustassa kerrostalossa. Mies ainut tulonsaaja tässä perheessä ja sen bruttotulot on 3200€. Minä olen opiskelija ja alanvalinnasta päätellen en tule työllistymään lähivuosikymmeninä. 

Asunto on oma, mutta peritty. Yhtiövastiketta maksamme kuitenkin melkein 1200€. Se olisi toki vuokranakin tosi alhainen, mutta iso menoerä meille kuitenkin. Olemmekin miettineet, että myisimme tämän asuntomme ja muuttaisimme muualle, mutta onhan tämä nyt aika hulppea asunto..

Okt, asumiskulut 350e/kk + asuntolainan korot 150e. Ei ole varaa vuokralla asumiseen tai osakkeeseen. Olemme tyytyväisiä näin.

Vierailija kirjoitti:

Isossa omakotitalossa. Siksi ollaankin köyhiä.

Miten olette onnistuneet ison omakotitalon hankkimaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isossa omakotitalossa. Siksi ollaankin köyhiä.

Miten olette onnistuneet ison omakotitalon hankkimaan?

Velallisia ollaan. Molemmilla työt, mutta 2 autoa ja omakotitalo, niin köyhiä ollaan. Ei varaa mihinkään ylimääräiseen tai lomamatkoihin. Visaa vingutetaan ja kymppejä lasketaan.

Mä en osaa ajatella köyhäksi sellaista perhettä, joka asuu tuloihinsa nähden liian kalliisti. Jos tuloja on, mutta kaikki rahat menevät asuinkuluihin, niin ongelma ei ole tulojen määrä vaan niiden käyttäminen.

Naapurustossa esimerkki, perheessä 2 lasta (alakoululainen ja teini), mies pätkätöissä hanttihommissa silloin tällöin, vaimo siivoojana tehtaassa.

Asuntona hyvän alueen ns. "huonoin talo" eli 1972 valmistunut omakotitalo, joka olisi pitänyt peruskorjata 15-20 vuotta sitten. Kunnon tiedän, kun olemme itse 15 vuotta sitten käyneet kyseistä taloa katsomassa ja totesimme että ei osteta. Liikaa korjattavaa jo silloin.

Perhe on ostanut talonsa tuolloin 15 vuotta sitten ja sen jälkeen siihen on tehty vain pientä pintaremppaa parissa huoneessa. Tiedän koska olemme käyneet heillä kylässä useasti. Käytännössä siis kaikki raha mitä ikinä ovat laittaneet taloon ja sen hankintaan on täysin hukkaan heitettyä. Talon arvo on tällä hetkellä käytännössä = tontin arvo - talon purkukustannukset.

Kun tähän yhdistetään yleinen kädettömyys omakotitaloasujana (= ei korjata mitään sellaistakaan minkä voisi ilman rahaa korjata, piha rikkaruohottunut piloille jne.) niin aika hiljaiseksi vetää. Sekin vähä mitä vielä nyt on käyttökelpoista on kohta pilalla.

Heidän lainatilanteestaan en tiedä, mutta veikkaan että talon hankinnasta on edelleen lainaa jäljellä. 

Jos tuosta joskus pois haluavat, niin aivan mahdoton myytävä. korjauslista on sellainen että talosta pitää uusia kaikki, aivan kaikki (sähköt, lämmitysjärjestelmä, vesiputket, ilmanvaihto, viemärit, eristeet, märkätilat, wc.t, keittiö, ikkunat, ovet, katto, perustukset ja näiden kaikkien jälkeen kaikki pinnat) ja siihen remppaan ei 100 000 euroa riitä alkuunkaan.

Vierailija kirjoitti:

Naapurustossa esimerkki, perheessä 2 lasta (alakoululainen ja teini), mies pätkätöissä hanttihommissa silloin tällöin, vaimo siivoojana tehtaassa.

Asuntona hyvän alueen ns. "huonoin talo" eli 1972 valmistunut omakotitalo, joka olisi pitänyt peruskorjata 15-20 vuotta sitten. Kunnon tiedän, kun olemme itse 15 vuotta sitten käyneet kyseistä taloa katsomassa ja totesimme että ei osteta. Liikaa korjattavaa jo silloin.

Perhe on ostanut talonsa tuolloin 15 vuotta sitten ja sen jälkeen siihen on tehty vain pientä pintaremppaa parissa huoneessa. Tiedän koska olemme käyneet heillä kylässä useasti. Käytännössä siis kaikki raha mitä ikinä ovat laittaneet taloon ja sen hankintaan on täysin hukkaan heitettyä. Talon arvo on tällä hetkellä käytännössä = tontin arvo - talon purkukustannukset.

Kun tähän yhdistetään yleinen kädettömyys omakotitaloasujana (= ei korjata mitään sellaistakaan minkä voisi ilman rahaa korjata, piha rikkaruohottunut piloille jne.) niin aika hiljaiseksi vetää. Sekin vähä mitä vielä nyt on käyttökelpoista on kohta pilalla.

Heidän lainatilanteestaan en tiedä, mutta veikkaan että talon hankinnasta on edelleen lainaa jäljellä. 

Jos tuosta joskus pois haluavat, niin aivan mahdoton myytävä. korjauslista on sellainen että talosta pitää uusia kaikki, aivan kaikki (sähköt, lämmitysjärjestelmä, vesiputket, ilmanvaihto, viemärit, eristeet, märkätilat, wc.t, keittiö, ikkunat, ovet, katto, perustukset ja näiden kaikkien jälkeen kaikki pinnat) ja siihen remppaan ei 100 000 euroa riitä alkuunkaan.

Meillä melkein samankaltainen tilanne.

Moni köyhä Helsingissä asuu just tasan niin hyvin kun Stadin asunnot suo. Jos käy hyvä onni niin perheelle annetaan hyvä, iso asunto, hyvältä paikalta ja jos huono onni käy niin et saa heiltä mitään tai jonkun rapakuntoisen liian pienen asunnon. Eli asumistaso on täysin asuntosihteereiden käsissä, jotka asuntoja jakavat.

Vierailija kirjoitti:

Naapurustossa esimerkki, perheessä 2 lasta (alakoululainen ja teini), mies pätkätöissä hanttihommissa silloin tällöin, vaimo siivoojana tehtaassa.

Asuntona hyvän alueen ns. "huonoin talo" eli 1972 valmistunut omakotitalo, joka olisi pitänyt peruskorjata 15-20 vuotta sitten. Kunnon tiedän, kun olemme itse 15 vuotta sitten käyneet kyseistä taloa katsomassa ja totesimme että ei osteta. Liikaa korjattavaa jo silloin.

Perhe on ostanut talonsa tuolloin 15 vuotta sitten ja sen jälkeen siihen on tehty vain pientä pintaremppaa parissa huoneessa. Tiedän koska olemme käyneet heillä kylässä useasti. Käytännössä siis kaikki raha mitä ikinä ovat laittaneet taloon ja sen hankintaan on täysin hukkaan heitettyä. Talon arvo on tällä hetkellä käytännössä = tontin arvo - talon purkukustannukset.

Kun tähän yhdistetään yleinen kädettömyys omakotitaloasujana (= ei korjata mitään sellaistakaan minkä voisi ilman rahaa korjata, piha rikkaruohottunut piloille jne.) niin aika hiljaiseksi vetää. Sekin vähä mitä vielä nyt on käyttökelpoista on kohta pilalla.

Heidän lainatilanteestaan en tiedä, mutta veikkaan että talon hankinnasta on edelleen lainaa jäljellä. 

Jos tuosta joskus pois haluavat, niin aivan mahdoton myytävä. korjauslista on sellainen että talosta pitää uusia kaikki, aivan kaikki (sähköt, lämmitysjärjestelmä, vesiputket, ilmanvaihto, viemärit, eristeet, märkätilat, wc.t, keittiö, ikkunat, ovet, katto, perustukset ja näiden kaikkien jälkeen kaikki pinnat) ja siihen remppaan ei 100 000 euroa riitä alkuunkaan.

Kiva että selostit heidän tilanteensa näin yksityiskohtaisesti. Teit heille paljon helpommaksi tunnistaa itsensä tästä.

Vierailija kirjoitti:

Viisihenkinen perhe, lapset kouluikäisiä. Neliöitä on 230. Asumme Helsingin keskustassa kerrostalossa. Mies ainut tulonsaaja tässä perheessä ja sen bruttotulot on 3200€. Minä olen opiskelija ja alanvalinnasta päätellen en tule työllistymään lähivuosikymmeninä. 

Asunto on oma, mutta peritty. Yhtiövastiketta maksamme kuitenkin melkein 1200€. Se olisi toki vuokranakin tosi alhainen, mutta iso menoerä meille kuitenkin. Olemmekin miettineet, että myisimme tämän asuntomme ja muuttaisimme muualle, mutta onhan tämä nyt aika hulppea asunto..

Pistäkää se kämppä nyt rahoiksi! Ymmärrätkö kuinka arvokas se on? Saatte pirun kivan rivarikodin hyväst mestast ja jää rahaa hitosti!

53m opiskelija-asunto (kaksio), 2aikuista ja 1lapsi. Keskustan tuntumassa. Tulot miehen palkka (duunari, en tiedä tarkkaa summaa, mutta noin 1600€ käteen) ja mun opintotuki (272€) ja lapsilisä.

Oletko ihan varma että lapsien iät, vanhempien ammatit/työt ja talon ikä ovat täsmälleen nämä mitä kirjoitin?

Ja että kysymyksessä on juuri omassa naapurustossa oleva talo? 

Mainitsinko missä päin Suomea tämä talo sijaitsee?

Samanlaisia köyhiä ja samalla kädettömiä omakotitaloasujia on Suomessa varmasti monta muutakin. Samantyyppisiä tapauksia tiedän tältä paikkakunnalta muitakin. Pienipalkkaisissa ammateissa ollaan ja ostetaan se omakotitalo, sellainen kun "pitää olla". Rahat ei riitä kuin juuri ja juuri siihen talon hankintaan. Sitten asutaan vuosia tekemättä mitään. Ei huolleta, ei korjata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viisihenkinen perhe, lapset kouluikäisiä. Neliöitä on 230. Asumme Helsingin keskustassa kerrostalossa. Mies ainut tulonsaaja tässä perheessä ja sen bruttotulot on 3200€. Minä olen opiskelija ja alanvalinnasta päätellen en tule työllistymään lähivuosikymmeninä. 

Asunto on oma, mutta peritty. Yhtiövastiketta maksamme kuitenkin melkein 1200€. Se olisi toki vuokranakin tosi alhainen, mutta iso menoerä meille kuitenkin. Olemmekin miettineet, että myisimme tämän asuntomme ja muuttaisimme muualle, mutta onhan tämä nyt aika hulppea asunto..

Pistäkää se kämppä nyt rahoiksi! Ymmärrätkö kuinka arvokas se on? Saatte pirun kivan rivarikodin hyväst mestast ja jää rahaa hitosti!

Olemme pohtineet tätä myymistä todella, todella monta kertaa. Me emme kumpikaan ole omakotitaloihmisiä. Ei haluta, eikä osata laittaa pihaa ja haravoiminen ja kaikenlainen omakotitalon ylläpitämiseen vaadittava nikkaroimistaito puuttuu. En pysty kuvittelemaan itseäni maalaamassa ulkoseinää tai ajamassa nurmikkoa. Me saisimme kyllä kivan rivitalo- tai omakotitaloasunnon Helsingistä, mutta mieluiten asumme ihan keskustassa. Olemma katselleet rivitaloasuntoja kivoilta alueilta, mutta kyllä niihin melkein auto on pakko ostaa. Auton käyttäminen ei ole ilmaista ja kun tuloja ei ole kuin miehellä, niin söisimme vain omaa perintöä, jos käyttäisimme myynnistä ylimääräiseksi jääneitä rahoja omaan elämiseen. 

Nyt vielä sujuu oikein hyvin ja vielä kivammin menee, jos/kun minä saan töitä. Isoja murheita on sitten se, että jos taloyhtiöön tulee isompi remontti, niin olemme pulassa. Ei ole varaa kymmenien tuhansien eurojen putkiremontteihin. Putkiremontti voi olla ajankohtainen ehkä 15 vuoden päästä.

Omakotitaloköyhyys on tilanne, jota Kelakaan ei juuri tue. Jos on köyhä kerrostaloasuja, Kela makselee vastikkeet asumistuilla. Omakotitaloon taas ei saa juuri muuta tukea kuin toimeentulotukea, ja sitä saadakseen pitää olla täysin rahaton. Ongelma on siinä, että esim. öljylämmityslasku voi kuitenkin olla 1000-2000 euroa per tankkaus, ja tontin vuokramaksut ja kiinteistöverotkin voivat olla melkoisia laskuja. Kun niitä varten on rahaa hiukan säästössä, hakee toimeentulotukea, niin pitää hakulomakkeissa selittää, että on säästänyt rahaa seuraavaan lämmityslaskuun, ja että on oikeasti köyhä, vaikka tilillä on pari tuhatta euroa rahaa 2 kuukauden päässä olevia laskuja varten. Vuokra-asujilla ei ole sitä ongelmaa, kun vuokra on sama joka kuukausi. Mutta omakotitaloasujalla jonain kuukautena voi olla 3000 euron asumismenot, ja toiseen kuukauteen taas ei osu asumismenolaskuja kuin vaikka 200 euron edestä.

Onneksi toimeentulotuessa kuitenkin voidaan huomioida asumismenot aika lähelle todellistakin tasoa, kunhan vain ilmoittaa kaikki asumismenonsa vuotavien kattojen korjauslaskuja myöten, koska pakkohan omakotitalojakin on pitää jollain tavoin kunnossa. Tässä on ohjeita toimeentulotuen hakuun:

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-nain-haet

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-asumismenot

Vierailija kirjoitti:

Viisihenkinen perhe, lapset kouluikäisiä. Neliöitä on 230. Asumme Helsingin keskustassa kerrostalossa. Mies ainut tulonsaaja tässä perheessä ja sen bruttotulot on 3200€. Minä olen opiskelija ja alanvalinnasta päätellen en tule työllistymään lähivuosikymmeninä. 

Asunto on oma, mutta peritty. Yhtiövastiketta maksamme kuitenkin melkein 1200€. Se olisi toki vuokranakin tosi alhainen, mutta iso menoerä meille kuitenkin. Olemmekin miettineet, että myisimme tämän asuntomme ja muuttaisimme muualle, mutta onhan tämä nyt aika hulppea asunto..

Miten hoiditte perintöverot? Asunnon arvo arvioitu varmaan + 2milj€, joten verojakin tulee satojatuhansia maksuun. Otitteko lainaa? Jos niin, maksatte siis sitäkin vastikkeen päälle. Vai ettei olisi kämppäkin Porvoossa..

Nettotulot reilu 2000e/kk, perheessä kaksi aikuista ja kolme lasta. Asutaan kerrostalokolmiossa (oma, tai no pankin vielä vähän aikaa). Ollaan oikein tyytyväisiä niin asuntoon kuin sijaintiinkin (meren vieressä).

Kaupungin vuokra-asunto 4h+k. Vuokra pari euroa yli 600 euroa. Tilaa n. 80m2. Tuloina omaishoidontuki + muut Kelan maksamat tuet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viisihenkinen perhe, lapset kouluikäisiä. Neliöitä on 230. Asumme Helsingin keskustassa kerrostalossa. Mies ainut tulonsaaja tässä perheessä ja sen bruttotulot on 3200€. Minä olen opiskelija ja alanvalinnasta päätellen en tule työllistymään lähivuosikymmeninä. 

Asunto on oma, mutta peritty. Yhtiövastiketta maksamme kuitenkin melkein 1200€. Se olisi toki vuokranakin tosi alhainen, mutta iso menoerä meille kuitenkin. Olemmekin miettineet, että myisimme tämän asuntomme ja muuttaisimme muualle, mutta onhan tämä nyt aika hulppea asunto..

Pistäkää se kämppä nyt rahoiksi! Ymmärrätkö kuinka arvokas se on? Saatte pirun kivan rivarikodin hyväst mestast ja jää rahaa hitosti!

Olemme pohtineet tätä myymistä todella, todella monta kertaa. Me emme kumpikaan ole omakotitaloihmisiä. Ei haluta, eikä osata laittaa pihaa ja haravoiminen ja kaikenlainen omakotitalon ylläpitämiseen vaadittava nikkaroimistaito puuttuu. En pysty kuvittelemaan itseäni maalaamassa ulkoseinää tai ajamassa nurmikkoa. Me saisimme kyllä kivan rivitalo- tai omakotitaloasunnon Helsingistä, mutta mieluiten asumme ihan keskustassa. Olemma katselleet rivitaloasuntoja kivoilta alueilta, mutta kyllä niihin melkein auto on pakko ostaa. Auton käyttäminen ei ole ilmaista ja kun tuloja ei ole kuin miehellä, niin söisimme vain omaa perintöä, jos käyttäisimme myynnistä ylimääräiseksi jääneitä rahoja omaan elämiseen. 

Nyt vielä sujuu oikein hyvin ja vielä kivammin menee, jos/kun minä saan töitä. Isoja murheita on sitten se, että jos taloyhtiöön tulee isompi remontti, niin olemme pulassa. Ei ole varaa kymmenien tuhansien eurojen putkiremontteihin. Putkiremontti voi olla ajankohtainen ehkä 15 vuoden päästä.

No herranjestas se kämppä on 1-2 milj arvoinen, kivan rivarin saa 400k 300e vastikkeella, auton maksatte koroilla. Perinnoksi voitte ostaa vaikka yksion keskustasta jonka pistatte vuokralle.

Ja taisi muutakin perintoa napsahtaa, vai miten te miljoonakampan perintoveron kuittasitte?