Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kysymys: mies ja puolison juhlapäivät. Onko normaalia?
28.05.2016 |
Miten miehesi suhtautuu juhlapäiviisi? Näkeekö vaivaa? Ostaako lahjaa? Yllättääkö?
Poikkeaako juhlapäiväsi arkipäivistä millään tavalla?
Oma mieheni ei ehdi/jaksa/osaa tehdä mitään. Esim. syntymäpäiväni tulee hänelle joka vuosi yhtä suurena yllätyksenä vaikka päivämäärä nyt luulisi olevan tiedossa. Olen kyllä yrittänyt antaa hänelle vihjeitä, vuoden aikana ja lähellä juhlapäiviä, mitä voisi halutessaan ostaa. Sekä jouluna, äitienpäivänä että muina juhlapäivinä. Kerron mistä tykkäisin ja mikä olisi tyylikästä. Silti mies väittää, ettei ole tiennyt, muista tai edes kuullut. Minun "olisi pitänyt kirjoittaa asiat hänelle erikseen muistiin".
Joskus tuntuu tosi pahalle, kun kuulee miten muiden miehet yllättävät. Ostavat juhlakalun haluamia lahjoja, järjestävät yllätyksiä, osallistuvat ja näkevät vaivaa. Oma mieheni pyörii vaan työnsä lumoissa, oli arki tai sunnuntai. Tuntuu ettei halua nähdä minkäänlaista vaivaa mun takiani. Eikä siinä, kyllä minä voin ne materiaaliset lahjat itsekin omilla/yhteisillä rahoilla ostaa, mutta se ettei päivä poikkea käytännössä mitenkään muista päivistä, on se ikävin juttu. Itse kun muistan ja järjestän, ostan ja touhuan, ideoin ja näen vaivaa; välillä toivoisi itselleenkin jotakin. Kutsukaa sitten pikkumaiseksi ja draamailijaksi.
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Passiivis-aggressiivista käytöstä.
Komppaus tälle. Passiivis-aggressiivisuuden yksi ilmenemismuoto munkin mielestäni.
Ikävää käytöstä, onko taustalla kostoa tai katkeruutta? Tai ehkä olet vaan miehelle itsestäänselvyys? Ei tartte enää vaivautua...
Ei jumalauta.
En kestäisi mitään juhlajuttuja syntymäpäivänäni! Hädin tuskin itsekään omia synttäreitäni muistan. Siis miksi? Onnittelen kyllä miestä ja hän minua ja jos ei muista, sanon päivästä viimeistään sitten, kun huomaan fb:stä, että on synttäripäiväni.
Miehellä on ikävä tapa ostaa minulle joku kallis joululahja (haluamani laukku, tabletti, tietokone, puhelin), vaikka aina sovimme, ettei lahjoja osteta. Olen sanonut, että pyydän kyllä, jos haluan jotain, mihin itselläni ei ole varaa.
Oletteko jääneet lapsena jotain vaille, vai miksi haluatte synttärinä huomiota?
Alue: Aihe vapaa
Tutulta kuulostaa, vuosi vuodelta tilanne pahenee ja edetään enemmän ja enemmän tuohon AP:n kuvailemaan suuntaan.
Joskus muinoin mies oikeasti järjesti jotakin. Oli yllätysmatkoja ja hemmottelua, aika usein lahjakin toiveiden mukainen. Ny mies vaan kyhää jotakin hätäisesti kasaan, joululahjankin käy ostamassa tyyliin jouluaattona ja jokainen voi kuvitella löytyykö enää siinä vaiheessa mistään kaupasta mitään toivottua kun kaikki on jo myyty nopeimmille.