Nainen, mikä on nolointa mitä olet tehnyt miehen vuoksi?

Juossut alasti rappukäytävässä.

Menin pimpottelemaan sen ovikelloa. Ei avannut. Mikä epätoivo.

Itkenyt

Vierailija kirjoitti:

Itkenyt

Meganolo.

Tein sille pizzaa, lasgnee, kaalilaatikkoo (laatikkoo oikeen pyysi) eikä mitään noista tullutkaan syömään

Sheivannut koko alapään karvoituksen, jonka seurauksena koko alapää täynnä kutisevia näppylöitä, vaikka käytin puhdasta uutta terää sekä alapään sheivaukseen käytettävää geeliä ja rauhoittavaa nice and cool geeliä.. alapää oli niin kauhean tuntuinen ja ruma etten sheivaa sitä enää koskaan kokonaan, pysyn siistimis asteella... Mies on kanssani samaa mieltä, mieluummin karvoilla kuin punaisilla kutisevilla näpyillä..

Juminut samassa paskaduunissa 3,5 vuotta vain sen takia, että sain olla hänen seurassaan. Meni uramahdollisuudet nenän ohi kun en tajunnut päästää irti. Ja potkut tuli lopulta sieltäkin. 

Vaikka välillä menis pieleen, ei ole noloa tavoitella sitä mitä haluaa! Mua ainakin puoliharmittaa vaan pari joille en saanut aikaiseksi sanoa miltä tuntuu. Elämä on liian lyhyt nolosteluun.

Huutanut yöaikaan (humalassa luonnollisesti) hänen parvekkeensa alla että rakastan häntä ja laulanut epävireisesti kovaan ääneen "let's grow old together, and die at the same time". Aika pitkään siinä huutelin ja laulelin. Ja kun joku naapuri kiukustuneena huusi että tukkisin turpani, huusin takaisin jotakin, että etkö tajua, tää on rakkautta. Ei herunut sympatioita eikä mieheltä lovee. Aamulla hävetti. Tottapuhuen hävettää yhä.

Halusin parin kuukauden tapailun jälkeen yllättää miehen ja ostin seksikkäitä alusvaatteita (siihen asti olin pitänyt vain äidin ostamia sloggeja, olin 18v.) Sitten pistin ne hepenet yllärinä päälle ja menin miehen luo kun mies katsoi telkkaria olohuoneessa. Hän vaan tuijotti minua, sanoi "aha" ja jatkoi telkkarin katselua. Kävelin pois ja olin aivan valtavan nolona, vaihdoin tavalliset vaatteet päälle. En varmaan vuoteen tuon jälkeen pitänyt mitään muuta kuin niitä sloggeja. Vuosia myöhemmin kun otin asian puheeksi, mies sanoi, että oli ensinnäkin yllättynyt tilanteesta eikä oikein osannut reagoida, ja toiseksi telkkarista oli tullut joku suomi-ruotsi -tyylinen jäkismatsi, en enää muista mikä, mutta joku tärkeä. Ihmettelen miten pystyimme päätymään lopulta naimisiin tästä ja monista muista tilanteista huolimatta.

Ajoin Jkl:stä Hki:iin sen perässä.

Käynyt raxissa syömässä.

Selvitin erään miehen nimen "salapoliisityönä" kesätyöpaikassani ja menin humalapäissäni pyytämään häntä kaverikseni Facebookissa. Ei hyväksynyt ja noloa tämä oli, koska jouduin kohtaamaan häntä monta kertaa viikossa ja useampana kesänä tuon jälkeen.

Pyöräilin vuoden verran pidempää reittiä opiskelupaikkaani, koska tiesin ihastukseni olevan töissä matkan varrella ja halusin nähdä hänet vilaukselta aina kun mahdollista. Onneksi hän ei tiennyt, missä asuin. 

Epätoivoista oli myös lähteä tyttöjen illasta yöllä kello 4 säätöni luokse toiselle puolelle kaupunkia, koska hän soitti ja pyysi (ei ollut löytänyt ketään baarista, jossa oli viettämässä lauantai-iltaa).

Olisi näitä lisääkin, olin nuorempana todella epätoivoinen. Onneksi olen nykyään onnellisesti parisuhteessa eikä tarvitse enää heittäytyä noin noloksi.

Jätin mieheni (oli kyllä muitakin syitä kuin toinen mies). Valehtelin usein lapsille, että heidän pitää olla viikonloppuna isänsä luona, kun minulla on menoa.

Minulla ei ollut muuta menoa kuin se, että odotin ikkunassa, koska tuo uusi, ihana mies tulee käymään (en halunnut lasten tietävän, että minulla on jo uusi mies). Yleensä hän ei tullut, koska hänellä oli muita juttuja. Itkin aika monet viikonloput, pettymystäni mieheen sekä sääliä lasten takia.

Olin aivan paska äiti, asetin miehen lasten edelle, vaikka se on kamalinta mitä voi tehdä. Luojan kiitos lapsilla oli maailman paras isä. Nyt kaikki ovat aikuisia ja tasapainoisia ihmisiä. Lasten isä sekä minä olemme naimisissa onnellisesti tahoillamme ja ystäviä. Tuo odottamani uusi mies on sinkku vaihtuvine valloituksineen, ikää 56 vuotta :)

Mutta noita juttuja kadun, mutta en silloin osannut muutakaan kun olin niin itsekäs ja rikki. Otan kaiken paskan ilolla vastaan, mitä täältä niskaan tulee.

Up

Lisää!

Soitellut suurinpiirtein itsetuhoisia itkukännipuheluita pitkin yötä, pyytänyt luokseni vaikka mies on just ilmoittanut, ettei halua nähdä. Soitellut hänen ovikelloaan yöllä ja hyvä etten mennyt ovesta läpi. Ah, tämä 35-vuotias yh-äiti osaa heittäytyä NIIN dramaattiseksi..

No, yhdessä ollaan yhä, ehkä mun sinnikkyys kannattikin :D Tosin elämä on hieman rauhallisempaa nykyään....

En nyt tiedä nolostelenko mitään mitä olen rakkauden takia tehnyt. Joku voi paheksua, mutta olen aina seurannut sydäntäni.

Nykyään en ikävä kyllä osaa enkä jaksa uskoa rakkauteen omalla kohdallani, joten en tee oikein mitään. Ei se mua rakasta kuitenkaan, joten miksi edes yrittää.

Mies joutui tutkintavankeuteen ja sitä pidettiin sielä niin kauan kunnes oikea syyllinen tavotettaisiin ettei pääse sopimaan ja sotkemaan kuvioita.

No kun kävit miestäni sielä katsomassa hän pyysi mua tuomaan seuraavankerran pornolehteä. No minä menin s-markettiin ja sielä lehtihyllyllä niitä tyttölehtiä koitin etsiä mutten löytänyt, kuiskasin vieressä hääräävältä myyjältä että missähän mahtaa pornolehdet olla. Myyjä karjaisee kassalla olevalle myyjälle että "onko meillä pornolehtiä?" niin että kaikki kaupassa olevat kiinnittivät katseensa minuun. kassa huutaa takaisin "ei kuulunu enää meidän valikoimaan"

Pää punaisena poistuin kaupasta kun kuulin miesjoukon puhuvan että "kyllä minä ton näkösen naisen tyydyttäisin, ei tarvis mitään pornoa ostaa"

No miestä nähdessäni vein sille 7-päivää ja sanoin että tumputa tukiaiselle :'D

Lähtenyt miehen pyynnöstä ajamaan 50km päähän baariin keskellä yötä. Jonotin tunnin paukkupakkasessa ja baariin päästyäni olin aivan jäässä. Menin tilaamaan juomaa niin mies tulee paikalle ja sanoo "Aattelin et oisit kuskina".

Eipä se muuten soitellu kun kännissä kun tarvitsi palvelusta tai seksiä. Ja minä tyhmä menin ja roikuin niinkin kauan.